Tieto kuuluu kaikille – vai kuuluuko? | Knowledge belongs to everyone – or does it?
(Please, scroll down to read in English.)
Tällä viikolla vietetään jälleen kansainvälistä avoimen tieteen viikkoa (Open Access Week 20.–26.10.2025) teemalla Who Owns Our Knowledge? – Kuka omistaa tietomme? UEF juhlistaa viikkoa monin tavoin: Luvassa on teemaan liittyviä blogikirjoituksia, webinaareja, perinteinen avoimen gradun arvonta sekä tietenkin avoimen tieteen edistäjän palkitseminen – tänä vuonna jo kymmenettä kertaa!
Muista myös hakea kirjastosta itsellesi UEFin oma avoimen tieteen tarra. Se on hieno!
Yliopistossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämme monenlaisen tiedon keskellä, mutta harvoin pysähdymme pohtimaan, kuka tiedon omistaa tai kenelle se kuuluu. Kenen tietoa opetamme? Miten tekoäly muokkaa tiedon kulkua ja saatavuutta? Miten voimme yhdessä edistää tiedon ja oppimisen avoimuutta?
Ajatustavan muutos
Tieteellinen tieto auttaa ymmärtämään maailmaa, kehittämään uutta ja ratkaisemaan globaaleja haasteita. Silti suuri osa tiedosta, niin tieteellisistä julkaisuista kuin oppimateriaaleistakin, on edelleen maksullista, tai kokonaan saavuttamattomissa, kuten valtaosa tutkimusdatoista. Suomessakin avoimen tieteen ja avoimen oppimisen merkitystä joudutaan edelleen perustelemaan. Miksi tämä on tärkeää – ja mitä voimme UEFissa tehdä asian edistämiseksi?
Tiedon ja oppimisen avoimuus ei ole vain tekninen tai tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys, vaan kulttuurin ja ajatustavan muutos. Kompastuskiviä muodostavat usein mm. teemaan liittyvän keskustelun kapea-alaisuus, kokemukset resurssien puutteesta, Creative Commons -lisenssiosaamisen haasteet ja se, ettei avoimuus aina näy meritoitumisessa. Siksi tarvitaan esimerkkejä, jotka osoittavat, että tiedon ja oppimisen avoimuus on mahdollista ja siitä hyötyvät kaikki.
Avoin tiede ja avoin oppiminen – arvona yhdenvertaisuus
Kun tutkimusta rahoitetaan, julkaistaan ja hyödynnetään eri tavoin, kuka omistaa syntyvän tiedon ja kuka saa päättää sen käytöstä? Tutkijat, yliopistot, rahoittajat, kustantajat vai koko yhteiskunta? Tutkijat ovat tieteellisen tiedon ensisijaisia tuottajia. Yleensä he työskentelevät yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, jotka tarjoavat resurssit ja infrastruktuurin. Moni tutkimus saa rahoituksensa valtiolta, EU:lta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä tahoilta.
Iso osa tieteellisistä julkaisuista ja oppimateriaaleista on maksullisia ja suurten kustantajien hallussa. Etenkin tieteellisten artikkelien suhteen tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tutkijat maksavat julkaistakseen työnsä, ja lukijat maksavat päästäkseen lukemaan. Avoin tiede pyrkii muuttamaan tätä: erityisesti julkisella rahoituksella tuotetun tiedon tulisi olla vapaasti kaikkien saatavilla. Tämä koskee paitsi tieteellisiä julkaisuja, myös tutkimusdatoja ja oppimateriaaleja. Lisäksi pyritään varmistamaan, että tutkija voi säilyttää tekijänoikeudet omaan julkaisuunsa tieteellisen julkaisemisen prosessissa.
Avoin tiede voi tuoda tutkimusta lähemmäs arkea. Tämä tarkoittaisi esim. sitä, että kansalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi tieteelliseen tietoon, tutkijat voisivat hyödyntää olemassa olevia tutkimusdatoja omissa tutkimushankkeissaan, opettajilla ja oppijoilla olisi käytössään laadukkaita avoimia oppimateriaaleja ja päättäjät perustaisivat päätöksentekonsa ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Niin elinkeinoelämässä kuin perusarjessakin tarvitaan lisää ajankohtaista, ymmärrettävää, tutkimusperustaista tietoa.
Erityisen tärkeä tieteen avoimuus on globaalille etelälle. Avoimet julkaisut, datarepositoriot ja oppimateriaalit mahdollistavat pääsyn uusimpaan tutkimukseen, tukevat koulutuksen laatua ja vahvistavat paikallista osaamista. Kun tieto on vapaasti saatavilla, poistetaan saatavuuden esteitä, edistetään yhdenvertaisuutta ja parhaimmillaan vauhditetaan kehitystä, koulutusta ja innovaatioita.
Tekoäly yhdenvertaisuuden palveluksessa?
Tekoäly voi osaltaan parantaa muun muassa oppimisen saavutettavuutta ja inklusiivisuutta esimerkiksi muokattaessa avoimia oppimateriaaleja eri kielille ja käyttötarkoituksiin – lisenssiehtojen mukaisesti tietenkin. Tekoälyn käyttö edellyttää kuitenkin toimivaa teknistä infrastruktuuria, jota ei ole kaikkialla. Viime vuonna julkaistu UNESCOn Dubain julistus (Dubai Declaration on Open Educational Resources (OER)) korostaa, että tekoälyn tulisi tunnistaa materiaalien tekijät ja lisenssit, jotta oppimateriaalien tuotanto olisi luotettavaa ja tekijöiden ansioiden näkyminen säilyisi. Kehityksen suunta tämän suhteen jää vielä nähtäväksi.
Kartalla tekijänoikeuksista
Monia pohdituttaa, tarkoittaako avoimuus tekijänoikeuksista luopumista. Ei tarkoita. Open Access -viikolla on hyvä muistutella, että lisenssien, kuten Creative Commons, avulla suojaat omaa työtäsi ja kerrot muille, miten materiaalia saa käyttää. Jakamalla lisensoitua aineistoa, julkaisuja, dataa tai oppimateriaalia, saat näkyvyyttä työllesi ja osaamisellesi, mutta myös mahdollistat muille laadukkaiden materiaalien hyödyntämisen, säästät resursseja ja edistät yhteistyötä.
Yhteisöllisyys avaimena
Ilman yhteistä sitoutumista muutosta ei tapahdu. Kansainvälisenä vauhdittajana toimii muun muassa UNESCOn avoimen tieteen suositus. Kansallisella tasolla aktiivista työtä tehdään avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) työryhmissä, joihin kaikki tutkimusyhteisön jäsenet ovat tervetulleita. Myös meillä UEFissa avoimen tieteen eri osa-alueita edistetään jo monin tavoin. Emme kuitenkaan voi jämähtää paikoillemme, vaan meidän on hyvä olla mukana muutosten kelkassa ja seurata aktiivisesti, mitä kansallisesti ja kansainvälisesti avoimen tieteen saralla tapahtuu. Open Access -viikko on tilaisuus pysähtyä ja kysyä: Miten voimme edistää avoimuutta, avointa tietoa, oppimista ja opetusta sekä avoimia oppimateriaaleja? Vastaus on yhteisöllisyys: kun opettajat, tutkijat, kirjastot ja opiskelijat toimivat yhdessä avoimuuden edistämiseksi, avoimuuden taustalla oleva arvomaailma kirkastuu ja korostuu. Kenties se voidaan sitten omaksua toimintatavaksi.
Tällaisten teemojen parissa viihdymme tällä viikolla. Edistetään tiedon avoimuutta ja juhlitaan Open Access -viikkoa. Yhdessä.
This week marks the International Open Access Week (Oct 20–Oct 26, 2025) under the theme ”Who Owns Our Knowledge?”. The UEF is celebrating the week in many ways: There will be blog posts related to the theme, webinars, the traditional open thesis raffle, and, of course, the awarding of the Open Science Advocate – for the tenth year already!
Moreover, don’t forget to pick up the UEF’s own Open Science sticker from the library. It looks great!
At universities and in Finnish society, we live surrounded by many kinds of knowledge, but we rarely stop to consider who owns the knowledge or to whom it belongs. Whose knowledge do we teach? How does artificial intelligence change the flow and accessibility of knowledge? How can we together promote the openness of knowledge and education?
A Change in Mindset
Scientific knowledge helps us understand the world, develop new things, and solve global challenges. Still, much of the knowledge – both scientific publications and educational resources – remains behind paywalls, or is completely inaccessible, such as most research data. Even in Finland, the importance of open science and open education still needs to be justified. Why is it important, and what can we do at the UEF to advance openness?
The openness of knowledge and education is not just a technical or copyright issue but a cultural and mindset change. Obstacles often include the narrow scope of discussions on the topic, experienced lack of resources, challenges in understanding Creative Commons licenses, and the fact that openness does not always contribute to academic merit. That’s why we need examples showing that openness in knowledge and education is possible and benefits everyone.
Open Science and Open Education – Equity as a Value
When research is funded, published, and used in different ways, who owns the resulting knowledge and who decides how it is used? Researchers, universities, funders, publishers, or society as a whole? Researchers are the primary producers of scientific knowledge. They usually work at universities or research institutes that provide the required resources and infrastructure, although many studies are funded by the state, the EU, or other public or private entities, too.
A large part of scientific publications and educational materials is behind paywalls and controlled by major publishers. Especially with scientific articles, this has led to a situation where researchers pay to publish their work, and readers pay to access it. Open science aims to change this: Especially knowledge produced with public funding should be freely available to all. This applies not only to scientific publications but also to research data and educational resources. In addition, efforts are made to ensure that the researcher can retain the copyright to their publication in the process of scientific publishing.
Open science can bring research closer to everyday life. This would mean, for example, that citizens would have better opportunities to access scientific information, researchers could use existing research data in their own projects, teachers and learners would have quality open educational resources at their disposal, and decision-makers would base their decisions on up-to-date and reliable information. Both in business and in everyday life, there is a need for more timely, understandable, and research-based information.
The openness of science is especially important for the global south. Open publications, data repositories, and learning materials enable access to the latest research, support the quality of education, and strengthen local expertise. When knowledge is freely available, barriers to access are removed, equity is promoted, and at best, development, education, and innovation gain in the process.
Artificial Intelligence in the Service of Equity?
Artificial intelligence can also help improve learning accessibility and inclusion, for example, by adapting open educational materials for different languages and purposes, according to license terms. However, using AI requires a functional technical infrastructure, which is not available everywhere. Last year, UNESCO’s Dubai Declaration on Open Educational Resources (OER) emphasised that AI should recognise the creators and licenses of materials to ensure reliable production of learning materials and ensure that creators’ contributions are acknowledged. The direction of development in this regard remains to be seen.
Revision Time: Copyrights
Many wonder if openness means giving up copyrights. It does not. During Open Access Week, it is good to remember that licenses, such as Creative Commons, help protect your work and inform others how the material can be used. By sharing licensed materials, publications, data, or learning resources, you gain visibility for your work and expertise, but also enable others to use quality materials, save resources, and promote collaboration.
Community as the Key
Without shared commitment, change will not happen. At the international level, UNESCO’s Recommendation on Open Science is one of the driving forces. At the national level, active work is being done in the Open Science and Research (AVOTT) working groups, which welcome all members of the research community. At the UEF, we are already promoting various aspects of open science in many ways. However, we cannot remain stagnant; instead, we should stay involved in the ongoing changes and actively follow national and international developments in open science. Open Access Week is an opportunity to pause and reflect: How can we promote openness, open knowledge, open education, and open educational resources? The answer is community: When teachers, researchers, libraries, and students work together to promote openness, the values underlying openness become clearer and more prominent. Perhaps then openness can become the standard way of operating.
These are the themes we are focusing on this week. Let’s advance open knowledge and celebrate Open Access Week. Together.
Susanna Kohonen, yliopistonlehtori (pedagoginen kehittäminen ja englanti) | Lecturer (Pedagogical Development and English)
Kielikeskus | Language Centre
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services