Lähteiden arviointi ja valinta

Onko tietokantahakujensi tuloksena nyt sellainen lista (sellaiset listat), josta alat valita jatkoon pääseviä lähteitä?

Muokkaa ensin hakutuloksesi aihe mahdollisimman kohdalleen ja tulosjoukko sopivan kokoiseksi. Sitten alat käydä viitteitä läpi ensin otsikkotasolla ja karsia.

• mitä viitteitä otetaan lähempään tarkasteluun?
• mistä luetaan tiivistelmä?
• mitkä luetaan kokonaan (full text)?
• mitä valituista käytetään oman työn lähteinä (niihin viitataan)

Valintaperusteita:

Aiherelevanssi / Onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioit viitteiden otsikoista, asiasanoista ja tiivistelmistä, ovatko ne sisällöllisesti etsimääsi aihetta ja käyttökelpoisia tilanteessasi.

Tieteellistä tietoa?

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eri tasoista aineistoa niissäkin voi olla.
Artikkelien tieteellisyyden kriteerinä pidetään vertaisarviointia / referee- tai peer review -menettelyä.
Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata vain tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleihin (peer reviewed, referee, scholarly)
-> Tee rajaus jo hakuusi, jos se on tarpeen!
Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon, vaikka et itse artikkelia kokotekstinä saisikaan käsiisi.

Mistä tiedän, onko julkaisu tieteellinen?

Julkaisutyyppi

Kriittisesti on syytä suhtautua:

ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin
sanomalehtiin
hallinnon selvityksiin
pro gradu -töihin (ja varsinkin amk-opinnäytetöihin)
oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina)
kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa

Tieteellisissäkin lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia (editorial), mielipidekirjoituksia (letter, letter to the editor), kirja-arvosteluja (book review) tai vain parin sivun juttuja (short survey tms.). Tarkista siis viitteestä, onko kyseessä tieteellinen artikkeli (yleensä vain ”article”) tai tutkimusraportti. Sivumääräkin kertoo paljon.

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheestasi. 5-10 vuotta on usein suositeltu, mutta varmista asia ainelaitokselta, opettajalta, ohjaajalta.

Kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreesta aineistoista. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä.
Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset lajitellaan usein uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön. Toki suurta tulosmäärää vuosirajauksella voi pienentää.
Lajittelujärjestyksen muuttaminen relevanssijärjestykseen kuitenkin usein järkevää.

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa avoimesti tai oman kirjastosi kautta painettuna/elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Muita arviointikriteereitä

Tarkemmin artikkelin sisältöä arvioitava esim. näiden tarkistuslistojen mukaan: Tutkimustiedon laadun arviointi (HOTUS) ja JBI:n tarkistuslistat

luotettavuus
tavoitteet ja kohderyhmä
auktoriteetti ja tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan maine (asiantuntemus)
onko informaatio suodatettu/arvioitu?
paikkansapitävyys
puolueettomuus
tuoreus, ajantasaisuus, lähteen ikä
kattavuus
Lue lisää: Web-lähteen arviointi ???