Lähdeaineistojen arviointi ja valinta

Hakutulosten arviointi ja valinta

Onko hakutuloksenasi nyt sellainen lista, josta alat valita jatkoon pääseviä?
Muokkaa ensin hakutuloksesi aihe mahdollisimman kohdalleen ja tulosjoukko sopivan kokoiseksi. Muokkausehdotuksia: Liikaa vai liian vähän tuloksia?

Sitten alat käydä tuloslistaa (viitteitä) läpi ja karsia, mitä otetaan lähempään tarkasteluun otsikon perusteella?

1. 1. mistä luetaan tiivistelmä?
   2. mitkä luetaan kokonaan (full text)?
   3. mitä valituista käytetään oman työn lähteinä (niihin viitataan)

Valintaperusteita

Aiherelevanssi / Onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioit otsikoista, asiasanoista ja tiivistelmistä, ovatko ne sisällöllisesti etsimääsi aihetta ja käyttökelpoisia tilanteessasi.

Tietokantojen tulokset ovat usein jo oletuksena ns. relevanssijärjestyksessä, eli kuinka hyvin ne osuvat hakusanoihisi. Vaikka tuo onkin koneen laskemaa relevanssia, se usein auttaa tuloslistan lukemisessa. Jos tulokset ovat esim. vuosijärjestyksessä, voit vaihtaa lajittelujärjestyksen (esim. Scopus-tietokannassa: ”sort by”).

Tieteellistä tietoa?

Google Scholar mainostaa hakevansa vain tieteellistä aineistoa, mutta tuloksissa on paljon myös amk-opinnäytetöitä tai graduja. Niitä ei pidetä tieteellisinä julkaisuina. Ole siis tarkkana arvioinnin suhteen!

Tieteellisyyden kriteerinä pidetään vertaisarviointia / referee-/peer review -menettelyä. Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleihin (peer reviewed, referee, scholarly) -> Tee rajaus jo hakuusi, jos se on tarpeen!

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eri tasoista aineistoa niissäkin voi olla.

Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon ennen koko artikkelin avaamistakin.

Mistä tiedän, onko julkaisu tieteellinen? [aukeaa uuteen välilehteen]

Minkä tyyppinen artikkeli/kirjoitus?

Tieteellisissäkin lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia (editorial), mielipidekirjoituksia (letter, letter to the editor), kirja-arvosteluja (book review) tai vain parin sivun juttuja (short survey tms.). Tarkista siis viitteestä, onko kyseessä tieteellinen artikkeli (yleensä vain ”article”) tai tutkimusraportti. Sivumääräkin kertoo paljon.

Katsausartikkeli, review

Kauppatieteissä paljon working paper -tyyppistä.

Julkaisutyyppejä [aukeaa uuteen välilehteen]

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheestasi. 5-10 vuotta on usein suositeltu, mutta varmista asia ainelaitokselta, opettajalta, ohjaajalta.

Kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreesta aineistoista. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä.
Klassikot eivät vanhene.

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa avoimesti tai oman kirjastosi kautta painettuna/elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Muita arviointikriteereitä

• • luotettavuus
  • tavoitteet ja kohderyhmä
  • auktoriteetti ja tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan maine (asiantuntemus)
  • onko informaatio arvioitu
  • paikkansapitävyys
  • puolueettomuus
  • kattavuus
  • tutkimusmenetelmät yms.
    Lue lisää: Web-lähteen arviointi [aukeaa uuteen välilehteen]

Kriittisesti opinnäytetyön lähteinä on syytä suhtautua ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin, sanomalehtiin, hallinnon selvityksiin, pro gradu -töihin (ja varsinkin amk-opinnäytetöihin), oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina ja kirjasta löytyy helposti perusteet ja käsitteenmäärittelyjä), kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa.