Onko lähde tieteellinen?

Vertaisarviointi, tieteellisyyden kriteeri

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia, referee-/peer review -menettelyä.
Huom! Älä sekoita katsausartikkeliin = review.

Peer review in three minutes [aukeaa uuteen välilehteen]
(video; North Carolina State University, NCSU Libraries)

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet, (peer) reviewers) etukäteisarvioinnissa. Lehteen lähetettyä käsikirjoitusta arvioidaan lehden linjan, asiasisällön, tieteellisen pätevyyden ja merkittävyyden, alkuperäisyyden ja muun  julkaisukelpoisuuden kannalta. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai korjausehdotuksia kirjoittajille.

Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia. Lisäksi ongelmana pidetään sen puolueellisuutta, minkä korjaamiseksi useissa lehdissä käytetään sokkoarviointia. Silloin arvioitsijat eivät tiedä, kenen kirjoittajien käsikirjoitus on kyseessä (blinded peer review). Tavallisesti myöskään arvioitsijoiden nimiä ei kerrota kirjoittajille (double blinded).

Tieteen luotettavuus nojaa vertaisarviointiin, mutta siinä voi olla aukkoja . Helsingin sanomat 30.6.2020. [aukeaa uuteen välilehteen vain HS-tilaajatunnuksilla.]

Tarkista julkaisukanavan tieteellinen taso

• Julkaisufoorumi -> JUFO-portaali [aukeaa uuteen välilehteen]
  on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokituksessa on kolme tasoa. Jo taso 1 täyttää vertaisarviointi-/tieteellisyyskriteerin.
  -> Tarkista lehden nimellä, kustantajalla tai konferenssin nimellä.
• Lehden/julkaisijan omilta kotisivulta peer review -tieto yleensä löytyy kohdista: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms.
  Kannattaa muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös uutisia, pääkirjoituksia, kirja-arvosteluja, kommentteja tai lyhyempiä juttuja, joita ei ole vertaisarvioitu. Sivumääriä voi olla hyvä tarkkailla.
• Tieteellisiä kustantajia on hyvä oppia tunnistamaan jo google-tulostenkin linkeistä, esimerkiksi Elsevier, Emerald, Wiley, Sage, Springer, Taylor & Francis…

Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumista voit hakea myös kustantajan/julkaisijan tieteellisyyttä.

Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita. Julkaisut eivät yleensä täytä tieteellisyyden kriteereitä.
Työpaperit (working papers) on tarkoitettu tieteellisen yhteisön keskusteluun, eivätkä ne yleensä ao. vaiheessa ole käyneet läpi vertaisarviointia.
Varmista ainelaitokseltasi/ohjaajalta tällaisten julkaisujen käyttäminen lähteinä.

Kriittisesti neuvotaan yleensä suhtautumaan (tieteellisen työn lähteinä):

• ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin
• sanomalehtiin
• hallinnon selvityksiin
• pro gradu -töihin, amk-opinnäytetöihin ja vastaaviin
• oppikirjoihin
• kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa

Tieteellinen vai ammatillinen/populaari lehti?

Tieteellisen artikkelin rakenne

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, se noudattaa usein tiettyä muotoa/rakennetta, tieteellistä esitystapaa – olkoonkin, että jokaisella lehdellä on kuitenkin omat kirjoitusohjeensa.

• Otsikko, tekijä(t), organisaatio/osoite
• Tiivistelmä, abstrakti (Abstract)
• Johdanto (Introduction)
• Menetelmät (Methods)
• Tulokset ja niiden tarkastelu (Results, discussion)
• Johtopäätökset (Conclusions)
• Kiitokset (Acknowledgements)
• Lähdeluettelo (References)

Yhteiskuntatieteissä tutkimuksen esittämistapa ei ole yleensä niin standardoitua kuin luonnontieteissä. Myös eri maiden julkaisemisen muodolliset kriteerit vahtelevat.

Avoimen tieteen lieveilmiöitä. Varo saalistajia/predatory publishers! [aukeaa uuteen välilehteen]
Think. Check. Submit tarkistuslista lähinnä kirjoittajien avuksi. [aukeaa uuteen välilehteen]