1.2 Vertaisarviointi

Vertaisarvioinnissa (peer review, referee-prosessi) varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, että tutkimusartikkeli on kelvollinen julkaistavaksi. Asiantuntijat ovat alan (tunnustettuja) tutkijoita. Arvioijia on yleensä ainakin kaksi. Artikkelin kirjoittaja ei saa tietää heidän henkilöllisyyttään.

Asiantuntijat antavat julkaisuluvan arvioituaan tutkimuksen

  • oikeellisuutta
  • merkittävyyttä
  • alkuperäisyyttä

Prosessin kulku

Julkaistavaksi tarjotun käsikirjoituksen arvioivat sekä lehden tai julkaisusarjan toimitus että toimituskunnan valitsemat, ulkopuoliset tieteenalan asiantuntijat eli refereet.

Toimituskunta arvioi käsikirjoituksen julkaisukelpoisuutta sekä relevanssia lehden linjausten ja lukijakunnan kannalta ylipäätään.

Tämän jälkeen jälkeen refereet arvioivat Eeva Korpilahden (2010) mukaan tutkimuksen

  • toistettavuuden
  • objektiivisuuden
  • koejärjestelyn oikeellisuuden
  • aineiston edustavuuden
  • analyysimenetelmän pätevyyden
  • tulosten oikeellisuuden ja johdonmukaisuuden
  • johtopäätösten loogisuuden
  • tulosten uutuusarvon

Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. On tavallista, että käsikirjoitukseen tehdään pieniä muutoksia arvioijien ehdotusten mukaan.

Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista korjausehdotuksista. Yleensä päätoimittaja antaa nämä asiat tiedoksi  kirjoittajalle.

Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten määrä on valtava ja aika ajoin puutteellinenkin artikkeli saattaa läpäistä seulan.

Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia, jopa enemmän. Siksi usein myös vielä arviointiprosessissa olevat artikkelit julkaistaan jo ennakolta, käsikirjoituksina. Eri vaiheessa olevista artikkelista käytetään englanniksi esimerkiksi nimityksiä manuscript, article-in-press, final (version).

Monilla aloilla vain vertaisarvioinnin läpikäyneiden julkaisujen katsotaan olevan tieteellisesti varteenotettavia.

Tieteellisten kirjallisuustietokantojen sisältö – kokonaan tai suurimmalta osaltaan – on vertaisarvioitua materiaalia.

Mistä tietoa vertaisarvioinnista?

Lehdet

Tiedon vertaisarvioinnista voi tarkistaa:

  • lehden omalta (julkaisijan) kotisivulta / lehdestä itsestään
    • markkinoilla on tosin runsaasti huijarilehtiä, joiden kotisivuilla annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa,
  • löytyykö lehti Julkaisufoorumin listalta
  • onko lehdellä Impact Factor -tunnusluku (Journal citation reports -tietokannasta)
    • kuitenkin osa oikeistakin tieteellisistä lehdistä jää tämän listan ulkopuolle
  • joissakin tietokannoissa mainitaan, onko lehti ”peer reviewed” tai ”refereed”, tai
  • hakua kirjallisuustietokannoissa voi rajata vain tieteellisiin lehtiin

Kotimaisilla julkaisuilla on oma vertaisarvioinnista kertoja tunnus, jonka myöntää Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Vertaisarvioidun julkaisun logo.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, keskustelu, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset.

Kirjat

Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla.

Tieteellisiä kustantajia ovat mm.:

  • tieteelliset kaupalliset kustantajat
  • yliopistot
  • kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat
  • tietyt tutkimuslaitokset yms. (ks. Suomen tiedekustantajat)