Potentiaalia avointen oppimateriaalien alustaksi? | Potential platform for open educational resources
(Please, scroll down to read in English.)
Avoin oppiminen on suuntaus, jonka tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille madaltamalla esteitä sekä lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Suuntaus ja siihen liittyvä avoin toimintakulttuuri ovat tulleet enenevissä määrin osaksi yliopistojen toimintakulttuuria aikana, jolloin digitaalinen teknologia on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimuksen ja avoimen oppimisen lisäämiseen. Muiden opettajien tekemiä tuotoksia voidaan hyödyntää omassa toiminnassa, ja vastavuoroisesti omia tuotoksia voidaan jakaa muiden hyödynnettäviksi. Näin voidaan sekä edistää yhteistä tietämystä että tuoda eri toimijoiden asiantuntijuutta näkyville niin, ettei jokaisen opettajan tarvitse keksiä pyörää uudelleen oppimateriaaleja valitessaan.
Avoimen oppimisen ytimessä ovat avoimet oppimateriaalit. Avoimilla materiaaleilla on useita merkittäviä hyötyjä, jotka tukevat sekä yksilön oppimista että koko koulutusjärjestelmän kehittämistä. Ne edistävät saavutettavuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla kaikille mahdollisuuden oppia riippumatta taustasta, sijainnista tai taloudellisesta asemasta, tukien samalla elinikäistä oppimista ja mahdollistaen osaamisen päivittämisen joustavasti. Parhaimmillaan avoimet materiaalit ja niiden laaja hyödyntäminen parantavat opetuksen laatua ja monipuolistavat pedagogisia käytäntöjä, kun opettajat voivat hyödyntää ja muokata toistensa tuotoksia sekä vastavuoroisesti jakaa omia tuotoksiaan muiden hyödynnettäviksi. Näin avointen oppimateriaalien parissa tapahtuva toiminta myös edistää yhteistyötä ja tiedon jakamista oppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden välillä. Lisäksi avoimet oppimateriaalit tukevat avointa tiedettä ja läpinäkyvyyttä, kun tutkimustieto ja oppisisällöt ovat vapaasti saatavilla. Helposti löydettävät avoimet oppimateriaalit myös vähentävät yksittäisten oppilaitosten ja opettajien oppimateriaalikustannuksia sekä päällekkäistä työtä.
Tarve alustalle
Olennaista avointen oppimateriaalien tuottamiselle ja jakamiselle on tietenkin se, että näille materiaaleille pitäisi olla yhteinen ja mielellään helppokäyttöinen alusta. Yliopistolla on käytössään monenlaisia teknisiä ratkaisuja oppimateriaalien tuottamiseen, julkaisemiseen sekä ylläpitämiseen, mutta yhteistä, kaikki tarpeet kattavaa ratkaisua ei kuitenkaan ole. Monet UEFissa tuotetuista avoimista materiaaleista sijaitsevat hajanaisesti eri sivustoilla ja järjestelmissä, joten materiaalien löytäminen ja tehokas hyödyntäminen jää monesti puutteelliseksi. Materiaalit olisi hyvä saada koottua yhteen helposti lähestyttävään paikkaan, jotta turha päällekkäinen työ saataisiin mahdollisimman minimiin. Niinpä haaveissa onkin pitkään ollut oma avointen oppimateriaalien alusta, joka mahdollistaisi tuottamisen, keräämisen, säilyttämisen ja tietenkin käytön mahdollisimman yksinkertaisesti. Jokunen tovi sitten edettiin siihen vaiheeseen, että alustavia vaatimusmäärittelyitä alettiin lähettämään vaihtoehtoisille palveluntarjoajille.
Vaatimusmäärittelyn mukaisesti avointen oppimateriaalien alustan tulisi olla näyteikkuna UEFin tuottamiin avoimiin oppimateriaaleihin mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle. Alusta mahdollistaisi UEFin erityyppisten ja -muotoisten oppimateriaalien – verkkokursseista mikro-oppimiskokonaisuuksiin – kokoamisen yhteen paikkaan. UEFin henkilöstö voisi tuottaa ja jakaa oppimateriaaleja alustalla, josta kuka tahansa loppukäyttäjä voisi hakea UEFin avoimia oppimateriaaleja ja käyttää niitä tutkinto- tai itseopiskeluun. Alustalta loppukäyttäjä näkisi koko UEFin avoimen oppimateriaalin tarjonnan. Alustan tulisi olla houkutteleva ja kutsuva oppimisen tila, jonne on helppo tulla ja jossa viihdytään.
Saimme testattavaksemme erään eurooppalaisen toimittajan Moodle Workplace -alustaratkaisun, joka mahdollistaisi useiden eri aliympäristöjen luomisen järjestelmään, jonka perustoiminnot ovat monelle tuttuja jo entuudestaan. Tässä ratkaisussa avointen oppimateriaalien alusta olisi siis yksi näistä aliympäristö-Moodleista, joihin kuuluisivat mahdollisesti myös yliopistolla jo käytössä olevan kaltainen eLearn Moodle, henkilöstökoulutuksen alusta, uusi alusta MOOC-kursseille sekä tarpeen tullen muita aliympäristöjä. Keskeisimpänä testattavana ominaisuutena oli nimenomaisesti avoimuus, sillä avoimiin materiaaleihin pitää olla pääsy mistä tahansa ilman kirjautumista, kun taas muut oppimateriaalit tulisi yhä pitää UEF-tunnuksien takana.
Pilotointi
Moodle Workplace -alustaa esiteltiin yliopiston eri palveluille kesällä 2025, ja laajempi testailu alkoi Digipalveluiden johdolla elokuussa. Kirjaston rooli alustan testailussa koski erityisesti avointen oppimateriaalien aliympäristöä. Tavoitteena oli selvittää, soveltuvatko tämän muokatun Moodle-ympäristön ominaisuudet yliopiston avointen oppimateriaalien keskitetyksi tuottamisen ja säilyttämisen ratkaisuksi. Toimiiko alusta avointen oppimateriaalien tuottamiseen ja onnistuuko materiaalien käyttö oppimiseen ilman kirjautumista? Kirjaston selvitysryhmän lisäksi mukaan pyydettiin myös muutamaa avoimia oppimateriaaleja tuottanutta opettajaa. Sekä kirjastolaisilla että opetushenkilökunnan testaajilla oli käytössään heille osoitetut testitunnukset, mitkä mahdollistivat materiaalien luomisen alustalla sekä niiden muokkailun ja muun testailun. Testipalautetta varten laadittiin lomake, jossa kyseltiin sekä yksinkertaisia käyttökokemuksia että laajempaa kirjallista palautetta alustan ominaisuuksista ja niiden riittävyydestä avointen oppimateriaalien näkökulmasta.
Digipalveluiden aloittama PoC (Proof of Concept) -testaus kesti syyskuun loppuun asti. Mukaan pyydetyillä opettajilla testiaikaa oli noin kuukausi, jota ennen ja jonka jälkeen pidettiin yhteiset palaverit testailun tavoitteista, luonteesta, ja viimeisenä käyttökokemuksista.
Kokemukset
Tulokset olivat kirjavia. Moodle-pohjainen alusta koettiin lähtökohtaisesti toimivaksi ratkaisuksi oppimateriaalien tarpeelle. Yliopistolla onkin jo pitkään ollut käytössä eLearn Moodle ns. perinteisten opintojaksojen oppimateriaaleja varten, mikä myös madaltaa oppimiskynnystä uuden alustan osalta. Testiopettajamme totesivat alustalta löytyvän riittävät työkalut oppimateriaalien tuottamiseen ja alustan tarjoavan mahdollisuuden monipuolisten materiaalien tuomiseen. Helppokäyttöisyys ja H5P-ominaisuuksien kirjo saivat kehuja sekä opettajapalautteessa että myös kirjaston testaajilta, joskin joitain räätälöityjä ominaisuuksia tulisi vielä hankkia, jotta päästäisiin nykyisen eLearn Moodlen kanssa samalle tasolle. Käytännössä nämä olisivat kuitenkin helpohkoja toteuttaa. Kaiken kaikkiaan ratkaisun merkittävimpiä etuja olisi nimenomaan yhtenäisyys jo olemassa olevan alustan kanssa, sillä tuttuus on omiaan houkuttelemaan oppimateriaalien tuottajia myös avointen materiaalien tuottajiksi. Myös opiskelijapalautteessa on paikoin noussut esille hämmennys useiden eri alustojen käyttötarkoituksia kohtaan, joten avointen oppimateriaalien tuominen Moodle-ympäristöön voisi suoraviivaistaa yliopiston tarjontaa tältä osin.
Alustan ja tuotettavien oppimateriaalien visuaalisesta ilmeestä käytiin myös keskustelua etenkin kirjaston sisäisen testausporukan kesken. Palautelomakkeella tämä yhdistyi materiaalien tuottamisen vapauteen sekä yleisemmin mielekkyyteen, joskin tosiasiassa käytössämme ollut testialusta rajoitti mahdollisuuksiamme kokeilla erilaisia teemoja ja muuta visuaalista räätälöintiä. Toimittajan kanssa keskustellessa nousi kuitenkin vahva näkymä siitä, että varsinaisessa hankintavaiheessa visuaalisuuteen voi vaikuttaa voimakkaastikin, ja käytetyt esimerkit herättivät toiveita hyvinkin UEFin näköisestä järjestelmästä.
Isommaksi keskustelunaiheeksi testailun aikana nousi avoimuudelle olennainen hakukonelöydettävyys. Avointen oppimateriaalien koko tarkoitusperä kytkeytyy niiden yhteiskäyttöön, mitä ennen ne pitää tietenkin saattaa mahdollisimman laajan yleisön käytettäviksi. Tarkoitusta varten helppo löydettävyys yleisimmillä hakukoneilla sekä yhä laajenevassa määrin tekoälytyökaluilla on pitkälti välttämätöntä. Valitettavasti tätä ominaisuutta ei ole näillä näkymin toteutettavissa Moodle-pohjaisessa ratkaisussa ilman kokonaan irrallista järjestelmää, ja siinäkin vaiheessa toteutus jättäisi toivomisen varaa. Kyseistä puutetta korostettiin sen verran selvästi kirjaston organisoimassa testauksessa, ettei sitä voi oikein ohittaakaan. Tämä on sinänsä harmillista, sillä monessa muussa mielessä järjestelmä kattaisi hyvin yliopiston tarpeet. Ainakin väliaikaisena laastarina asiassa auttaa toki se, että yliopistolla on käytössä myös WordPress-alusta, jolla voidaan tuottaa helposti löydettäväksi asetettavia oppimateriaaleja. Meneillään oleva tarjouspyyntöprosessi sekä etenevät hankintakuviot antavat varmaan vastauksen siihen, voidaanko molempia järjestelmiä säilyttää samaa tarkoitusta varten.
Avoimen alustan seuraavat askeleet
Testausjakson päätyttyä syyskuun lopulla jäimme kokoamaan ajatuksiamme sekä käsittelemään kerättyä palautetta. Kokemuksia on koostettu monenlaisiin esityksiin ja tietoa on jaettu yksiköiden välillä koulutuksen johdolle asti. Vaikka hankinnasta ei ole varmuutta vielä tässä vaiheessa, herätti Moodle Workplace kokonaisratkaisuna riittävästi kiinnostusta vähintäänkin tarjouspyynnön laatimiseen. Kokemusta rikkaampana voimme paremmin arvioida hankinnan merkittävyyttä ja erityisesti niitä ominaisuuksia, joita oikeasti tarvitsemme. Prosessissa varmaan kestää vielä tovi, mutta ensi keväänä meillä lienee tarkempaa tietoa siitä, saadaanko UEFille uusi alustaratkaisu avoimille oppimateriaaleille.
Open education is a trend aimed at expanding access to and participation in learning for everyone by lowering barriers and increasing accessibility, inclusion, provision, and centring more around learners. This movement and the open operating culture associated with it have become an increasing part of universities’ organisational culture at a time when digital technology continues to bring new opportunities for the enhancing of research and open learning. Teachers can utilise materials produced by other teachers in their own work, and conversely, one’s own outputs can be shared for the use of others. In this way, it is possible to both promote shared knowledge and to highlight the expertise of different actors, so that each teacher does not have to reinvent the wheel when choosing learning materials.
At the core of open education are open educational resources. Open resources offer several significant benefits that support both individual learning and the development of the entire education system. They promote accessibility and equality by offering everyone the opportunity to learn regardless of background, location, or financial situation, while supporting lifelong learning and enabling professionals to continue updating their skills. At their best, open materials and their broad use improve the quality of teaching and diversify pedagogical practices, as teachers can make use of and adapt each other’s materials and, in turn, share their own materials for others to use. In this way, activities involving open educational resources also promote cooperation and knowledge sharing between institutions, teachers and students. In addition, open educational resources support open science and transparency when research findings and learning content are freely available. Easily discoverable open educational resources also reduce learning material costs and help avoid overlapping work for individual institutions and teachers.
The need for a platform
A key aspect for producing and sharing open educational resources is, of course, the requirement for a shared and preferably easy-to-use platform for the resources. The university has a variety of technical solutions in use for producing, publishing, and maintaining learning materials, but currently there is no single solution for all these needs. Many of the open materials produced at UEF are spread across different sites and systems, so finding and effectively using the materials is often difficult. It would be useful to bring the materials together in one approachable platform in order to minimise unnecessary overlapping work. For this reason, a dedicated platform for open educational resources has long been on the wish list – a platform that would enable the production, collection, preservation, and, of course, use of resources as straightforwardly as possible. Some time ago, progress was made to the stage where preliminary functional requirements were sent out to various service providers.
According to these requirements, the platform for open educational resources should serve as a showcase for open educational materials produced at UEF for the widest possible user base. The platform would allow the collection of various types and formats of UEF educational resources, from online courses to micro-learning modules, in one place. UEF staff could produce and share educational resources on the platform, from which any end user could search for and use the university’s open educational resources for degree or self-study. The platform would display the entire range of UEF’s open educational resources. The platform should be an attractive and inviting learning space that is easy to access and enjoyable to use.
We were given the opportunity to test a Moodle Workplace solution provided by a European service provider, which would make it possible to create several different sub-environments within a system whose basic functionalities are already familiar to many. In this solution, the platform for open educational resources would be one of these subsidiary Moodle environments. These environments might also include a system similar to the eLearn Moodle already in use at the university, a platform for staff training, a new platform for MOOCs (Massive Open Online Courses), and, if needed, other sub-environments. A single traditional Moodle platform would not be sufficient, because the needs related to open educational resources (and the other above-mentioned options) differ considerably from those of traditional closed learning resources. The central feature to be tested was openness itself, as open materials must be accessible from anywhere without specific credentials / login, whereas other learning materials should continue to remain behind UEF credentials.
Testing
The Moodle Workplace platform was presented to various university services in the summer of 2025, and broader testing, led by UEF Digital Services, began in August. The library’s role in testing the platform focused particularly on the sub-environment for open educational resources. The aim was to determine whether the features of this customised Moodle environment would be suitable as a central solution for the production and preservation of the university’s open educational resources. Does the platform work for producing open educational resources, and can the materials be used for learning without logging in? In addition to the library’s testing team, a few teachers with experience in producing open educational resources were also invited to join. Both the library staff and the teachers were assigned with test accounts, which enabled them to create, edit, and otherwise experiment with resources on the platform. A feedback form was prepared, asking for both basic user experiences and more extensive written feedback on the platform’s features and their adequacy from the perspective of open educational resources.
The Proof of Concept (PoC) testing launched by Digital Services lasted until the end of September. The teachers that were invited to participate had about a month for their testing, before and after which the objectives, the nature of the testing, and user experiences were discussed in join meetings.
Experiences
The results were certainly mixed. Overall, the Moodle-based platform was perceived as a workable solution for the needs of educational resources. The university has used eLearn Moodle for a long time for educational materials used on traditional courses, which lowers the threshold for adopting this new Moodle solution. Our test teachers found that the platform offers sufficient tools for producing learning resources and provides an opportunity to bring in a diverse range of materials. Ease of use and the variety of H5P features received praise both in teacher feedback and from the library’s testers, although some customised features would still need to be acquired before reaching the same level of customisation as the current eLearn Moodle. In practice, these should be relatively easy to implement. Overall, one of the most significant advantages of the solution would be its consistency with the pre-existing platform, as familiarity with its functions would likely encourage the producers of educational resources to also produce open resources. Student feedback has also at times highlighted confusion regarding the purpose of the several different platforms currently used at UEF, so collecting open educational resources into a familiar Moodle environment could streamline the university’s offering in this respect.
The visual appearance of the platform and the materials produced on it was also discussed, especially within the library’s internal testing group. On the feedback form, visual features were linked to the freedom of resource-producing and more generally to how engaging the environment feels, although in practice the testing platform we had access to limited our ability to experiment with different themes and extensive visual customisation. However, in discussions with the service provider, a strong indication emerged that it would be possible to influence the visual aspects quite extensively in the later procurement phase, and the examples we were presented with raised hopes for a system that would look very much like UEF.
A greater topic of discussion during the testing was search engine discoverability, which is just about essential for openness. The whole purpose of open educational resources is linked to their shared use, and before that, of course, their availability to as broad an audience as possible. For this purpose, easy discoverability via common search engines and, increasingly, through AI tools is largely indispensable. Unfortunately, this feature does not appear to be implementable in a Moodle-based solution without a completely separate system, and even then, the implementation would leave much to be desired. This shortcoming was emphasised so clearly in the testing organised by the library that it cannot really be overlooked. This is somewhat unfortunate, because in many other respects the system would meet the university’s needs well. Fortunately, at least for now, the university also has the WordPress platform available for the producing of educational resources that can be made easily discoverable. The ongoing tendering process and the later progression of procurement arrangements will likely provide answers as to whether both systems can be maintained in use for these similar purposes.
Next steps for the open platform
After the conclusion of the testing period at the end of September, we were left to gather our thoughts and process the feedback we collected. Our experiences have been compiled into various presentations and information has been shared between units all the way up to the education management. Although there is no certainty about the procurement at this stage, Moodle Workplace as an overall solution generated sufficient interest to warrant the preparation of an invitation to tender. With this experience, we are in a better position to assess the significance of the procurement and the features that we truly require. The process is likely to take a while, but in the coming spring we are likely to have more precise information on whether UEF will obtain a new platform solution for open educational resources.
Niko Niskanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services