1.1 Tieteellinen julkaiseminen biologiassa

Tieteellisen julkaisemisen ydin on uuden tiedon tuottaminen sekä sen arvioiminen tiedeyhteisössä. Tutkimustieto jaetaan julkisuuteen eri reittejä pitkin ja erilaisissa muodoissa. Siksi sitä on myös haettava useista eri lähteistä.

Julkaisun tieteellisyyden takeena pidetään yleisesti julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia (englanniksi refereed tai peer reviewed). Tästä kerrotaan lisää seuraavassa luvussa.

Datasta jalostuu julkaisuja

Tieteellinen tutkimus ja asiantuntijatyö tuottavat valtaisan määrän perusteltua, luotettavaa tutkimustietoa. Erilaisin koejärjestelyin, kuten mittaamalla tai haastattelemalla saadaan dataa. Data jalostuu tutkimustiedoksi, kun löydöksiä selitetään kattavasti, kriittisesti ja järjestelmällisesti aikaisempiin tutkimuksiin peilaten.

Tutkimustieto julkaistaan tieteelliseen julkaisemiseen erikoistuneissa kanavissa, yleisimmin tieteellisissä lehdissä (englanniksi journals).

Kaaviokuva. Aikajanalla järjestyksessä: tutkimustyö – data – posteri/konferenssiesitelmä – käsikirjoitus – vertaisarviointi – korjattu käsikirjoitus – julkaisu lehdessä – tieto löytyy kirjoista. Nuolin on osoitettu, että tutkimustyötä ja vertaisarviointia lukuun ottamatta aineistot ovat haettavissa ja luettavissa.
Tutkimuksen eri vaiheissa tietoa julkaistaan eri tavoin. Yksittäisen tutkimuksen tuloksen päätyminen vakiintuneeksi tiedoksi saattaa kaikkiaan kestää jopa vuosia.

Julkaisu voi ilmestyä painettuna tai elektronisena, nykyään usein molempina.

Tieteellisellä julkaisulla on tietty rakenne

Tieteellisellä kirjallisella esityksellä on vakiintunut muoto, jota noudatetaan tieteellisiin lehtiin kirjoitettaessa. Yksityiskohtien osalta kullakin lehdellä on omat tarkat kirjoitusohjeensa, jonka mukaisesti siihen tarjottavan artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet löytyvät kunkin lehden sivulta.

Tieteellinen artikkeli sisältää useimmiten seuraavat osat:

  • Otsikko (Title)
  • Tekijöiden nimet ja osoitteet (Authors)
  • Tiivistelmä (Abstract)
  • Johdanto (Introduction)
  • Menetelmät (Methods)
  • Tulokset (Results)
  • Tulosten pohdinta (Discussion)
  • Lähdeluettelo (References)

Eri tieteenaloilla on kuitenkin erilaisia perinteitä tässäkin asiassa. Lisäksi yksityiskohtien osalta kullakin lehdellä on omat tarkat kirjoitusohjeensa, jonka mukaisesti siihen tarjottava artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet löytyvät kunkin lehden sivulta.

Kotimaisia, tieteellisiä referee-julkaisuja on luonnontieteissä vähän. Näitä ovat esim. Annales Botanici Fennici, Annales Zoologici Fennici ja Entomologica Fennica. Luonnontieteiden kotimaiset lehdet, joita julkaisevat ennen kaikkea tieteelliset seurat, pyrkivät olemaan enemmän yleistajuisia lehtiä (Esim. Luonnon tutkija).

Muutkin julkaisut voivat olla käyttökelpoisia lähdeaineistoja

Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille.
Tutkimuslaitokset, ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita.

Tärkeintä on itse tekstin sisältö: kuinka luotettavasti ja yksiselitteisesti kohteena oleva asia pystytään kuvaamaan, todentamaan ja perustelemaan.

Seuraava sivu: Vertaisarviointi