Elvytysprojektan luajitus kyzelys on alguvuvven aigua voinnuh iänestiä parastu karjalankielisty talvisanastu. Sanua kyzelyh oli kerätty kaikil karjalan piämurdehil da ližäkse vastates on voinnuh ehoittua armahan sanan, kudamua kyzelyh ei vie olluh vallittu. Kyzelyn mugah karjalan parahikse talvisanoikse on vallittu ”jiäkruuživo” (jääkukka, jääpitsi ikkunassa) da ”tuučču” (lumituisku), kudamis mollembat suadih 10 iändy. Toizele sijale ollah piästy […]

Tämä talvi on olluh ylen pitky. Lundu on pannuh äijän Suomen kaikil čuril da viegi voimmo vuottua ližiä. Pakkainegi on olluh ylen luja! Karjalan kielen elvytysprojektan ruadajat ollah luajittu pitkän da vilun talven kunnivokse da kevätty vuottajes kyzelyn, kuduas ečitäh karjalan parastu talvisanua. Kyzelyh on kerätty se-tämä talvisana karjalan kaikis piämurdehispäi. Parastu sanua voit iänestiä […]

Karjalan paras hairiehvedäi sana nagronpäivän kunnivokse on vallittu! Kaikkiedah iändy on annettu kyzelys 31. Voittajikse piästih jaksua ’riisua’ da loma ’rautakanki’, kudualgi on 5 iändy. Toizekse on tulluh vešša ’esine, tavara’ (4 iändy) da akku ’nainen, vaimo’ (3 iändy). Passibo kaikis iänis!

Nagronpäivän kunnivokse! Valliče paras hairiehvedäi sanaine karjalakse. Kyzely on avvoi 31. kevätkuudu da 1. da 2. sulakuudu, voittai jullatah ezmässargen. Ehti iänestiä sinägi! Linku kyzelyh.

Aijemba täl kuul avaimmo iänestyksen, kudamas pidi vallita vuvven 2022 paras karjalaine sana. Jälgimäine päivy iänestiä oli piätteniččän, da tulokset ollah nengomat: Voittajakse ollah piästy löttö, šlöpöi da skokuna, ’sammakko’. Niilöile on annettu 24,4 % iänis. Toizekse on tulluh mieleššäpiettävä/mielessäpiettävy/mielespiettävy, ’kumppani, puoliso’, kudai on suannuh 21,8 % iändy. Vie kolmanden sijan on ottanuh kielizakon/kielisakona ’kielilaki’, […]

Karjalan kielen sanasto on ylen bohattu da čoma, ga mibo sana pädis sinun mieles Vuvven sanazekse karjalakse? Täs on 14 sanua, kuduat on vallittu jo teijän aijembazis ehoituksis. Valliče paras sanaine iänestämäl! avvuttamine – auttaminen čoma – kaunis illaččuniekku – bilettäjä, bilehirmu kaži – kissa kielizakon, kielisakona – kielilaki lykky – onni, tuuri, menestys löttö, […]

Euroupan kielien päivänny 26.9. avaimmo iänestyksen, kudamas pidi vallita čoma libo vessel karjalaine kielisana. Jälgimäine päivy iänestiä oli egläi, da tulokset ollah nengomat: Voittai on tiettäväine kieliniekku ‘kielentaitaja’, kudai on suannuh 14,5 % iänis. Niekkua karjalazet äijäl suvaijah! Toizele sijale piäzi leibäkieli ‘lapsen puhetaito, kun osaa jo pyytää ruokaa’, kudamal on iänis 10,5 %. Kolmandel […]

Tänäpäi 26. syvyskuudu pietäh Euroupan kielien päiviä, konzu pruaznuijah Euroupan kielii da kielellisty monimuodožuttu sego tahtotah kannustua rahvastu opastumah eri kielih. Karjalan kieli sežo on yksi Euroupan kielis. Päivän kunnivokse olemmo ečitellyh čomua kieleh liittyjiä sanua da fruazua. Valliče nämmis armas dai vessel! kielipetra – kielevä, valehtelija leibäkieli – lapsen puhetaidosta; lapsi, joka on oppinut […]

Muarjoin aigua olemmo pidänyh iänestyksen, kudamas pidi vallita oma armas muarjaine. Iänestyksen tulokset ollah nengomat: Voittajakse rodih vavarno ’vadelma’, kudai on suannuh 24% iänis. Toizele sijale nouzi hillo, muur’oi ’lakka’, kudamua iänesti 9%. Kolmandele sijale piäzi kerras kolme muarjua – buola ’puolukka’, mandžoi ’mansikka’ da must’oi ’mustikka’, jogahine niilöis sai 8%. Kaikkiedah on annettu 104 iändy. […]

Nygöi on muarjuaigu. Muarjastu kypsenöy savus dai mečäs. Ongo sinul mitahto moine muarju, kudamua suvaičet enämbäl? Luvettelos lövvät sadu- dai meččymuarjua. Muarjuniekku, valliče oma armas muarjaine nämmis: buola – puolukka garbalo – karpalo hillo, muur’oi – lakka irga – saskatoon juomoi – juolukka karvaismarja –  karviainen keldučihoi  – valkoherukka mandžoi – mansikka meččämandžikka – metsämansikka […]