3.2 Tietokannat

Biologian alan tai biologiaa sisältäviä tietokantoja

Kun puhutaan hakupalveluista, jotka ovat erikoistuneet välittämään tietoa tieteellisistä julkaisuista, puhutaan yleisemmin kirjallisuustietokannoista kuin hakukoneista.

Tietokantaan on tallennettu joko

  • tieto julkaisun olemassaolosta (viitetietokanta) tai
  • itse julkaisu kokonaan (kokotekstitietokanta).

Kansainväliset lehtiartikkelit haetaan viitetietokantojen avulla tai kokotekstitietokannoista (tai UEF-Primon haulla, jossa on käytössä iso joukko molempia yhtä aikaa).

Linkit tietokantoihin ovat UEF-Primossa. Etäkäyttö yliopiston verkon ulkopuolelta: kirjaudu sisään UEF-Primossa.

Alla on kootusti linkit tärkeimpiin tietokantoihin. Linkki vie UEF-Primoon, jos aineisto ei ole Open Access eli vapaasti käytettävä.

Viitetietokannat

Viitetietokannat ovat kattavimpia tiedonlähteitä olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen, erityisesti artikkeleihin.

Viitetietokannat

  • sisältävät tietoa siitä, mitä ylipäänsä maailmalla on julkaistu
  • kattavat eri maita ja kustantajia.
  • itse artikkeleita ne eivät välttämättä sisällä, mutta suoria linkkejä voi olla
  • apua artikkelin jäljittämiseen tarjotaan

Viitteitä haetaan artikkelin otsikon, asiasanojen ja tiivistelmien perusteella.

Viitetietokantoja on kahdenlaisia: monitieteisiä  ja sekä alakohtaisia.

Viitetietokantoja (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):

  • CAB Abstracts (maatalous- ja metsätieteet, ympäristötiede, matkailu)
  • Scopus (monitieteinen, laaja tietokanta)
  • Web of Science (monitieteinen, perinteinen tietokanta)
  • ProQuest (sisältää runsaasti eri alojen alatietokantoja, joita voi hakea yhdessä tai erikseen)

Kokotekstitietokannat

Kokotekstitietokannat sisältävät yleensä vain yhden kustantajan lehtiä.

Artikkelit ovat tietokannassa kokonaisuudessaan luettavissa ja hakua voi tehdä myös artikkelin koko tekstin sisältä.

Yksittäisten kustantajien lehtitietokantoja:

Kokotekstiartikkeleita usealta kustantajalta, ei uusimpia vuosia yleensä:

JSTOR sisältää hyvinkin vanhoja lehtien vuosikertoja, joten siitä kannattaa etsiä tutkimusten klassikoita.

Avoimet aineistot

Kansainvälisiä tiedonlähteitä:

  • BioRxiv
  • Google Scholar
  • Base (monitieteinen, hakee tieteellisiä julkaisuja monipuolisesti: artikkelit, posterit, data jne.)
  • CORE (monitieteinen, hakee avoimia tieteellisiä artikkeleita julkaisuarkistoista ja lehdistä)

Kotimaiset tiedonlähteet:

  • Juuli (kotimaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietoja v. 2011 lähtien, myös artikkelit)
  • journal.fi (kotimaisia tiedelehtiä verkossa)
  • Finna.fi (kansallinen tietovaranto)

Kotimaiset lehtiartikkelit

Kotimaisista lehtiartikkeleista löytyy pääosin viitetietoja, mutta eri tieteenalojen keskeisistä kotimaisista julkaisuista on myös artikkelien kokotekstejä. Niiden avautuminen voi toisinaan olla mutkan takana. Jos esim. Kansalliskirjaston Finnan kautta löytynyt Luonnon Tutkijan artikkeli ei avaudu suoraan, voi olla avuksi, että etsii Luonnon Tutkija -lehden sähköiset numerot UEF-Primoon kirjautuneena.

Kirjatietokannat

  • UEF-Primo, kirjaston kokoelmat (tiedot sekä painetuista että e-kirjoista, joihin linkit)
  • Kansallinen Finna

Väitöskirjat ja muut opinnäytteet

  • Melinda (viitetiedot kotimaisista opinnäytteistä ja väitöskirjoista)
  • Eri yliopistojen ulkaisuarkistot verkossa, esimerkiksi UEF eRepository