2.1 Tiedonhaun aihe ja käsitteet

Hyvien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakukysymys ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.

Mieti hakukysymysten avulla mitä tarvitset

Hakukysymysten avulla voi hahmottaa itselleen, millaisia teemoja omaan aiheeseen liittyy, samaan tapaan kuin mietitään tutkimuskysymyksiä. Hakukysymykset voivat olla osittain samojakin kuin tutkimuskysymykset, mutta voivat myös poiketa niistä. Erityisesti pitää pystyä erittelemään ne asiat, joihin vastaus voisi löytyä kirjallisuudesta, ei oman kokeellisen tutkimuksen kautta.

Hakukysymys (tai hakuongelma) on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

Aiheesta on sellaisenaan on helppo johtaa ensimmäinen hakukysymys, kuten kuvassa alla.

Tekstiä. Otsikko: Dopamiinireseptori D4-geenin yhteys kissojen persoonallisuuteen. Hakukysymys: Miten DRD4-geeni vaikuttaa kissan persoonallisuuteen? Ydinkäsitteet: drd4-geeni, kissa, persoonallisuus.

Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia muita tietoja tutkimuksessa voitaisiin käyttää hyväksi, millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Esimerkki hakukysymyksistä:

Etsitään taustatietoja tutkimukseen, jossa on tarkoitus selvittää, miten pakkaskestävyys periytyy pajuilla. Koska kyseessä ovat taustatiedot, käyttökelpoisia ovat tiedot, joissa kerrotaan:

  • mitä tarkoittaa puiden pakkaskestävyys
  • kuinka pakkasenkestäviä pajut, erityisesti tutkimuksessa käytetyt pajulajit ovat
  • kuinka pakkaskestävyyttä mitataan
  • tietoa pajujen biologiasta ja genetiikasta yleensä
  • yleistietoja tutkimuksessa käytettävistä pajulajeista
  • pakkaskestävyyden perinnöllisyydestä puuvartisilla kasveilla
  • kuinka ominaisuudet yleensä periytyvät kasveilla, ja miten sitä tutkitaan

Kun tiedonhakua tehdään ja tuloksia saadaan, voi hakukysymysten avulla peilata, onko vastaukset kysymyksiin löydetty – hyvät hakukysymykset ovat siis myös hakutulosten arvioinnin ja valikoinnin väline.

Määrittele käsitteet

Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa.

Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Keskeiset käsitteet ovat asian ydin, olennaisimmat ilmiöt; täydentävillä käsitteillä voidaan rajata ja määritellä hakuongelmaa tarkemmin. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Esimerkki aiheeseen liittyvistä käsitteistä 1:

  • Yllä olevaan esimerkkiin liittyen ydinkäsitteitä ovat siis pajut, pakkaskestävyys ja perinnöllisyys. Apukäsitteitä tilanteesta riippuen voivat olla esimerkiksi mittaaminen ja kasvifysiologia.
  • Sen sijaan esimerkiksi puut ja puuvartiset kasvit kuuluvat samaan käsitekokonaisuuteen kuin pajut, eli ne ovat vaihtoehtoisia lähestymistapoja samaan asiaan.

Esimerkki 2:

Aihe: Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan

  • Keskeisimmät käsitteet: hapetus, järvet, pohjaeläimistö
  • Apukäsitteet: alusvesi, humus, syvänteet, pienet vesistöt

Käsitekartta

Suosittu väline tarkasteltavien asioiden ja niiden välisten suhteiden hahmotteluun on käsitekartta.

Esimerkkinä käsitekartta maankamaran koostumukseen liittyvistä käsitteistä::

Käsitekartta, jossa hierarkiat osoitettu nuolilla. Termit jakaantuvat tarkemmiksi termeiksi.

Muita esimerkkejä:

Solubiologia ja perinnöllisyys Lähde: Opetus.tv.

Miellekartta

Epämääräisemmin asioita voi hahmotella visuaalisesti ja ideoida myös henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulla miellekartalla (mind map).

Ranskalaiset viivat

Käsitteiden hahmottelu onnistuu myös yksinkertaisesti listaamalla niitä ranskalaisin viivoin.

Tiedonhaku: Kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile

 1. Tietoa tarvitaan aina  aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.

2. Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.

Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan:
    • Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla)
    • Kenelle? (toiminnan kohderyhmä, kehen vaikuttaa, kenelle on tärkeä) – henkilöt, ryhmät, organisaatiot
    • Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mistä?)
    • Miten? (menetelmä, tarkastelutapa: esim. teoreettinen/soveltava )
    • Missä? (maa, maanosa jne.)
    • Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)

3. Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

4. Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.

Seuraava sivu: Hakusanat