Onko julkaisu tieteellinen?

Vertaisarviointi

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia (referee-/peer review -menettelyä; huom! älä sekoita katsausartikkeliin=review).

Peer review in three minutes (video; North Carolina State University, NCSU Libraries)

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet, (peer) reviewers) etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Sen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa (alan ja lehden) tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä korjausehdotuksia kirjoittajille.

Vertaisarvioiti-tieto ei yleensä löydy artikkelista, vaan pitää selvittää, käyttääköö lehti (julkaisukanava) vertaisarviointimenettelyä ennen artikkeliensa julkaisemista.

Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia. Lisäksi ongelmana pidetään sen puolueellisuutta. Jos referee tekee tutkimusta samasta aihepiiristä kuin käsikirjoituksen tekijä, voi hän yrittää osoittaa epäolennaisia virheitä, muotoseikkoja, tms. kilpailijansa työssä, ja näin tahallisesti hidastaa tai jopa estää työn julkaisemista. Näiden ongelmien korjaamiseksi useissa lehdissä käytetään sokkoarviointia. Silloin arvioitsijat eivät tiedä, kenen kirjoittajien käsikirjoitus on kyseessä (blinded peer review). Tavallisesti myöskään arvioitsijoiden nimiä ei kerrota kirjoittajille (double blinded).

Tieteen luotettavuus nojaa vertaisarviointiin, mutta siinä voi olla aukkoja. Helsingin sanomat 30.6.2020. (vaatii HS-tilin)

Tarkista julkaisukanavan (lehden tms.) tieteellinen taso

  • Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville (tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille). Luokituksessa on kolme tasoa. Jo taso 1 täyttää vertaisarviointi- / tieteellisyyskriteerin. Katso myös kirjaston blogiteksti: Mistä tarkistaa lehden tieteellinen taso?
  • Lehden/julkaisijan omilta kotisivulta peer review -tieto yleensä löytyy kohdisa: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms.
    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset.
  • Tieteellisten lehtien kustantajia ovat mm. Elsevier, Wiley, Sage, Taylor & Francis, Lippincott, Williams & Wilkins (LWW).
  • Lehtiä rankataan myös artikkeleiden viittausmäärien mukaan (impact factors). Lue lisää tästä ja muista tutkimuksen arvioinnin indikaattoreista.
  • Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumista voit hakea myös kustantajan/julkaisijan tieteellisyyttä. Kotimaisista esim. Gaudeamus ja Vastapaino ovat hyvätasoisia tieteellisiä kustantajia.
    Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Julkaisut eivät useinkaan täytä tieteellisyyden kriteereitä. Ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita. Varmista ainelaitokseltasi/ohjaajalta tällaisten julkaisujen käyttäminen lähteinä.
  • Yleensä neuvotaan suhtautumaan kriittisesti ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin, sanomalehtiin, hallinnon selvityksiin, pro gradu -töihin ja amk-opinnäytetöihin, oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina) ja kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa.

Tieteellisen lehden ”anatomiaa”

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia perusteellisesti ja syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä tiettyä muotoa/rakennetta, tieteellistä esitystapaa: (jokaisella lehdellä kuitenkin omat kirjoitusohjeensa)

Otsikko, tekijä(t), osoite
Tiivistelmä, abstrakti (abstract)
Johdanto (Introduction)
Menetelmät (methods)
Tulokset ja niiden tarkastelu (results, discussion)
Johtopäätökset (conclusions)
Kiitokset (acknowledgements)
Lähdeluettelo (references)

Yhteiskuntatieteissä tutkimuksen esittämistapa ei ole yleensä niin standardoitua kuin luonnontieteissä. Myös eri maiden julkaisemisen muodolliset kriteerit vahtelevat.

Lue lisää:

Helve, O., Holopainen, J., Merenmies, J., Komulainen, J., & Pyörälä, E. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 1 : Artikkelin rakenne. Duodecim, 130(20), 2114-2115.
https://www.duodecimlehti.fi/duo11895
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11895.pdf

Helve, O., Merenmies, J., Holopainen, J., Pyörälä, E., & Komulainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 2 : Tutkimusasetelmat. Duodecim, 130(21), 2206-2207.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/21/duo11917
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11917.pdf

Helve, O., Komulainen, J., Pyörälä, E., Merenmies, J., & Holopainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 3 : Tilastotiede. Duodecim, 130(22-23), 2356-2357.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11944
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11944.pdf

Helve, O., Pyörälä, E., Komulainen, J., Holopainen, J., & Merenmies, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 4 : Yleisimmät kompastuskivet. Duodecim, 130(22-23), 2358-2359.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11946
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11946.pdf