Julkaisutyypit

Artikkelit

Tämä lehti on meillä saatavana kokonaisuudessa verkossa sekä painettuna vuoteen 2010 saakka.

Tieteellisen lehden (journal) sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita.

Alkuperäisartikkeli (original/research paper/article) on lyhyehkö, keskimäärin 7-20 sivun mittainen esitys jostain kyseisen lehden tieteenalaan liittyvästä selkeästi rajatusta ongelmasta. Alkuperäisartikkeli sisältää joko täysin uusia tutkimustuloksia tai vanhojen tulosten uutta tulkintaa

Pelkästään alkuperäisartikkeleita lukemalla on hankalaa saada yleiskäsitystä laajemmista aiheista ja tietämyksen tasosta tieteenalalla. Tässä ongelmassa auttavat katsausartikkelit (review articles). Niitä laativat tieteenalojen kokeneet asiantuntijat. Katsausartikkelia varten käydään läpi kaikki tärkeimmät kyseiseen aiheeseen liittyvät alkuperäisartikkelit. Niissä esitetyt tulokset kootaan sitten yhteen katsausartikkeliksi. Katsaukset ovat yleensä pitkiä, kymmenien sivujen mittaisia, ja niissä on kattavat lähdeluettelot. Katsausartikkeleita julkaistaan sekä tavanomaisissa tieteellisissä lehdissä että erityisissä katsaussarjoissa. Annual Reviews (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) on yksi tunnetuimmista katsaussarjoista.

Muita artikkelityyppejä mm.:
tiedonanto (research note) esim. ennakkotietoja tutkimuksesta, kirje päätoimittajalle (letter to the editor) nostetaan jokin asia esille, keskustelu (brief communication, discussion) kommentti julkaistuun artikkeliin ja vastaus.

Arkikielessä tieteellisiä lehtiä kutsutaan usein sarjoiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia (ks. alla sarjajulkaisuista).

Kirjat

Tämä kirja on toimitettu. Saatavana vain painettuna.

Kirja eli monografia kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun tietämys aiheesta on yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta. Kirjan julkaiseminen vie aikaa, ja kirjatiedoilta yleensä myös odotetaan tiettyä pysyvyyttä.

Yliopistollinen opiskelu useimmilla aloilla perustuu vielä nykyään suuressa määrin kirjojen lukemiseen ja niiden tietosisällön omaksumiseen.

Sen mukaan, miten tietosisältö on tuotettu, kirjat voidaan jakaa tekijän tai tekijöiden itsensä kirjoittamiin (authored) ja toimitettuihin (edited). Toimitetut kirjat ovat usein kokoomateoksia, joissa on useita itsenäisiä eri tekijöiden kirjoittamia lukuja. Toimittaja on sitten koonnut nämä luvut kokonaisuudeksi yhden otsikon alle.

Hakuteoksista on hyvä etsiä yksittäisiä perustietoja, määritelmiä ym.

Kirjoja on sekä painettuna, että yhä useammin e-kirjoina. Katso blogia (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Sarjat

Kotimainen sarjajulkaisu, ilmestyy nykyisin sekä painettuna että vapaasti verkossa.

Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen ja siten tärkeitä tiedonlähteitä.

Esimerkiksi väitöskirjat julkaistaan Suomessa yliopistojen sarjoissa lähes poikkeuksetta.

Sarja ilmestyy tietyllä nimellä ja toistuvina osina kuten lehtikin.
Sarjat ja lehdet ovatkin yhteiseltä nimeltään kausijulkaisut.

Sarjan osat eivät kuitenkaan välttämättä ilmesty yhtä säännöllisin välein kuin lehtien numerot. Yleensä eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirjan tapaan.

Viime vuosina paljon sarjajulkaisuja on siirtynyt vain verkossa julkaistaviksi, mikä on heikentänyt niiden löytyvyyttä esim. kirjastotietokannoista. Sarjoja löytää paremmin eri organisaatioiden omista verkkojulkaisujärjestelmistä. Hakukoneiden tuloksiin voi myös tarttua sarjajulkaisuja.

Kokousjulkaisut

Kaukokartoitusalan konferenssi.

Uusia tutkimustuloksia esitellään aluksi tieteellisissä kokouksissa. Kokouksessa pidetyt esitelmät tai niiden lyhennelmät kootaan yleensä kokousjulkaisun muotoon. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman lyhyellä viiveellä, usein jopa ennen kokouksen alkua.

Kansainvälisten kokousten julkaisut tunnistaa usein siitä, että niiden nimessä esiintyy sana “proceedings.”

Muita aineistotyyppejä: patentit, standardit, tilastot, kartat, av-aineistot, data.