2.2 Hakusanat

Tiedonhakijan pitää kääntää omat ajatuksensa, käsitteet, kielellisiksi ilmauksiksi ja sitä kautta hakusanoiksi.

Käsite itsessään on ensimmäinen hyvä hakusana. Ei silti kannata tyytyä vain siihen, paljon olennaista tietoa voi mennä ohi, jos hakee vain yhdellä sanalla.

Aina ei sanojen keksiminen ole yhtä helppoa kuin yllä olevassa esimerkissä. Vaihtoehtoisia hakutermejä voi kartoittaa systemaattisesti:

  • kieli on ensimmäinen kysymys. Englantia ja suomea ainakin tarvitaan
  • synonyymi ja muu läheinen ilmaus: sienijuuri – mykorritsa
  • vastakkainen käsite voi olla hyödyksi: peto -saalis
  • laajempi kokonaisuus, johon käsite liittyy: metsäkasvillisuus – lehto
  • tarkempi osa-alue, jonka käsite sisältää: eoseeni – tertiäärikausi
  • lähikäsite: aarnimetsät – luonnonmetsät
  • kirjoitusmuodon vaihtelu: color – colour;  neandertalin ihminen – neandertalinihminen – neandertalilainen
  • lyhenteet: REDD – Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation

HUOM. Lyhenteiden käyttöä kannattaa välttää, jos ne ovat moniselitteisiä (esim. lyhenne ALS tarkoittaa ainakin käsitteitä “Airborne Laser Scanning”, ”Amyotrofinen lateraaliskleroosi”, “Angular Leaf Spot” ja “Acetolactate synthase”).
Pidemmän tekstin joukosta aukikirjoitettu muoto yleensä löytyy. Mutta jos haku kohdistuu vain otsikkoon, voi olla tarpeen kokeilla myös lyhenteellä.

Apuneuvoja hakusanojen määrittelyyn

  • Sanakirjat (esim. MOT sanakirjasto), käsikirjat, hakuteokset (esim. Wikipedia)
  • Oppikirjat
    Taustatietoa ja alan käsitteistöä löytyy alan oppikirjoista, tietosanakirjoista ja muista hakuteoksista. Ne auttavat keskeisten käsitteiden ja niiden synonyymien pohtimisessa. Samalla on hyvä selvittää termien laajemmat ja suppeammat käsitteet sekä vaihtoehtoiset ilmaisut.
  • Jo löydettyjen julkaisujen sisällysluettelot ja lähdeluettelot
  • Asiasanastot
  • Jo löytyneiden julkaisujen tiedot tietokannoissa, erityisesti aihetta kuvaavat sanat (Aiheet = asiasanat, subject)

Potentiaalisia hakusanoja kertyy sitä mukaa kun tiedonhaku etenee. Kun uusia hyviä tuloksia löytyy, löytyy usein myös uusia hakusanoja.

Kun termejä alkaa kertyä enemmän, on hyvä idea koota sanoja taulukkoon, jotta kokonaisuus – pääkäsitteet ja niihin liittyvät termit – pysyy hallinnassa.

Alla olevaan talukoon on kerätty hakusanoja aiheesta Korpikuusikoiden oksaisuus ja sydänpuun osuus.

 
oksaisuus sydänpuu korvet kuusi
laatu laatu suo havupuu
oksat suometsä puutavara
sahatavara
runkopuu

 

Miksi erilaisia hakusanoja tarvitaan?

Hakujärjestelmässä hakusana toimii kuten yksinkertainen merkkijono. Tiedonhakijan on itse määrättävä kaikki merkkijonot, joita haetaan.

Hakusana voi olla myös lähtökohta, jonka avulla järjestelmä löytää sanasta erilaisia taivutusmuotoja ja johdannaisia. Varsinaisesti järjestelmä ei kuitenkaan ymmärrä eikä hae käsitteitä tai merkityksiä (hs.fi:fingerpori). Tämä tuo tulokseen myös aiheeseen liittymättömiä osumia.

Tiedon löytyvyys perustuu siis tiettyjen merkkijonojen esiintyvyyteen dokumenteissa tai niiden (meta)tiedoissa. Kääntäen, dokumentin aihe voi olla sisällöltään aiheenmukainen, mutta jos annettua hakusanaa ei sen tiedoista löydy, itse dokumenttikin jää löytymättä.