Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta 5 – Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit 

Työn tulevaisuutta voi tutkia, mutta sitä on vaikea ennustaa. Tässä blogisarjassa esitän viisi ennustetta työelämän ja työn tekijöiden tulevaisuudesta, kunkin omana bloginaan. Näistä osa on idullaan toteutumassa jo tällä hetkellä, osa pinnan alla uinuvaa väreilyä ja osa työelämän kokonaiskohinasta erottuvia heikkoja merkkejä. Näkemykseni olen suodattanut kirjavista lähteistä niitä edelleen luovasti kuvitellen. Lähteitä ja lukuvinkkejä löydät blogien lopusta.  

Uuden työn paradoksit ja jännitteet haastavat luutuneita ajattelutapoja 

Työn tulevaisuus on täynnä paradokseja, jotka haastavat olettamuksiamme ja kannustavat innovatiiviseen tutkailuun ja kuvittelemiseen. Uuden työn paradoksit edustavat työelämän samanaikaisia vastakohtia ja jännitteitä erilaisilla ulottuvuuksilla. Meillä on tarve selkeään ja ennustettavaan tulevaisuuskuvaan samalla, kun sen tulisi olla joustava ja eri suuntiin avoin. Työelämässä tarvitaan yhä tarkempaa erikoistietoa ja toisaalta laajaa yleistietoa. Tarvitaan uudistumista samalla, kun tulisi säilyttää hyväksi koettua. Samanaikaisesti tulisi työskennellä tehokkaammin ja nopeammin, kun on tarve pysähtyä ja hidastaa – miettiä perusteellisesti. Tässä joitakin tunnistettuja paradokseja.  

1. Työmarkkinoiden paradoksi

Fortune/Deloitten tekemän kyselyn mukaan useimmat toimitusjohtajat (71 %) tunnistavat osaajapulan rajoittavan heidän yritystensä kasvua lähivuosina, kun samaan aikaan ollaan huolestuneita heikkenevästä tuottavuudesta ja liian monista työntekijöistä. Viime vuonna Suomessa työnantajista 81 % kertoi vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista, pula osaajista on lähes kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samanaikaisesti työllisyys heikkeni ja työttömyys kasvoi viime vuonna. Lähes viikoittain uutisoidaan osaajapulan riivaamista yrityksistä ja toisaalta irtisanomisiin johtavista muutosneuvotteluista. 

2. Mukautumisparadoksi

Tarvitessamme eniten oppimista ja muutosta pidämme usein kiinni totutuista toimintatavoista, vanhentuneesta osaamisesta ja tiedosta. Tämä tapahtuu usein tavalla, joka tukahduttaa oppimisen ja innovatiivisuuden. Jopa myönteiset tapahtumat, kuten uralla eteneminen tai uuden työn aloittaminen, voivat muuttua kielteisiksi, ellemme pysty ylläpitämään oppivaa, luovasti kokeilevaa ajattelutapaa myös muutoksissa ja painetilanteissa.  

3. Osaamisen paradoksi

Edelliseen liittyy uusien osaamisvaatimusten paradoksi. Samanaikaisesti tarvitaan kovaa tietoa ja pehmeitä työelämätaitoja. Vuoteen 20235 mennessä viisi eniten merkitykseltään kasvavaa geneeristä osaamista ovat ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja oppimiskyky. Vastaavasti viisi merkitykseltään eniten kasvavaa yleistä työelämäosaamista ovat digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot, asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen ja innovaatio-osaaminen. Toisena ulottuvuutena on erikoistumisen ja moniosaamisen jännite. Kuopion entisen kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen sanoin: ”Tarvitaanko osaamisessa leveäkantaista nastaa vai syvälle pistävää nuppineulaa?” 

4. Aika- ja paikkariippumattoman työn paradoksi

Monipaikkaisesta aika- ja paikkariippumattomasta työstä on tullut uusi normaali ja sillä on monia myönteisiä seurauksia. Samalla se on myös katkonut yhteyksiä johtajien ja työntekijöiden odotusten välillä, eri alueiden ihmisten välillä ja työyhteisöjen sisällä. Miten käy sosiaalisille kohtaamisille, kun ne typistyvät ruutuvuorovaikutukseen? Työyhteisössä sosiaalisen eristäytymisen ja syrjäytymisen riski on kasvanut. Tämä merkitsee sitä, että kaikkien työpanosta ja potentiaalia ei saada hyödynnettyä riittävästi. Työyhteisöön voi muodostua eriarvoistavia vuorovaikutuskehiä: ydinporukassa ratkotaan ongelmia ja tehdään kaikkia koskevia päätöksiä. Välikehällä olevat tekevät työnsä, mutta syrjäytyvät ajankohtaisesta tiedosta. Ulkokehälle ajautuvien työ typistyy yksinpuurtamiseksi lähes ilman kontakteja. On helppo arvata, miten heidän käy esimerkiksi irtisanomistilanteessa. 

5. Paradoksien käsittelemisen paradoksi

Paradokseja syntyy näennäisesti ristiriitaisten toimintojen rinnakkaisesta yhteistoiminnasta: vastakkaiset toiminnot voivatkin tukea toisiaan. Liiketoiminnan ja johtamisen kontekstissa paradoksit ovat ilmeisiä sellaisilla aloilla kuin innovaatio ja riskinotto, yhteistyö ja kilpailu sekä jatkuvuus ja muutos. Paradokseja taitavasti käsittelevillä johtajilla on suuri mahdollisuus kasvaviin liiketoiminnan tuloksiin, kun he ymmärtävät paradoksit enemmänkin ”sekä että-” kuin ”joko tai” – ulottuvuuksina. 

6. Tuottavuuden paradoksi

Teknologioiden ja sijoittajien innostuksesta huolimatta tämän päivän teknologian kehitys ei täytä niihin ladattuja taloudellisia lupauksia. Yksi selitys on se, että teknologiat tuottavat tulosta, mutta emme pysty hyödyntämään kunnolla uuden talouden kasvavaa tuotantoa, etenkään näennäisesti ilmaisten digitaalisten tuotteiden räjähdysmäistä kasvua.  

Nämä paradoksit haastavat luutunutta ajattelua ja haastavat meitä ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti niiden ratkaisemiseksi. Paradokseissa ja vastakohtaisissa jännitteissä taitavasti suunnistavilla johtajilla on erinomainen mahdollisuus kasvattaa liiketoiminnan tuloksia ja luoda kukoistavaa toimintakulttuuria, johon liittyy työntekijöiden vahva sitoutuminen ja korkea suorituskyky.  

Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta – blogisarjan johdanto  

  1. Kiihtyvä kiertotyö 
  1. Elämänhuoltajat 
  1. Työ lähellä, elämä lähellä – aika- ja paikkariippumaton työ 
  1. Kiltit johtajat, ilkeät järjestelmät 
  1. Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit 

PsT Pauli Kallio on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, joka työnsä ja väitöstutkimuksensa myötä on seurannut satoja johtamispolkuja ja kuunnellut työyhteisöjen tarinoita niiden erilaisissa käänteissä ja kipupisteissä.

Lähteitä ja lisäluettavaa: 

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69970476/osaajapula-pahenee-entisestaan-suomen-osaajapula-on-osa-globaalia-trendia?publisherId=4060

https://www.tilastokeskus.fi/tilasto/tyti

https://www.forbes.com/sites/janbruce/2023/02/21/3-workplace-paradoxes-that-will-drive-2023/?sh=24af40854c48

https://www.mckinsey.com/capabilities/people-and-organizational-performance/our-insights/future-proof-solving-the-adaptability-paradox-for-the-long-term

https://www.heidrick.com/en/insights/organizational-effectiveness/the_work_anywhere_paradox

https://www.linkedin.com/pulse/15-future-fit-skills-dealing-paradox-eric-albertini-phd-

https://www.linkedin.com/pulse/future-work-technology-time-in-role-paradox-freya-stuehmeier

https://workofthefuture.mit.edu/research-post/understanding-and-addressing-the-modern-productivity-paradox/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *