Avoin tiede = uusi normaali? | Open science = new normal?
(Please, scroll down to read in English.)
Kansainvälinen Open Science Conference (17.-19.2.2021) järjestettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa ja ensimmäistä kertaa etänä. Konferenssiin osallistui nelisensataa avoimesta tieteestä kiinnostunutta noin 30 eri maasta. Esityksen aluksi juontaja kyseli esittäjien oman kaupungin suosikkikohteista tai parhaista puolista, jolloin konferenssiin saatiin vuorovaikutteisuuden tunnetta. Esitysten lisäksi posterisessio pidettiin etänä ja osallistujilla oli mahdollisuus keskustella esiintyjien kanssa “Meet the speakers” -tapahtumissa. Seminaarilaisilla oli mahdollisuus osallistua yhteiskuvaukseen Zoom-linkin välityksellä. Pieniä teknisiä ongelmia (lyhyet häiriöt yhteyksissä ja yhden yhdysvaltalaisen esityksen peruuntuminen lumimyräkän aiheuttaman sähkökatkoksen vuoksi) lukuun ottamatta etäkonferenssi sujui mainiosti.
Useissa esityksissä nousi esiin avoimen tieteen ja avoimen tiedon merkitys jylläävän pandemian keskellä. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, kuinka tärkeää tiedon avoin saatavuus on mm. tutkimuksen ripeän etenemisen mahdollistamisessa, luotettavan tiedon löytymisessä sekä etätyöhön siirtymisessä.
Kuten yleensäkin tieteen tekemisessä, myös tieteen avoimuuteen tähtäävissä toimissa, rahoitus on usein hankeluonteista, jolloin haasteena on luotujen infrastruktuurien ja palveluiden jatkuvuus ja ylläpito. Kyse on myös tietoisuuden lisääntymisestä ja vallitsevien käytäntöjen ja asenteiden muutoksesta. On tärkeää, että tutkijat ja tutkimusryhmät itse havaitsevat avoimen tieteen edut. Ylhäältä alaspäin tuleva sääntely harvemmin motivoi aidosti avoimen tieteen edistämiseen.
Avoimen tieteen edistämisen tulee näkyä myös osana tutkijoiden arviointia. Konferenssissa nousi esiin mahdollisuus luoda tutkijalle avoimen tieteen profiili erilaisten pysyvien tunnisteiden avulla ja hyödyntää sitä tutkijan arvioinnissa. Samassa yhteydessä viitattiin Euroopan yliopistoallianssin kyselyyn, jossa käsiteltiin tutkimuksen arviointia ja sen suhdetta avoimeen tieteeseen. Tutkimuksen mukaan 80 % kyselyyn vastanneista piti tieteellisiä julkaisuja ja 12 % avointa tiedettä ja avointa saatavuutta (OA) erittäin tärkeänä tutkijan uran arvioinnissa. Avoin tiede etenee melko reippain askelin, joten toivottavasti kyselylle seuraa jatkoa.
Tätä nykyä huomattava osa, erään arvion mukaan jopa 80 %, julkisella rahoituksella kerätyistä tutkimusdatoista katoaa tutkimuksen päätyttyä. Aktiivisia toimia ja käytäntöjä datan säilyttämiseen tulevaisuuden tarpeita varten siis tarvitaan.
Avoimen tieteen sisällyttäminen osaksi toimintakulttuuria vaatii työtä tutkimusyhteisössä ja erityisesti monitieteisessä ympäristössä joudutaan miettimään asiaa erilaisista näkökannoista. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa asiaan on paneuduttu tiedekunnan omassa avoimen tieteen työryhmässä, jossa on päädytty tuottamaan suosituksia asian edistämiseksi. Suosituksissa tiedekunnalle määritettiin yleinen toimintatapa: niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä. Lisäksi avoimen tieteen tuotoksia arvostetaan henkilöstön kehityskeskusteluissa ja muussa arvioinnissa sekä pyydetään osoittamaan avoimen tieteen ansiot osana rekrytointiprosesseja. Tiedekunnassa myös jaetaan tietoa parhaista avoimen tieteen käytänteistä, tuotetaan koulutusta niihin ja järjestetään vertaistukea avoimen tieteen kulttuurin edistämiseksi huomioiden avoimen tieteen sisällöt myös maisteri- ja tohtoriohjelmissa.
Avoin tiede ei ole vain tutkijoiden ja tiedeyhteisöjen tukihenkilöstön asia, vaan se kuuluu myös opettajille ja opiskelijoille. Suomen ammattikorkeakouluissa 2019 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että opettajien avoimen tieteen osaaminen on vielä puutteellista ja harva opettaja on avannut oppimateriaalejaan. Epävarmuutta liittyy myös oppimateriaalien lisensointiin ja IPR-asioihin. Opettajille suunnattuja avoimen tieteen koulutuksia onkin jo järjestetty, eli suunta on oikea. Myös kansallista avointen oppimateriaalien kirjastoa, aoe.fi, tulee tehdä tutummaksi. Korkeakoulujen opettajat ovat avainhenkilöitä avointen oppimateriaalien tuottamisen ja hyödyntämisen edistämisessä.
Muutamia nostoja konferenssista:
- UNESCO Open Science Recommendation (luonnosvaiheessa): Suosituksen tavoitteena on tarjota kansainvälinen viitekehys avoimen tieteen politiikoille ja käytänteille. Tavoitteena on kuroa umpeen maiden välisiä avoimen tieteen kuiluja ja luoda pohjaa kansalliselle säätelylle. Kaikilla mailla tulee olla yhtäläiset oikeudet hyötyä avoimesta tieteestä. Myös yhteinen infrastruktuuri on tärkeää, jotta tieto oikeasti liikkuu.
- CORD-19 COVID-19 Open Research Dataset kokoaa yhteen koronavirukseen liittyvää tutkimustietoa. Aineistot ovat avoimesti saatavilla.
- Julkaisuarkistoista löydät avoimia artikkeleita. Tutustu esim. bioRxiv (the preprint server for biology) & medRxiv (the preprint server for health sciences).
- Vinkkejä opiskelijoiden innostamiseen avoimen tieteen pariin: A Step-by-Step Guide to a Student Initiative for Open Science
- Avoimen tieteen toteutumisen arviointiin voidaan käyttää The Puzzle of Research Evaluation: Opportunities and obstacles on the way to full Open Scholarship -esityksestä löytyvää Open Science Career Assessment Matrixia. Tätä on Itä-Suomen yliopistossa tarkoitus testata YUFE-yhteistyössä (Young Universities for the Future of Europe).
- Tieteellinen Journal of European Psychology Students -julkaisukanava opiskelijoilta opiskelijoille. Mahdollistaa kandidaatti- ja maisterivaiheen julkaisujen levittämisen ja nuorten tutkijoiden osaamisen kehittämisen julkaisuprosessiin ja vertaisarviointiin liittyen jo uran alkuvaiheessa.
Tavoitteena on, että avoimesta tieteestä tulee uusi normaali.
The international Open Science Conference was organised for the 8th time this year (17–19 February 2021), now for the first time remotely. The conference gathered together around 400 participants interested in open science from around 30 different countries. The presentations started off with our host inquiring after the speakers’ favourite places and things about their cities, establishing a feeling of interaction to the conference. In addition to the presentations, the remote conference included a poster session and Meet the Speakers events where participants could discuss with the presentation givers. The seminar participants also had the chance of taking part in a shared photo session via a Zoom link. Except for small technical issues (temporary connection interruptions and the cancellation of an American presentation due to a black-out caused by a snowstorm), the remote conference was a success.
Several presentations highlighted the importance of open science and open data amidst the current pandemic. The Covid-19 crisis has truly shown the importance of openly available information in e.g. enabling fast research, finding reliable information and switching to remote working.
As in scientific research in general, the funding for activities supporting open science is often project-related, posing challenges for the continuity and upkeep of established infrastructure and services. It is also a question of increasing awareness and changing prevailing conventions and attitudes. It is important that researchers and research groups are able to observe the benefits of open science. Top-down regulation rarely genuinely motivates the promotion of open science.
The promotion of open science must also be included in the evaluation of researchers. The idea of creating an open science researcher profile with the help of various permanent identifiers and utilising it in the evaluation was also put forward in the conference. This discussion referred to the European University Association survey on research assessment and its relationship to open science. According to the survey, 80% of the respondents regarded scientific publications and 12% open science and open access (OA) to be very important in evaluating a researcher’s career. Open science is constantly taking great strides, so let’s hope that the survey is taken further.
Currently, a significant share of research data gathered with public funding, up to 80% according to an estimate, is lost after the research is completed. We evidently need active measures and practices for preserving data for future needs.
Incorporating open science into an operational culture requires effort from the research community and multidisciplinary environments in particular are required to observe the issue from different perspectives. The Faculty of Science of the University of Helsinki has established an open science working group that has produced recommendations to promote the issue. These recommendations defined a shared faculty operating principle: as open as possible, as closed as necessary. Furthermore, open science works are taken into account in staff performance reviews and other evaluations, and open science merits are included in the recruitment processes. The faculty also shares information about the best open science practices, produces training on them and arranges peer support in order to promote a culture of open science, while acknowledging the contents of open science in degree and doctoral programmes.
Open science is not only a matter for researchers and support staff in science communities, but it also belongs to teachers and students. A research conducted in the Finnish universities of applied sciences in 2019 discovered that the teachers’ open science competence is lacking and few teachers have opened up their educational resources. There are also insecurities surrounding the licensing of materials and IPR matters. Open science training for teachers has already been organised, meaning that we are moving in the right direction. The national Library of Open Educational Resources, aoe.fi, also needs to be promoted. Teachers in higher education are key in promoting the production and utilisation of open learning materials.
Some conference highlights:
• UNESCO Open Science Recommendation (draft): The recommendation aims to offer an international framework for the policies and practices of open science. The objective is to bridge the open science gap between countries and create a basis for national regulation. All countries must have an equal right to benefit from open science. Shared infrastructure enabling the transfer of data is also important.
• CORD-19 COVID-19 Open Research Dataset gathers research data on the coronavirus. The resources are freely available.
• Various publication archives offer a variety of open scientific articles. For example, bioRxiv (the preprint server for biology) & medRxiv (the preprint server for health sciences).
• Tips on how to encourage students towards open science: A Step-by-Step Guide to a Student Initiative for Open Science
• The realisation of open science can be evaluated using the Open Science Career Assessment Matrix included in the presentation the Puzzle of Research Evaluation: Opportunities and Obstacles on the Way to Full Open Scholarship. The University of Eastern Finland is planning to test this model in its YUFE cooperation (Young Universities for the Future of Europe).
• Journal of European Psychology Students is a scientific publication channel from students to students. It enables the distribution of bachelor’s and master’s degree publications and develops the publication process and peer review competence among young scholars early in their careers.
The aim is to make open science the new normal.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Servic