Tekoäly oppimisen kumppanina: uusi opintojakso vahvistaa hoitotyön johtamisen tulevaisuusosaamista
Terveydenhuollon digitalisaatio ja tekoälyn kehitys vaikuttavat hoitotyön johtajien osaamisvaatimuksiin. Johtajilta edellytetään kasvavissa määrin kykyä käyttää erilaisia digitaalisia ratkaisuja, arvioida niiden vaikutuksia ja tehdä perusteltuja päätöksiä niiden hyödyntämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Näihin osaamistarpeisiin vastaa Itä-Suomen yliopistossa (UEF) vuonna 2026 kehitetty hoitotieteen maisteriohjelman opintojakso ”Digitalisaatio ja tekoäly hoitotyössä ja hoitotyön johtamisessa, 4 op”.
Opintojakso on rakennettu osana yliopisto-opetuksen kehittämishanketta DIGIHOJO (Digitalisaation ja tekoälyn pedagoginen hyödyntäminen hoitotyön johtamisen opintojaksolla). Hankkeessa on kehitetty erityisesti tekoälyn pedagogista hyödyntämistä opetuksessa. Hankkeelle myönnettiin rahoitus UEF:n Opetuksen kehittämisrahasta vuodelle 2026. DIGIHOJO on osa UEF:n Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston laajempaa hankekokonaisuutta Tekoälyagenttien pedagoginen rakentaminen ja käyttö opintojaksoilla, johon kuuluu myös muita yliopiston opetuksen kehittämishankkeita.
Monialainen työryhmä kehittämässä
Opintojakso ja siihen sisältyvät tekoälyagentit on kehitetty DIGIHOJO-hankkeessa monialaisena yhteistyönä. Kehittämiseen on osallistunut asiantuntijoita UEF:n Hoitotieteen laitokselta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta, Digipalveluista ja Jatkuvan oppimisen keskuksesta sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Columbia University Medical Center & Columbia University Data Science Institutesta (USA). Työryhmässä on ollut mukana myös hoitotieteen maisteriopiskelijoita.
Yhteistyö on mahdollistanut sen, että opintojaksossa yhdistyvät hoitotieteen, sosiaali- ja terveysjohtamisen sekä sote-alan digitalisaation tutkimusnäyttö, pedagoginen osaaminen, teknologinen asiantuntemus, kansainvälinen osaaminen ja työelämän näkökulma. Erityisesti vahva tekoälyosaaminen on ollut keskeistä opintojakson tekoälyagenttien rakentamisessa ja yliopiston tekoälyalustan tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Opiskelijoiden mukanaolo on ollut myös tärkeää, he ovat tuoneet opintojakson suunnitteluun ja kehittämiseen oppijan näkökulman.
Opintojakson sisältö ja toteutus
Opintojakson voi opiskella osana hoitotieteen maisteritutkintoa, ja se on tarjolla myös avoimen yliopiston kautta kaikille kiinnostuneille. Opintojakson sisällöt kytkeytyvät konkreettisiin sote-alan tilanteisiin, joissa opitaan hyödyntämään tutkimusnäyttöä osana oman työn kehittämistä ja päätöksentekoa. Opintojaksolla tarkastellaan, miten digitalisaatio ja tekoäly muuttavat sote-alaa ja mitä ne merkitsevät hoitotyön johtamiselle nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelu tapahtuu pääosin verkossa, ja se sisältää luento- ja seminaariopetusta sekä yksilö- ja ryhmätyöskentelyä.
Opintojakson aikana kehitetään:
- digitaalisen toimintaympäristön ja sen mahdollisuuksien ja uhkien ymmärrystä
- kykyä arvioida sote-palvelujen digitalisaatiota erityisesti strategioiden, tietoturvan ja vastuunjaon näkökulmista
- taitoa analysoida digitaalisia tietovarantoja johtamisen tukena
- arviointikykyä digitalisaation ja tekoälyn edellyttämästä osaamisesta asiakkaan, henkilöstön ja johtamisen näkökulmista
Tekoälyagentit oppimisen tukena
Opintojakson keskeinen osa on pienryhmätehtävä, jossa hyödynnetään tekoälyagentteja. Tehtävässä opiskelijat rakentavat hoitotyön tai hoitotyön johtamisen kehittämishaasteeseen perustuvan skenaarion ja etsivät siihen tutkimusnäyttöön perustuvia ratkaisuja agenttien tukemina.
Pedagogisten ratkaisujen näkökulmasta tekoälyagenttien hyödyntäminen perustuu tutkittuun tietoon ja tunnistettuihin viitekehyksiin. Agentit tukevat keskustelua henkilöstövoimavarojen johtamisesta, potilas- ja organisaatiotuloksista, vaikuttavuudesta sekä algoritmisesta johtamisesta. Tavoitteena on agenttien avulla simuloida tutkittuun tietoon perustuvaa asiantuntijakeskustelua ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus tarkastella hoitotyön johtamisen kysymyksiä useista eri näkökulmista. Samalla harjoitellaan päätöksentekoa tilanteissa, joissa tekoäly osallistuu tiedon käsittelyyn.
Oppimistehtävässä ei ole tarkoituksena ohjata opiskelijaa luottamaan tekoälyyn sellaisenaan, vaan harjoitella vuorovaikutusta tekoälyn kanssa, arvioida sen tuottamaa tietoa kriittisesti ja hyödyntää sitä osana asiantuntijatyötä. Tekoälyä käsitellään työvälineenä, jonka käyttö edellyttää ammatillista ja eettistä harkintaa. Tekoäly toimii työskentelyn tukena, mutta vastuu valinnoista, tehtävän teosta ja johtopäätöksistä säilyy opiskelijoilla.
Jatkokehitys
DIGIHOJO-hanke tarjoaa yhden esimerkin tekoälyn integroimisesta yliopiston opetukseen tavalla, joka tukee asiantuntijuuden kehittymistä säilyttäen kriittisen ajattelun keskeisen roolin. Vaikka ratkaisu on kehitetty hoitotyön johtamisen kontekstiin, tekoälyagenttien ja opintojakson toteutuksen ratkaisuja voidaan soveltaa myös muilla koulutusaloilla. Opiskelijoiden kokemuksia kerätään opintojakson toteutuksen yhteydessä, ja saatua palautetta hyödynnetään opintojakson jatkokehittämisessä.
Kiitokset yhteistyökumppaneille: UEF Hoitotieteen laitos, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Jatkuvan oppimisen keskus, Digipalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Columbia University Medical Center & Columbia University Data Science Institute (USA) sekä opintojakson ja tekoälyagenttien esitestaukseen osallistuneet hoitotieteen opiskelijat ja henkilöstö. Kiitos myös kaikille niille kotimaisille ja eurooppalaisille toimijoille, joiden kanssa olemme vaihtaneet ajatuksia opintojakson sisällöistä.
DIGIHOJO-hanke järjestää avoimen yleisötapahtuman maanantaina 14.12.2026 klo 12–16 hybridimuotoisena: Faster Than the Evidence? Tekoälyn mahdollisuudet ja vastuut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Seminaari kokoaa yhteen sote-alan, koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijat. Osallistuminen on maksutonta, ja ilmoittautua voi linkin kautta.
Kirjoittajat
Hanna Rouvinen
Yliopistonlehtori, TtT
Itä-Suomen yliopisto
Hanna Rouvinen on terveystieteiden tohtori (TtT) ja toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hän on DIGIHOJO-hankkeen johtajana. Hänen työssään yhdistyvät hoitotieteen opetus, ohjaus ja tutkimus sekä opetuksen kehittäminen erityisesti tekoälyn pedagogisen hyödyntämisen näkökulmasta. Kokemus korkeakouluopetuksesta, opiskelijoiden ohjauksesta sekä monialaisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä on vahvistanut hänen käsitystään asiantuntijuuden rakentumisesta yhteistyössä.
Juha Pajari
Yliopistonlehtori, TtT
Itä-Suomen yliopisto
Juha Pajari (TtT, sh, th) toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hänellä on opetus- ja ohjauskokemusta erityisesti terveyspedagogiikan (terveystieteiden opettajankoulutuksen) alueelta. Hän on osallistunut monialaisiin opetuksen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka ovat linkittyneet sote-alan koulutuksen digitaaliseen osaamiseen ja opetusteknologian hyödyntämiseen.
Kukka-Maaria Kokkonen
Jatkuvan oppimisen asiantuntija, TtM
Itä-Suomen yliopisto
Kukka-Maaria toimii jatkuvan oppimisen asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksessa. Kukka-Maaria työskentelee muun muassa aikuisopiskelijoiden oppimisen ja ohjauksen, opintohallinnon sekä verkkopedagogiikan kehittämisen parissa. Kukka-Maarian aiempi työura terveydenhoitajana tuo näkemystä terveysalan opiskelijoiden ohjaukseen. Koulutukseltaan Kukka-Maaria on sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK ja terveystieteiden maisteri hoitotieteen pääaineesta, terveystieteiden opettajankoulutuksesta.
Opintojaksolinkit:
Lisää aiheesta: