3.2 Tietokannat

Kun puhutaan hakupalveluista, jotka ovat erikoistuneet välittämään tietoa tieteellisistä julkaisuista, puhutaan yleisemmin kirjallisuustietokannoista kuin hakukoneista.

Tietokantaan on tallennettu joko:

  • tieto julkaisun olemassaolosta (viitetietokanta) tai
  • itse julkaisu kokonaan (kokotekstitietokanta).

Linkit tietokantoihin ovat UEF-Primossa. Etäkäyttö yliopiston verkon ulkopuolelta: kirjaudu ensiksi sisään UEF-Primoon.

Alla on kootusti linkit tärkeimpiin tietokantoihin. Linkki vie UEF-Primoon, jos aineisto ei ole Open Access eli vapaasti käytettävä.

Samantyyppisen listauksen, täydennettynä muilla lähteillä, saat kirjaston kotisivulta: Biologian tiedonlähteet (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Hae kansainväliä artikkeleita näistä tietokannoista

Viitetietokannat ovat kattavimpia tiedonlähteitä olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen, erityisesti artikkeleihin.

Viitetietokannat (reference databases):

  • sisältävät tietoa siitä, mitä ylipäänsä maailmalla on julkaistu
  • kattavat eri maita ja kustantajia.
  • itse artikkeleita ne eivät välttämättä sisällä, mutta suoria linkkejä voi olla
  • apua artikkelin jäljittämiseen tarjotaan

Viitteitä haetaan artikkelin otsikon, asiasanojen ja tiivistelmien perusteella.

Viitetietokantoja (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):

  • Scopus (monitieteinen, laaja tietokanta)
  • Web of Science (monitieteinen, perinteinen tietokanta)
  • ProQuest (sisältää runsaasti eri alojen alatietokantoja, joita voi hakea yhdessä tai erikseen)
    • ProQuestissa voi valita haun kohteeksi myös erilaisia tietokantakokonaisuuksia. Biologiaan sopii Natural science collection.
    • ProQuest-tietokantoihin kuulu ERIC, joka on opetus- ja kasvatusalan tärekin tietokanta. Siellä on myös biologian ja muiden luonnontieteiden opetukseen liittyvää kirjallisuutta.

Kokotekstitietokannat (full-text databases)

Kokotekstitietokannassa artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa ja hakua voi tehdä myös artikkeleiden kokotekstin sisältä.

Kokotekstitietokannat (full text databases) sisältävät yleensä vain yhden kustantajan lehtiä.

Yksittäisten kustantajien lehtitietokantoja:

Kokotekstiartikkeleita usealta kustantajalta, ei uusimpia vuosia yleensä:

JSTOR sisältää hyvinkin vanhoja lehtien vuosikertoja, joten siitä kannattaa etsiä tutkimusten klassikoita.

Kotimaisten lehtiartikkeleiden hakupaikat

  • Kansalliskirjaston Finna, Arto-välilehti
  • Kansallinen Finna (sisältää saman Arto-tietokannan; tätä kannattaa käyttää, jos hakeaa samalla muutakin kuin artikkeliaineistoja)

Kotimaisista lehtiartikkeleista löytyy pääosin viitetietoja, mutta eri tieteenalojen keskeisistä kotimaisista julkaisuista on saatavilla myös artikkelien kokotekstejä. Käytännössä voi olla tarpeen toimia niin, että etsii artikkeleita Finnan avulla, ja kiinnostavien löydyttyä hakee erikseen ao. lehtien kokotekstit UEF-Primoon kirjautuneena.

Avoimet aineistot artikkeleiden hakemiseeen

Kansainvälisiä tiedonlähteitä:

  • BioRxiv
  • Google Scholar
  • Base (monitieteinen, hakee tieteellisiä julkaisuja monipuolisesti: artikkelit, posterit, data jne.)
  • CORE (monitieteinen, hakee avoimia tieteellisiä artikkeleita julkaisuarkistoista ja lehdistä)

Kotimaiset tiedonlähteet:

  • Tiedejatutkimus.fi (kotimaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietoja v. 2011 lähtien, myös artikkelit)
  • journal.fi (kotimaisia tiedelehtiä verkossa)

Kirjatietokannat

Kirjastotietokannat ovat ensisijaisia hakupalveluita kirjojen hakemiseen.

  • UEF-Primo, kirjaston kokoelmat (tiedot sekä painetuista että e-kirjoista)
  • Kansallinen Finna (suomalaisten kirjastojen painetut kirjat sekä osa e-kirjoista; lisäksi tiedot kaikista Suomessa julkaistuista kirjoista)

Väitöskirjat ja muut opinnäytteet

  • Eri julkaisuarkistot verkossa, Itä-Suomen yliopiston osalta UEF-eRepo