4.1. Haetun lähdeaineiston luotettavuus ja arviointi
Tietokantahakujen tulokset ovat tieteellisiä, valikoituja ja luotettavia julkaisuja. Jotkut tietokannat sisältävät muutakin kuin tieteellistä aineistoa, mutta useimmiten tarjolla on mahdollisuus rajata tulokset vain vertaisarvioituihin julkaisuihin.
Juuri luotettavuus on tietokantojen käytön merkittävä etu verrattuna vapaasti verkosta saatavilla olevaan tietoon ja julkaisuihin.
Sen sijaan käytettäessä tavallisia hakukoneita, kuten Google, pitää olla tarkkana lähteen luotettavuuden suhteen. Silti Googlella ja erityisesti Google Scholarilla voi löytää paljon hyvääkin materiaalia; tarvitaan kuitenkin aikaa ja osaamista, jotta lähteen luotettavuutta voi arvioida.
Netin hakukonetulosten arviointi
Katso nettilähteistä ensiksi:
- sivun osoitetta: millaiseen toimijaan (esim. kaupallinen/tieteellinen) se viittaa
- tekijän / julkaisijan tietoja: mikä on asiantuntemus, onko syytä olettaa puolueetonta tietoa
- onko ilmoitettu lähteitä, joihin tiedot perustuvat
- julkaisupäivämäärää: onko tieto ajantasalla
Varo erityisesti tieteelliseen ulkoasuun puolettua harhaanjohtavaa tietoa, kuten ns. saalistajia.
Saalistajalehdet (predator journals)
Open access –julkaisumallin liepeillä liikkuu asiallisten tiedelehtien lisäksi lehtiä, joiden pääasiallinen tarkoitus on julkaisumaksujen kerääminen, ei tieteen edistäminen.
Näissä saalistajalehdissä julkaistujen artikkeleiden taso on heikko, osa saattaa olla jopa plagiaatteja muiden tutkijoiden töistä.
Saalistajalehden kotisivut saattavat antaa valheellista tietoa mm. vertaisarvioinnista.
Räikeimmissä tapauksissa lehden toimituskunta on epäpätevä tai jopa täysin tekaistu, julkaisijan osoitetta ei ole oikeasti olemassa, lehti listataan aiheettomasti kuuluvaksi johonkin arvostettuun tietokantaan tai hakemistoon (ks. alla) jne.
Saalistajalehtien tunnistamiseksi voit kokeilla:
- löytyvätkö lehden artikkelit jostakin tunnetusta tietokannasta (esim. Scopus); tämä on melko luotetteva tapa. huom! Google Scholar ei ole hyvä tähän
- onko lehdellä olemassa impact factor –luku ; hyvin luotettava, mutta hieman suppea lista
- onko lehti mustalla listalla: Cabell-tietokanta.
- onko lehti Directory of open access journals –listalla ; melko luotettava, mutta jonkin verran saalistajia on päässyt läpi seulasta aika ajoin
- googlata lehden päätoimittajan: onko olemassa ja jos on, kuka, missä ja millaisessa asemassa ; tämä on melko paljastavaa, mutta vaatii vähän kokemusta ja alan tuntemusta arvioinnin tueksi
Arvioi myös julkaisun käyttökelpoisuutta
Aiherelevanssi : onko sisältö oikeaa asiaa?
Kun haun tulokset ovat näkyvillä, katsotaan läpi viitteiden
- otsikot
- asiasanat
- tiivistelmät
Näiden avulla arvioidaan mitkä tuloksista ovat sisällöllisesti etsityn aiheen mukaisia. Hyväksi havaitut tulokset kannattaa ottaa talteen.
Myöhemmin, kun julkaisut lukee kokonaisuudessaan, voi toki vielä paljastua, että kyseinen julkaisu ei ollutkaan itselle sopiva.
Huomaa, että monissa kansainvälisissä tietokannoissa tekemäsi haun tulos lajitellaan listalla ’uusimmat ensin’. Voit halutessasi vaihtaa sen relevanssiksi, jolloin parhaiten aiheeseesi sopivat tulevat listalla ensimmäiseksi.
Julkaisun ikä
Vaikka relevanssin mukainen lajittelu onkin hyödyllinen parhaimpien julkaisujen löytämiseksi, kannattaa tarkastella myös ihan uusimpia julkaisuja. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä.
Tulokset voi halutessaan rajata etu- tai jälkikäteen tiettyihin vuosiin. Järkevä vuosirajaus riippuu aiheesta ja alasta. Toisaalta kaikilla aloilla on klassikoita, jotka eivät vanhene.
Aineiston saatavuus
Kaikki julkaisut eivät ole luettavissa samalta istumalta. Vaikka yliopisto onkin hankkinut käyttöön keskeisimmät aineistot, osa julkaisuista jää maksumuurin taakse. Jos julkaisu on työsi kannata todella tärkeä, se pystytään kyllä hankkimaan. Ihan kaikkien julkaisujen hankkimiseen ei kuitenkaan kannata uhrata aikaa ja rahaa.
Lue lisää aineistojen saatavuudesta seuraavasta luvusta.
Seuraava sivu: Julkaisujen saatavuus