Miten viitteiden julkaisut löydetään luettaviksi?
Onnistuneen tiedonhaun tuloksena on joukko kiinnostavia viitteitä lehtien tai kirjojen sisältämiin artikkeleihin, kirjoituksiin julkaisusarjoissa, tai kokonaisiin kirjoihin. Viitteiden lukeminen helpottuu sen myötä, kun tieteellinen kirjallisuus tulee tutuksi. Vaikka kullakin tieteenalalla on omat käytäntönsä viitteiden merkitsemisessä, niistä periaatteessa yleensä ilmenee julkaisun tyyppi ja sellaiset tiedot julkaisusta, että julkaisu voidaan tunnistaa ja löytää.
Hyvällä onnella julkaisu voi löytyä vapaasti Internetistä; tieteellinenkin julkaiseminen vapaasti verkossa lisääntyy. Usein julkaisu on käytettävissä yliopiston maksamiin lisensseihin perustuen. Yliopiston verkon alueella työskenneltäessä voi näyttää siltä, että julkaisu olisi vapaasti verkossa, vaikka palvelu olisikin maksullinen. Palveluntarjoaja vain on huomaamatta tunnistanut hakijan käyttämän palvelimen, ja julkaisuja on päässyt käyttämään. Varminta on kirjautua tiedonhakupalveluihin UEF-Primon kautta, ja yliopiston verkon ulkopuolella työskenneltäessä kirjautuminen UEF-tunnuksilla on välttämätöntä, jotta e-artikkelit ja e-kirjat avautuisivat.
UEF-Primo voi tarjota useamman linkin samaan julkaisuun silloin, kun julkaisu on saatavilla useamman eri palvelun kautta. 
DOI (Digital Object Identifier) -linkki tietueessa (seuraavassa kuvan alareunassa)
DOI on verkossa olevan dokumentin (artikkeli, kuva, video jne.) pysyvä tunnistenumero. DOI viittaa tiettyyn dokumenttiin sen verkko-osoitteesta riippumatta, ts. sivuston osoite voi muuttua, mutta DOI:n avulla itse dokumentti löytyy aina.
DOI-tunnisteen voi liittää julkaisun lähdeluetteloon verkko-osoitteen sijasta.
Jos näitä ei ole:
- e-lehtiä voi hakea UEF-Primosta lehden nimen mukaan
- konferenssijulkaisuja yms. haetaan UEF-Primosta tai Googlella
- artikkelin nimellä (tai DOI-tunnuksella) voi hakea Googlesta, samoin raportit ym. suoraan omalla nimellään
- e-kirjat UEF-Primosta kirjan nimellä
Kaikista artikkeleista ja kirjoista ei ole saatavilla verkkoversiota. Tietokannoissa on paljon nk. viitetietoja ilman kokotekstiä. Tällöin pitää etsiä painettua julkaisua.
Painettuja julkaisuja haetaan UEF-Primosta, kansallisesta Finnasta ja tarvittaessa muista kirjasto- ja yhteistietokannoista
- julkaisun nimellä, jos kyseessä on kirja tai raportti tms.
- lehden nimellä, jos kyseessä on lehtiartikkeli
- kokoomateoksen nimellä, jos kyseessä on artikkeli kirjassa
Jos UEF-Primosta löytyy painetun julkaisun tietue, sijaintitunnuksen jälkeen on se sana, jonka mukaan julkaisu on aakkostettu kirjaston hyllyyn.
Usein aakkostussana on kirjan (ensimmäisen) tekijän sukunimi, mutta ei suinkaan aina. Se voi olla myös kirjan nimi tai sarjan nimi!
Linkistä ”Saatavilla kirjastossa” pääsee tarkastelemaan lähemmin, missä kaikkialla kirjaa on, ja montyako näyttäisi olevan saatavilla.
Linkistä ”Locate” avautuu kartta, josta näkyy kirjan hyllypaikka kirjaston tiloissa.
Kirja Joensuussa paikassa P Kb 
Kurssikirjoja on paljon, siksi niille varattuja hyllyjäkin on monta. Kirjat ovat hyllyssä aakkostussanojen mukaan. Onko julkaisu saatavana vai lainassa? Pitääkö jättää varaus lainassa olevaan kirjaan, vai hyllystänoutopyyntö toisella kampuksella saatavana olevaan kirjaan?
Tarkista tarvittaessa muut lähiseutusi kirjastot: ammattikorkeakoulu ja kaupunginkirjasto.
Muita mahdollisuuksia ovat tilaus kirjaston vapaakappalekokoelmasta lukusalikäyttöön sekä kaukolainaus toisesta kirjastosta.
Näitä tilauksia varten kirjaston kotisivuilla on omat lomakkeensa.
Vapaakappaleet: kotimainen kirjallisuus ulottuville
Itä-Suomen yliopiston kirjastolla on käytössään kaikki Suomessa julkaistava kirjallisuus ns. vapaakappalelain perusteella.
Oikeus on ollut Joensuun yliopiston kirjastolla vuodesta 1981 lähtien.
Suuri osa tästä aineistosta ei kuulu kirjaston lainattaviin kokoelmiin, mutta on asiakkaiden saatavilla lukusalikäyttöön (myös Kuopiossa).
Tiedot näistä julkaisuista näkyvät UEF-Finnassa (koskee tietokirjallisuutta vuodesta 2008 lähtien). Palvelu on maksuton. Eri yliopistojen gradut eivät kuulu vapaakappalelain piiriin, joten niitä ei kirjastosta löydy.
Kaukolainaus : toisten kirjastojen aineistot omaan kirjastoon
Jos haluttua aineistoa ei löydy kirjastosta, voi harkita kaukolainan tilausta.
Kaukolainauksessa kirjan voi saada lainaksi, lehtiartikkeleista saa yleensä kopion.
Palvelu on maksullista. Kaukolainojen tilaus hoidetaan kirjaston kaukopalvelun kautta.
Siellä selvitetään myös, mistä julkaisu olisi nopeimmin ja edullisimmin saatavissa.
Jos haluttu kirja tai artikkeli on saatavissa Varastokirjastosta, kaukopalvelu tilaa sen sieltä. Varastokirjasto on oma erillinen kirjastonsa, joka palvelee toisia kirjastoja. Kirjaston nimi johtuu siitä, että kirjastot siirtävät sinne ylimääräisiä tai vähän käytettyjä aineistojaan varastoitavaksi. Varastokirjastosta löytyy jonkin verran myös aivan uutta aineistoa. Tilaaminen Varastokirjastosta on edullista.
Kaukolaina voidaan tilata tarvittaessa myös ulkomailta (tarkista kirjaston palveluhinnasto).