4.1. Haetun lähdeaineiston luotettavuus ja arviointi

Tietokantahakujen tulokset ovat tieteellisiä, valikoituja ja luotettavia julkaisuja. Jotkut tietokannat sisältävät muutakin kuin tieteellistä aineistoa, mutta useimmiten tarjolla on mahdollisuus rajata tulokset vain vertaisarvioituihin julkaisuihin.

Vapaasti verkosta haettavien julkaisujen ja muiden tietojen suhteen pitää olla erityisen tarkkana.

Arvioitavia näkökulmia ovat esim.

  • luotettavuus
  • tavoitteet ja kohderyhmä
  • tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan tausta (asiantuntemus)
  • onko informaatio suodatettu/arvioitu?
  • paikkansapitävyys
  • puolueettomuus
  • tuoreus, ajantasaisuus, lähteen ikä
  • kattavuus

Netin hakukonetulosten arviointi

Käytettäessä tavallisia hakukoneita, kuten Google, pitää olla erityisen tarkkana lähteen luotettavuuden suhteen. Silti Googlella ja erityisesti Google Scholarilla löytää paljon hyvääkin materiaalia.

Katso nettilähteistä ensiksi sivun osoitetta, tekijän tietoja, lähteitä, julkaisupäivämäärää. Näilläkin voidaan tosin huijata, joten sisältö kuitenkin ratkaisee viime kädessä.

Julkaisufoorumi

Julkaisufoorumi (JUFO) on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä Suomessa. Senkin avulla voi tarkastella julkaisujen painoarvoa.

Julkaisufoorumi-luokituksen haku (JUFO)

Tieteelliset lehdet ja sarjat on luokiteltu kolmelle tasolle. Taso 1 kattaa eri tieteenalojen keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset lehdet ja sarjat, jotka täyttävät tieteellisen julkaisukanavan määritelmän. Taso 2 kattaa eri tieteenalojen johtavat tieteelliset lehdet ja sarjat. Joitakin suomen- tai ruotsinkielisiä lehtiä ja sarjoja on luokiteltu tasolle 2, koska niiden on todettu tavoittavan tieteenalansa kansainvälisen asiantuntijayleisön ja täyttävän tason 2 kriteerit. Lisäksi arviointipaneelit ovat voineet valita tason 2 lehdistä ja sarjoista korkeatasoisimmiksi katsomansa tasolle 3.
Lisää tietoa Julkaisufoorumin sivuilta.

Varo erityisesti saalistajia

Open access –markkinoilla liikkuu asiallisten tiedelehtien lisäksi lehtiä, joiden pääasiallinen tarkoitus on julkaisumaksujen kerääminen, ei tieteen edistäminen. Näissä ns. predator- eli saalistajalehdissä julkaistujen artikkeleiden taso on heikko, osa saattaa olla jopa plagiaatteja muiden tutkijoiden töistä. Lehden kotisivut saattavat antaa valheellista tietoa mm. vertaisarvioinnista. Räikeimmissä tapauksissa lehden toimituskunta on epäpätevä tai jopa täysin tekaistu, julkaisijan osoitetta ei ole oikeasti olemassa, lehti listataan aiheettomasti kuuluvaksi johonkin arvostettuun tietokantaan tai hakemistoon (ks. alla) jne.

Saalistajalehtien tunnistamiseksi voit kokeilla:

  • löytyvätkö lehden artikkelit jostakin tunnetusta tietokannasta (esim. Scopus); tämä on melko luotetteva tapa. huom! Google Scholar ei ole hyvä tähän
  • onko lehdellä olemassa impact factor –luku ; hyvin luotettava, mutta hieman suppea lista
    • Viittaustietokannat (Science Citation Index, Scopus) laskevat, paljonko niiden artikkeleihin on viitattu muissa artikkeleissa. Tältä pohjalta on arvioitu lehtien arvostusta ja vaikuttavuutta. Journal Citation Reports -tietokanta laskee tältä pohjalta tieteellisille lehdille vaikuttavuuskertoimet (impact factor), joita voidaan vertailla kunkin tieteenalan sisällä.
  • onko lehti mustalla listalla: Cabell-tietokanta.
  • onko lehti Directory of open access journals –listalla ; melko luotettava, mutta jonkin verran saalistajia on päässyt läpi seulasta aika ajoin
  • googlata lehden päätoimittajan: onko olemassa ja jos on, kuka, missä ja millaisessa asemassa ; tämä on melko paljastavaa, mutta vaatii vähän kokemusta ja alan tuntemusta arvioinnin tueksi

 

Miten erotan tieteellisen lehden muista julkaisuista?

Taulukossa tieteellisen ja muun aikakauslehden eroja

Tieteellinen

Populaari

Referee- eli peer review -menettely

on ei

Artikkelien pituus ja kattavuus

perusteellisuus, syvällisyys,
raportoi tutkimustuloksia
yleiskatsauksia, lyhyempiä kuin tieteellisessä lehdessä
Tekijä
alan asiantuntija toimittaja
Kieli
tieteenalan ”jargon” yleiskieli
Rakenne
yleensä määrämuotoinen ei määrättyä muotoa
Viittaukset, lähdeluettelot
lähdeluettelo ja viittaukset ei lähdeluetteloa eikä viittauksia tai viittaukset yleisiä tekstin sisällä
Kuvitus
taulukot, kaaviot, tekstiä tukevat kuvat värikuvat, valokuvat, mainokset…
Ilmestymistiheys
esim. 4 krt/v tai 1krt/kk useammin kuin tieteellinen lehti (ei erotteleva ominaisuus)
Kohderyhmä
”scholars”/”professionals”, alan asiantuntijat ja opiskelijat ”general audience”/”professionals”, laaja yleisö
Tarkoitus
tutkimustulosten raportointi yleistiedon levittäminen

Muita arviointiperusteita

Aiherelevanssi : onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan viitteiden
otsikoista,
– asiasanoista ja
– tiivistelmistä,
ovatko ne sisällöllisesti etsityn aiheen mukaisia ja käyttökelpoisia.

Myöhemmin, kun julkaisut lukee kokonaisuudessaan, voi toki vielä paljastua, että kyseinen julkaisu ei ollutkaan itselle sopiva.

Huomaa, että monissa kansainvälisissä tietokannoissa tekemäsi haun tulos lajitellaan listalla ’uusimmat ensin’. Voit halutessasi vaihtaa sen relevanssiksi, jolloin parhaiten aiheeseesi sopivat tulevat listalla ensimmäiseksi.

 

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheesta ja alasta.

Usein kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreista aineistoista. Uudet tutkimustulokset kuitenkin kertyvät vanhojen päälle. Sikäli myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä. Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset voi lajitella uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön.

 

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Jos aineisto ei ole saatavissa omassa kirjastossasi painettuna tai elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Toki pääasiallinen arvioinnin ja valinnan peruste pitäisi olla jokin muu kuin saatavuus. Paljonko resursseja on tarpeen käyttää, määrittyy paljolti siitä, minkä tasoista ja laajuista tieteellistä työtä ollaan tekemässä.