Ideoivalla haulla alkuun

Kirjallisuuden kartoittaminen merkitsee myös tutkimustilanteen kartoittamista, mitä aiheesta on julkaistu, ja miten aihetta on tutkittu. Se auttaa aiheen rajaamisessa ja oman työn näkökulman täsmentämisessä.

Tietokantahakuja kannattaa käyttää hyväksi jo suunnittelu-, valmistelu- ja ideointivaiheessa. Se auttaa aiheen käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä. Tässä vaiheessa ei kannata uppoutua kovin syvälle tuloksiin. Ideointivaiheeseen menee jonkin verran aikaa, mutta samalla se täsmentää sekä aihettasi että suunnitelmallisempaa (tai systemaattisempaa) tiedonhakuasi.

Joskus riittää pikaisempi haku, jolla saadaan käsiin edes jotakin aiheesta. Usein kuitenkin pitää etsiä lähteitä kattavammin. Esim. opinnäytetyön pohjaksi selvitetään, mitä aiheesta on jo julkaistu ja saatavilla.

Kannattaa edetä
-> Tutusta tuntemattomaan​
-> Kotimaisesta ulkomaiseen​
-> Läheltä kauemmas​
-> Yleisestä erityiseen ​
Samalla keräten vinkkejä hakusanoiksi.​

Tiedonhakujaan ja aihettaan voi lähestyä eri tavoin

• ”Quick and simple”
  Haetaan millä tahansa omasta päästä keksityllä hakusanalla,  jotta saadaan äkkiä edes jotakin, mistä pääsee eteenpäin.
• Laajemmasta suppeampaan
  Aluksi valitaan tarpeeksi laaja aihealue/käsite/hakusana, ja aletaan supistaa sitä tarkentavilla ja rajaavilla käsitteillä.
• Suppeammasta laajempaan
  Ellei tarkka hakutermi anna tulosta, mietitään, mihin laajempaan aihealueeseen ongelma kuuluu.
• ”Helmenkasvatus”/jäljityshaku
  Täydennetään hakutermejä haun aikana saatujen tulosten perusteella, seurataan tulosten tarjoamia johtolankoja uusiin lähteisiin.Tuloksesta saadaan vihjeitä uusiksi hakusanoiksi, tiedonlähteiksi, tekijöiksi, alan organisaatioksi tai julkaisusarjoiksi.  

> Mielenkiintoisen julkaisun lähdeluettelo johtaa uusiin julkaisuihin – valitettavasti vain kohti vanhempia lähteitä.
> Joissakin kansainvälisissä tietokannoissa (Scopus, Web of Science) pystyy seuraamaan myös ao. artikkeliin myöhemmin tehtyjä viittauksia. (cited by). Myös GoogleScholar seuraa viittausketjuja.
> Jo tiedettyä hyvää lähdettä voi käyttää lähtökohtana myös käsitekarttoja tai graafisia tulosnäkymiä tekevissä välineissä. (kokeile esim. Connected Papers)
> Hyvän kirjan tai artikkelin löydyttyä hae kirjoittajan muita julkaisuja.
> Katso tietokantahaun tuloksissa käytettyjä asiasanoja ja hae niillä lisää aineistoa.  Myös otsikosta ja tiivistelmästä voi osua silmiin uusia hakusanaideoita.
> Tietokantahakujen kenttärajauksilla/-kohdistuksilla voi ”leikkiä”. Hakusanan etsiminen vain otsikkokentästä (nimeke; title) voi olla aiheen hahmotteluvaiheessa hyödyllistä, vaikka se usein supistaa hakutulosta liikaa.

• Selailu
  Myös tietokannoissa voidaan selailla (browse), esim. tietyn lehden artikkeleita.
• Systemaattinen tiedonhaku
  Tieteellisen työn pohjaksi selvitetään kattavasti, mitä aiheesta on jo julkaistu ja saatavilla. Mieti kattavasti vaihtoehtoiset ja rajaavat hakusanat ja yhdistä niitä loogisesti. Käytä useampia hakuvälineitä/tietokantoja.