Tiedonhakua varten on tarpeen määritellä tutkimuksen aihe selkeästi.
Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsitään vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.
Hakuongelmasta tunnistetaan sen kannalta keskeiset käsitteet.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun, että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.
Esimerkkejä käsitteiden suhteista:
Synonyymit: didaktiikka, opetusoppi
Rinnakkaiset käsitteet: alakoulu, yläkoulu
Lyhenteet ja täydelliset käsitteet vaihtoehtoina: Vasu, varhaiskasvatussuunnitelma, valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Laajemmat ja suppeammat käsitteet: kasvatustiede, kasvatusteoriat, moniälykkyysteoria
Muuten asiaan liittyvät käsitteet (assosiaatiosuhteet): päivähoito, hoitopaikat, päiväkodit, lastentarhat, perhepäivähoito, kotihoito, leikkitoiminta, vuorohoito, iltapäivätoiminta, aamupäivätoiminta jne.
Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen, kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.
- Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
- Rinnasteiset suhteet ovat “jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.
Esimerkki aiheeseen liittyvistä käsitteistä:
Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa
Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen ovat molemmat tässä lapsiin liittyviä asioita, ja tiedonhaun kannalta rinnakkaisia käsitteitä.
Rajaavina käsitteinä ovat lapset, (eivät kaikki ihmiset) sekä paikka, päiväkoti.
Haku:
(yhteisöllisyys TAI ”yhteisöllinen oppiminen”) JA lapset JA päiväkoti
Käsitekartta
Suosittu väline tarkasteltavien asioiden ja niiden välisten suhteiden hahmotteluun on käsitekartta.
Esimerkkinä pieni, äärimmäisen yksinkertainen käsitekartta talviurheilusta:
Käsitteet ovat tässä hierarkkisessa suhteessa toisiinsa.
Miellekartta
Epämääräisemmin asioita voi hahmotella visuaalisesti ja ideoida myös henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulla miellekartalla (mind map). Siinä käsitteiden suhteita ei välttämättä ole määritelty tarkasti, ja kartan laatija voi laatia itse omat sääntönsä.
Esimerkki miellekartasta
Kaiken mieleen tulevan, aiheeseen liittyvän merkitseminen karttaan voi auttaa aiheen jäsentämisessä, vaikka esityksen logiikka ei avautuisi kenellekään muulle.
Ranskalaiset viivat
Käsitteiden hahmottelu onnistuu myös yksinkertaisesti listaamalla niitä ranskalaisin viivoin, vaikka seuraavast:
- lapset
- yhteisöllisyys
- oppiminen
- yhteisöllinen oppiminen
- päiväkoti
Työskennellä voi eri tavoin mieltymystensä mukaan, mutta käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä.
Kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile
On tarpeellista hahmottaa, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voisi käyttää hyväksi, ja millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.
Tutkimusta tehtäessä käytetyt käsitteet on pystyttävä määrittelemään yksiselitteisesti. Tiedonhaussa ilmaistaan aiheen kannalta keskeiset käsitteet.
Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy, ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.
Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa, ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.
Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:
- Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
- Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
- Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
- Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
- Aiheen pääkysymykset ja mahdolliset alakysymykset
- Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan – eri teoriat, koulukunnat, muut tieteenalat
- Kuinka laajasti aihetta tarkastellaan, paljonko tietoa tarvitaan
Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.
Esimerkki: Taustatietojen haku
Tutkimuksen aihe on ”Lastentarhanopettajien näkemyksiä musiikkikasvatuksesta osana tunnekasvatusta”. Taustatiedoiksi voi olla tarpeen selvittää:
- onko juuri tätä aihetta, tästä näkökulmasta aiemmin tutkittu
- mitä kaikkea on musiikkikasvatus, miten sen voi määritellä – mitä tässä yhteydessä
- mitkä ovat musiikkikasvatuksen tavoitteet
- mitä on tunnekasvatus – mitä tässä yhteydessä
- mitkä ovat tunnekasvatuksen tavoitteet
- musiikkipsykologiaa
- mikä ja millainen on tutkittava ympäristö – koko kasvatusympäristö, päiväkoti?
- keitä ja millaisia ovat lastentarhanopettajat, joille kysely suunnataan
- tietoja tutkimusmenetelmistä
- tilastoja