Google, Google Scholar, UEF-Primo ja muut

Erilaisia hakuvälineitä on ehkä liikaakin. Erityyppistä aineistoa erilaisiin tiedontarpeisiin kannattaa hakea hieman eri hakuvälineillä. Haetko kirjoja vai artikkeleita? Tarvitsetko tilastoja tai lainsäädännön valmisteluasiakirjoja? Pitääkö sinun löytää kattavasti aiheestasi kirjoitettua? Minkä kielistä, minkä maalaista lähdeaineistoa tarvitset? Kokeile joka tapauksessa useampia hakuvälineitä – varsinkin jos olet tekemässä kattavaa kirjallisuuskatsausta.

Google

Google on ehkä tavallisin tiedonhaun aloitusväline.
Ole kriittinen tiedon laadun ja tason suhteen. Google löytää monenlaisia lähteitä, joista läheskään kaikki eivät ainakaan tieteellisen työn lähteiksi kelpaa.  Jonkinlaisen yleiskuvan kuitenkin aiheeseesi sillä saat ja vinkkejä eteenpäin. ”Tavallinen” Google löytää hyvin mm.:

• nopeita vastauksia tarkkoihin faktakysymyksiin
• hallinnon, ministeriöiden yms. tietoja
• yritysten ja organisaatioiden kotisivuja
• blogeja ja keskustelualueita aiheeseesi
• uutisia (joita seuraamalla voi löytää alkuperäisen tutkimuslähteenkin)
• vapaita, avoimia julkaisuja, esim. open access -artikkeleita. Sillä on hyvä tarkistaa esim. löytyykö etsimäsi artikkeli tai raportti vapaasti verkosta.

Tulosten relevanssilajittelu (hakusanoihin osuvimmat tuloslistan kärjessä) useimmiten auttaa, mutta joskus hukkaa tiedon alemmas listalla. Pääsääntöisesti hakusanojen sijainti tekstin alussa nostaa sijoitusta tuloslistauksessa. Mainokset sekä paljon viittauksia ja avauksia saaneet julkaisut yleensä tulevat tuloslistan alkuun.

Google myös personoi tuloksia, ne ovat erilaisia eri hakijoille eri koneilla. Se muistaa aiemman haku- ja selaushistorian ja päättelee tämän avulla, mitkä asiat sinua kiinnostavat.

Googlessa (asetukset-linkin takana) on myös tarkennettu haku. [aukeaa uuteen välilehteen]
Esimerkiksi luotettavien organisaatioiden tuottamat raportit ovat yleensä pdf-muodossa. Kun haluat löytää tällaisia, voit ”Tiedostotyyppi”-kohdasta valita ”Adobe Acrobat PDF (.pdf)”. Voit myös miettiä, mikä organisaatio olisi tarvitsemaasi tietoa tuottanut, ja laittaa kyseisen organisaation verkkotunnuksen (domain-nimen) rajaukseksi kohtaan ”Haku sivustosta tai verkkotunnuksesta:”

Google Scholar

Vaihda Google Scholariin [aukeaa uuteen välilehteen], kun sinun pitää löytää tieteellisempiä lähteitä. Se ei löydä tavallisia web-sivuja, vaan tieteellisten julkaisijoiden, yliopistojen ja muiden tieteellisiksi katsottujen organisaatioiden raportteja, tutkielmia, opinnäytetöitä, artikkeleita, kirjoja, työpapereita, konferenssijulkaisuja ym. julkaisutyyppisiä lähteitä. Google löytää monentyyppistä ”harmaatakin kirjallisuutta”, mutta sisällön kattavuudesta ei ole tietoa.

Ole kuitenkin kriittinen! Kaikki Scholarin tavoittama aineisto ei täytä tieteellisyyden kriteereitä. Varsinkin suomenkielellä haettaessa tuloksiin tulee paljon amk-opinnäytetöitä ja pro graduja. Kannattaa hakea englanniksi.

Google Scholar on hyödyllinen mm.:

• Tutkimuksen aloitukseen. Saat ehkä muutaman relevantin artikkelin alkuun pääsemiseksi. Mutta älä luota pelkästään niihin.
• Voi auttaa löytämään aiheesi “avaintekijät”, eniten viitatut kirjoittajat.
• Auttaa terminologian ja hakusanojen ideointiin.
• Viittausten määrä (cited by) ja aiheeseen liittyviä artikkeleita (related articles) auttavat lisälähteisiin ja ideointiin.

Mitä kattavampi ja systemaattisempi hakusi pitää olla, sitä varmemmin pitää hakea alan (artikkeli-viite-)tietokannasta/tietokannoista erikseen. Systemaattisiin katsauksiin tiedonhaut pitää aina tehdä useammasta artikkelitietokannasta.
Tietokannoissa on paremmat rajausmahdollisuudet kuin Googleissa. Myös tieto tietokantaan seurattavista lähteistä ja niiden valintakriteereistä on tiedonhakijan varmistettavissa.

Se mikä toimii Google-hauissa, ei välttämättä toimi varsinaisissa tietokantahauissa. Google ymmärtää melko hyvin kokonaisia lauseita (kysymyksiä, taivutusmuotoja, the-a-artikkeleita, prepositioita sisältäviä) ja hakee automaattisesti asiaan liittyviä termejä. Googlessa hakusanojen järjestyksellä on merkitystä. Kirjoita haun kannalta tärkeimmät sanat alkuun.
Tietokantahauissa aiheesi on pilkottava hakusanoiksi ja niiden loogisiksi yhdistelmiksi.

Ellei kokoteksti aukea, kirjaudu UEF-tunnuksillasi UEF-Primoon [aukeaa uuteen välilehteen] ja tarkista saatavuus sitä kautta. Ns. maksumuuri tulee UEF-tunnuksilla ylitettyä.

UEF-Primo

UEF-Primo on hyödyllinen mm.

• Erikseen UEFilaisten käyttöön maksetun aineiston löytämiseen ja käsiin saamiseen.
• Kirjatyyppisen aineiston hakuun (kirjat ja e-kirjat).
• Kansaivälisten artikkeleiden hakuun.
  Hakee useista maksullisistakin tietokannoista yhdellä kertaa.
  Vähän googlemainen haku, hakee myös muita kuin tieteellisiä artikkeleita. Laaja, monialainen haku, mutta tulosten rajausmahdollisuuksista löytyy esim. saatavuus, vertaisarvioidut kausijulkaisut, aineistotyyppi ja aihe.
• Full text -saatavuus on parempi kuin Google-hauissa.

Tietokannat

Tietokanta on koko ajan päivittyvä kokoelma tietoja tietyn alan (suppean tai laajan) tieteellisistä julkaisuista. Usein näitä puhutaan kirjallisuustietokannoiksi, artikkelitietokannoiksi tai viitetietokannoiksi (bibliographic/reference databases / library databases).
Esim. Business Source Elite (Ebsco), Scopus

Suurimmaksi osaksi tietokannat sisältävät tietoja tieteellisistä lehtiartikkeleista, mutta joissakin on mukana myös valikoitujen kirjojen, kirjan kappaleiden, konferenssijulkaisujen yms. tietoja.

Etuja:

• Valikoitu ja arvioitu sisältö
• Luotettavuus, tieteellisyys (vertaisarvioitu/scholarly/peer reviewed ainakin rajausmahdollisuutena)
• Kattavuus, esim. tietyn alan tärkeimmät julkaisut.
• Läpinäkyvästi tieto, mitä jukaisuja ja miltä vuosilta tietokantaan on seurattu.
• Järjestetty rakenne.
  Mahdollistaa haun kohdistamisen/rajaamisen johonkin tiettyyn osaan dokumenttia (kentät) ja tulosten lajittelujärjestyksen vaihtamisen luotettavasti. (esim. aikajärjestys, tekijän mukaan, otsikon mukaan)
• Monipuoliset hakumahdollisuudet ja rajausmahdollisuudet
• Lisäarvona aihetta/asiaa kuvaavat asiasanat (subject terms) -> vinkkejä hakusanoiksi
• Tieteenalarajaus laajoissa tietokannoissa tai tieteenalakohtainen tietokanta

Voit myös tarvita lainsäädännön lähteitä, tilasto- tai markkinatiedon lähteitä yms.

Tekoälyvälineitä

Avoimen tieteen ja tekoälyn kehittymisen myötä ilmestyy myös uusia hakuvälineitä, esimerkiksi: Visuaalisia tiedonhaun välineitä [aukeaa uuteen välilehteen]

Generatiivisesta tekoälystä ja ChatGPT:stä tiedonhaussa: Tekoäly ei vieläkään tee töitämme [aukeaa uuteen välilehteen]