Kiännösseminuaran čuppu

Terveh teile! Kiännösseminuaran čupus julguammo opastujien kiännöksii, kudamii hyö luajitah kodiruavokse da seminuaran ruadopajois.

11.12.2024

Kiännösseminuaran jälgimäine kodiruado oli välly da opastujat suadih iče vallita kiännettävät tekstat. Julguammo nygöi erähän vuitin niilöis. Täl kerdua kiännöksii juammo karjalan jogahizel piämurdehel da niilöin tiemoi da tekstutiippoi ollah nuorile tarkoitettu kirjalližus, reseptu, n’amuloin käytändy, rastavanpajot da verkosaitoin tekstat.

Karjalan Šivissyššeuran ruanta

Kiändänyh Mari Rajamaa

Tarkistannuh Olga Karlova

Karjalan Šivissyššeura eläy ajašša ta uuvvistau toimintuah vallalla olijan tilantehen mukah. Ylirajasen ruannan muuvvot on vaiheltu istorijan oloh. Nykyjäh ruatuo karjalaisien ta muijen yhtehisruatotahojen kera kehitetäh kumppaluon, tašavertaisuon ta molenpuolisen hyövyn pohjalta.

Karjalan Šivissyššeura järještäy vuošittain vuošikerähmön yhteyveššä pruasniekan, kumpani on avoin kaikilla karjalaisuošta kiinnoštunuisilla. Jokavuotisih tapahtumih kuulutah kaikella rahvahalla avonaiset luvennot, kumpaset niise tallennetah šeuran YouTube-kanavalla.

Omua lehtie šeura on julannun peruštamisešta šuaten. Enšimmäini lehti Karjalaisien Pakinoita ilmešty vuotena 1906 näytehnumeroloina. Jälempäisinä vuošikymmeninä lehti ilmešty eri nimilöillä: Toukomieš ta Viena-Aunuš. Vuuvvešta 1945 nimi on ollun Karjalan Heimo.

Uutisčuppu-šivuloilla julatah joka netäli karjalankieliset uutiset ta starinat kieleštä, kulttuurista ta ajankohtasista tiemoista. Ielläh šeura on aktiivini viestijä sosialisešša medijašša. Voit šeurata miän ruatuo Facebookissa, Instagramissa ta X:ssä.

Šeura on alušta šuaten julannun karjalan kieltä ta kulttuurie koškijie opaššuškirjoja, tutkimukšie, tietokirjoja ta kaunokirjallisutta. Ielläh on julattu äijä Karjalan Šivissyššeuran piirissä merkittävien henkilöjen elämäkertoja šekä Karjalan ta karjalaispakolaisien istorijua koškijie kirjoja.

Enšimmäini šeuran kuštantama kirja oli aapini Pieni Alku-opaštaja Vienan Karjalaisilla, kumpani ilmešty vuotena 1907. Julkuantaruato on iellähki šeuran tärkiempie alovehie. Kirjojen ta lehtien rinnalla julkuamma e-kirjoja tai muuta verkkomaterijalie. Šeuran omat julkaukšet löyvytäh verkkokaupašta.

Šivissyššeuran ruatoh on aina kuulun istorijan tallentamini. Täštä ešimerkkinä ollah yhissykšen šuurenmoiset arhiivat, Šampo-tietokanta ta Carelica-kirjašto. Tallentamalla istorijua ta perinnehtä šeura on nykysillä ta tulijilla šukupolviloilla šiltani männyöh aikah. Šeura ottau vaštah istorijallista ainehistuo ta esinehistyö ta šäilyttäy šen iče tahi huolehtiu šen asienmukasešta arhivoinnista tahi museimisešta.

Šeuran ruatuo rahotetah jäšenmakšuloilla, lahjotukšilla ta rahaštojen tuottoloilla.

Kertomuš kuuvvešluokkalaisešta Kamista (alku)

Kirjutannuh da kiändänyh Tiina Kojonen-Kyllönen

Tarkistannuh Olga Karlova

Ilmaštolakko! Nyt on pakko!
Meilä on voimua! Pallo kaipuau apuo!

– Ämmö! Mistä šie šiih tulla tupšahit?
– Kačo šie! Kaapo! Šepäi šepäi.
Ämmö levitti käsivarret. Šiitä Kaapon piti juošša ševättäväkši. Näin hyö aina oltih šepäyvytty šiitä alkuan, konša Kaapo rupei kävelömäh.
– Ei tiälä kun kaikin nähäh, Kaapo šaneli ta kaččeli ympärillä.
Ämmö oli luonnoltah muhisija, ka nyt oikie šuupieli laškeutu vähäsen. Ajatukšen voimalla še nousi mikrosekuntie myöhemmin tuttavalla paikalla, konša ämmöllä pälkähti piähä, jotta šemmoista še teini-ikä luatiu. Kaapo oli täyttän šulakuušša 13 vuotta.
– A mintäh šie et ole koulušša?
– Myö olemma ilmaštoretkellä koko luokka. Noo, moušot kennih on ni livahtan. A tämä on kokonah Taikan tähen.

Näin še mäni.

  1. Taika kyšy opaštajalta: “Šuammako myö hoti yhen kerran ruatua mitänih muapallon hyväkši?”
  2. Opaštujat vuotettih täyvellistä vaššušta ehotukšeh.
  3. Kaikilla vuottamatta opaštaja šanoki, jotta mielenošutukšeh ošallistumini hyväseštä paššuau luokan ilmaštokašvatukšen projektih.
  4. Opaštujilla annettih luajittavakši kolmen šivun pituvuini kirjutuš omašta šuhtautumisešta ilmašton lämpiemiseh vertuamalla omie ajatukšie niih sloganiloih ta pakinavuoroloih, kumpasie opaštujat nähtih ta kuultih mielenošutukšešša.

– Kačo kuin keinokaš tiän opaštaja on! ämmö ihaštu.
– Puitto šie olet liika vanha tänne? Kaapo tökšähti.
– Ka ei tiälä olle yläikärajua?
Ämmö kiänteli piätä ta kuotteli nähä vaštaušta väkijoukošša.
– Onnakko ei ole, a šano nyt, mintäh šie tulit?
– Mie luvin huomenekšella Hesarista, jotta tänäpiänä nuoret kučutah aikuhisie heijän kera ilmaštopiätinččäh, ta heti innoššuin. Eikä tämä olekana höpšympi tapa pruasnuija Pervomaijua vaššen.
– Šiehän olet solidarini. Moločča ämmö! A nyt miun pitäy myöštyö rivih.

Konša Kaapo staraičči tokatie luokkakaverija parlamenttitalon rappusilla, hänen kačahuš kiinitty plakattih, kumpaista piteli välläh vualienkeltaseh n’upparih peittäytynyt nuori. Tilanneh on niin paha jotta introvertitki ollah tiälä! šaneli plakatti, a n’upparissa luki ILO. Kaapo nousi rappuset puolivälih ta šeisattu Taikan ta Pyryn rinnalla.

Ghii

Kirjutannuh da kiändänyh Sirpa Mänty

Tarkistannuh Olga Karlova

Ghii (šanua ghi käytetäh Intiešša, šuomešša on käytöššä enklannin kielen variantti ghee) tarkottau puhaššettuo voita, kumpasta käytetäh ruuvvan valmissukšeh ta intielaisešša perinteheššä niisi tervehyön hoitoh. Voista poissetah vesi, maitoproteini, laktousi ta maitohappo. Jälellä jiäy niin kučuttuo neštehistä kultua, ghiitä. Šen tähen ghii passuau niisi laktoosi-intolerantikoilla.

Ghii ta kirkaššettu voi valmissetah šamah luatuh, ka ghiitä keitetäh vähäšen viikompah, jotta voista irronnuot maitoproteinit painutah kattilan pohjalla ta muututah pruuniloiksi. Kirkaššetun voin maku on vienompi ta šen väri on vualiempi, ghiin maku on pähkinäisempyä ta šen väri on vähäšen tummemman kullankarvani.

Ghii on erinomani rašva, kumpasešša on äijä A- ta D-vitaminie ta omega-3 rašvahappuo. Šanotah jotta še kohentau ruuvvanšulatušta ta noštau immunitettie. Ghii tirppau šuurempie lämpötiloja kuin muut rašvat, šentäh še on ylen hyvä riehtilällä suarintah.

Ghiitä pätöy purkittua pienoisih sterilisuituloih lašipurkkiloih, kumpasie on helppo käyttyä. Iče valičin purkit kumpasissa ollah šuorat šuut, kun niistä on helppo ottua veičellä ghiitä. Kuni et avanne purkkie, še šäilyy pimieššä ta viilieššä kohašša, esimerkiksi jiäskuapissa tahi karšinašša vuošie.

Avuamisen jälkeh ghii šäilyy huonehenlämmöššä 1-3 kuukautta, tahi jiäškuapissa pitempäh.

Huonehenlämmöššä še pisyy neštehisenä, viilieššä še muuttuu kiintiekši keltasekši massakši. Molompie voipi käyttyä šemmosenah suarintah tahi hoti leivän piällä, ta tavallisešti kaikkeh mihi rašvua muitenki käytetäh.

Ylen hyvän šäilyvyön takie ghii kannattau purkittua hoš ni ylen pikkaraisih lašipurkkiloih, kumpasie voipi ottua keralla eväšretkilöillä.

Ghiin valmissuš

Sterilisuiče purkit ta kannet:

Peše lasipurkit ta pane ne 120 aštieseh kiukuah 20 minuutin aijakši sterilisuitumah.

Keitä kanšie vähäšeššä veješšä minuuttie viisi, ta noššalla puhtahalla käsipaikalla kuivumah. Muissa jotta ghii-šäilykkeheh ei šua piäššä vesipisarua, jotta kanšien pitäy olla kučo kuivikkaiset konša ghii purkitetah.

Luatinet  ghiitä vain vähähisen miärän ta otat šen käyttöh šamašša, voit luatie šen ni sterilisuimattomah purkkih, pešet vain hyväšešti purkin tahi muun aštien.

Ainehet:

Tarvičet vain voita. 

Voit oštua šitä niisi yhellä kertua enämpiki ollou še tarjoukšešša, ta panna pakkaseh ta luatie ghiitä konša tahot ta on aikua. Iče šain nelläštä 500g:n voipaketista luajittuo nellä ta puoli 3,5 dl:n purkkie ghiitä.

Rikeneh ghiin ohjeissaa šanotah, jotta še pitäis luatie šuolattomašta voista, kun valmehešša ghiissä ei tarviče olla šuolua. Šuolatoin voi on ainaski meilä Šuomešša kallehempua kuin tavallini voi, jotta luajin ghiin ihan tavallisešta voista.

Valmissušprosessin jälkeh tokatin, jotta šuola erottu ghiistä ta jiäi šiih massah, kumpasen šiivilöičin pois, kun valmehen  ghiin maku on šuolatoin.  Tuumaičen, jotta šuolani voi on tähäh yhtä hyvä kuin šuolatoinki.

Resepti:

Laita voi pakšupohjašeh kattilah lievällä lämmöllä. Vuota jotta še otva otva kupliu, ta pie hellua tašasella lämmöllä niin jotta voi alkau kuplie tašašešti. Täššä vaihiešša veši haihtuu šulanuošta voista, šiih mänöy minuuttie10–15. Kattilašša olijua voita šuapi vielä hämmennellä täššä vaihiešša, ka myöhempäh ei enämpi.

Kun pinnalla on äijä vuahtie, elä enämpi hämmennä.

Vuota, jotta vuahti alkau šiirtymäh reunoilla, ta ghii alkau erotteliutumah. Tämän jälkeh voit kuorie vuahtie varovaisešti pois pinnalta pienellä čäijyšiivilällä tahi lusikalla. Kaikkie ei ole pakko šuaha pois.

Maitoproteinit laškeuvutah kattilan pohjalla ta kullankarvani ghii näkyy šelkienä kattilašša.

Pohjalla olija čiitalo šuau muuttuo ihan pruuniksi, ennen kuin ghii on valmis. Pohjalla pruunikši muuttunuot maitoproteinit annetah ghillä šen tunnušomašen pähkinänmoisen mavun.

Koko keitäntäprosessi keštäy šiinä 30–40 minuttie.

Purkittamini:

Ghii on helpoin kuatua ešimerkikši äkevyttä keštäjäh kannuh ta šiitä purkkiloih.

Pane šuuren teräššiivilän piällä tihietä marl’ua, hoti kakši kerrošta.

Kua varovašti ghii tämän šiivilän läpi kannuh. Ihan kaikkie ei pie kuatua, jätä čiitalo kattilan pohjalla.

Šiitä kua ghii kannušta purkkiloih ta pane kannet šumpah umpeh.

Purkit umpeuvutah parinkymmenen minutin kuluos’s’a ta kannet n’apšahetah kešeltä alaš.

Kuva: Sirpa Mänty

Suomelazet magiezien käyttäjinä 1920-luvulla

Kirjutannuh da kiändänyh Jenni Larinen

Tarkistannuh Katerina Paalamo

Magiezien käyttö 1920-luvun mainosainehissossa

Mainoksien perustehella aijan magiessortimenttah kuuluttih pastillat, eriluaduzet n’amut, šokoluadalevyt da -kanfietat, marmeluada da lakričča. Mainoksissa magiezien syöndä liittyy kiindiesti äijäh eri ruadamizeh, paikkah da sosializeh tilandeheh. Magiezet kuulutah eriluaduzih merkkipäivih, kalendaripruazniekkoih da pidoloih. Joga pruazniekkah on omat magiezet. Liijatengi pastilloi da lakriččoi käytetäh rohtuna, da lakriččua da tiettylöi šokoluadatuottehie mainossetah hyvänä ravingona pienillä lapsilla. Šokoluada, lakričča da pastillat levittihgi jo allussa levieh käyttöh rohtuloina. Raviččemus lienöy ollun yksipuolista da energiekeyhiä, da lizäksi kylissä yhtä käytettih parandajie da rohoksie. Kogo muan kattaja tervehyönhuoldo rubei kehittymäh Arvo Ylpön perussettuo enzimäzen lapsienneuvolan Helsingih 1922.

Magiezie käytettih toizen sugupuolen huomavon nossattamizeh, tarittih gostilla da omilla lapsilla palkinnoksi ahkeruosta libo pahan mielen kytkemizeksi. Ylehizen opassundavellallizuon tulo nägyy školah da opassundah liittyjänä mainossandana. Pastillat voijah olla avuksi ruaduassa, ga muut magiezet kuuluttih välläh aigah. Linnan ilot da uuvet dielot – elävät kuvat, konsertat, ouppera, autolla ajamine – suadih kai omat magiezet. Muanpuolissanda, piknikat, juna- da tramvaimatat mändih vesselästi magieda syyvessä.

Ainehisto yllätti miun monipuolizuolla. Näyttäygi sildä, jotta juuri 1920-luvulla magiezie opittih juurruttua kaikkiella suomelazien jogapäiväzeh elokseh da pruazniekkah. Magiezista tahottih aktiivizen mainonnan avulla suaha joga paikan tuoteh da tovennägözesti sen käyttö äijällä ristikanzalla jogapäiväistygi. Se, otettihgo rahvas tovellizuossa magiezie keralla ammundarualla da soudumatalla, vuadis lizäsellitystä ezim. fotokuvien, päiväkniigoin libo kaunokirjallizuon avulla. Toizen muailmanvoinan aigah kogo Suomen alovehella pidi loppie n’amun syöndä, kuin käytössä ei ollun ni zuaharie ni kakaoda. Myöhembäh kehitettih n’amupäivä, sentäh kuin varmahgi havačuttih magiezien vahingollizih vaikutuksih.

Rastavanpajot

Kirjutannuh da kiändänyh Tarja Tonteri

Tarkistannuh Natalia Giloeva

Lövvin kniigupualičal kirjan, kuduas ozuttau perindehellizii rastavanpajoloi (Reijo Pajamo, Taas kaikki kauniit muistot. Joululaulujen taustat ja tarinat, WSOY, 1982). Rastavanpajotradicii yhtistyy lujasti rastavanvuotandah da tiettäväine iččeh rastavanpruazniekkah. Net ollah tärgei oza rastavanvietändiä, ga niilöil on sežo tärgeidy muuzikku-da kul’tuurallis-histouriellistu merkičysty. Rastavanpajot kuulutah kui kirikkölöis, kodilois, laukois, mugai jarmankois jo enne varzinastu Rastavua. Minun omas lapsuskois muamo pajatti ainos, konzu ku häi luadi rastavanvalmistelemizii meile lapsile da kogo perehele. Myö lapsetgi pajatimmo muamanke. Tuatto ei nikonzu pajatannuh, sendäh gu hänel ei olluh nimittumua pajoiändy. Yhtelläh häi ylen suvaičči meijän pajatandua.

Sanotah, što kuulužin rastavanpajo on ”Jouluyö, juhlayö”. En tiijä, ongo pajo sežo kiännetty karjalakse. Nečen on säveldännyh austrielaine Franz Gruber vuvvennu 1818 da sanat on kirjutannuh Joseph Mohr.

Sežo keskiaijal oli roinnuh Piae Cantiones pajokerävys, kudamas oli pajoloi kirikkövuvven suurih pruazniekkoih näh, sežo Rastavah näh. Nennii pajoloi pajatettih enne kaikkie nuoret školaniekat. 1800-lugu oli rastavupajoloin kulduaigua.

Suomelazes rastavanpajoperindehes keskel on rastavanaijan alovehymbäristö, kirikkömatkat, rastavanukko, rastavanhaldiet, rastavansyömizet, rastavankuuzi da rastavanpodarkat. Tärgevin dielo rastavanpajolois on tiettäväine iče rastavansanomu, Hristosan roindu.

Suomen Lähetysseura julguau enne Rastavua ”Kauneimmat joululaulut” ,”Čomimat rastavanpajot” -tetratin ev.lut.kirikköh niškoi. Niilöis tapahtumis on ainos äijy rahvastu. Pajotetratis on moizii tuttavii rastavanpajoloi, kui ezimerkikse ”Enkeli taivaan lausui näin, Maa on niin kaunis, En etsi valtaa loistoa, Sylvian joululaulu jne”. En tiijä, ongo niidy sežo kiännetty karjalakse. Joga vuottu keräl on sežo uuzii pajoloi. Youtubes lövvin Hannu Brelon ylen vesselän karjalazen pajon ”Rastavan iekku”. Nečis pajos lapset pajatetah nenga: ”Rastava on armas aigu, Rastaval on kebjei mieli”. Minule rastavanpajotradicii on tärgei vuitti rastavanvuottamistu da pruaznuičendua. Hyviä rastavanaijan viettämisty rastavanpajoloinke!

10.12.2024

Kiännösseminuaran čupus on aijemba jullattu kursan opastujien suomespäi kiännettylöi Wikipedii-kirjutuksii vienankarjalakši da livvinkarjalakse. Nygöi julguammo Wiki-kiännökset suvikarjalaksi.

Kai kiännökset suvikarjalakse on tarkistannuh Katerina Paalamo.

Pedri Šemeikka

Kiändänyh Jenni Larinen

Pedri Iivananpoiga Šemeikka (1825 Suistama – 11. sulakuuda 1915 Tuubovuara) oli karjalane runonlaulaja. Šemeikka tunnettih liijatengi pedravirzien malttajana, da händä kučuttih jälgimäzeksi suureksi runonlaulajaksi. Hiän laulo arhiivoin iänittehillä runoloi. Hiän syndy Suistamalla da eli Tuubovuaran Öllölässä, Pohjais-Karjalassa.

Šemeikan kunnivoksi on Sordavalah pyssytetty Alpo Sailon vessos Runonlaulajan pačas. Lizäksi Öllölän Pörččämön erämuakalmissossa on Šemeikan muistomerkki. Samuli Paulaharju fotokuvai Šemeikkua Öllölässä.

Pedri Šemeikan päiviä vietetäh joga vuotta 1. heinäkuuda Kossennissan melliččä- da kievarimuzeilla.

Kirjasto

Kiändänyh Meri Truhponen

Kirjasto on ylehizeh käyttöh tarkotettu tila, keriälemä kniigoi, lehtilöi da laihinah annettavie tavaroi segä palveluloi. Kniigoin lizäksi kirjastoloissa voijah säilyttiä ezimerkiksi käzikirjutuksie, karttoi, iänittehie da periodajulgavoloi.

Nygöin kirjastoloin keriälemät muuvossutah painettuloista ainehistoloista segä verkossa käytettävistä palveluloista, sentäh kuin kirjassot voijah suaha käyttöoigevuksie da lisenssoi erijyttyzih ainehistoloih libo tiedokandoih azieniekkoin käyttöh. Kirjassot voijah lizäksi auttua tiijonečinnässä libo järjestiä vällästi suadavilla olijua ainehistuo kebiesti käytettäväksi. Kirjassot pyrritäh taguamah taza-arvozen piäzyn tiedoh da eistämäh tiijonlugumalttuo jogapäiväzessä libo ruadoeloksessa.

Luondo

Kiändänyh Sirpa Vasiliou

Luondo tarkottau ylehes muaperiä segö vezialovehie da atmosfierua kazviloin da elävien kera, ennen kaikkie vain vähän, libo ei niyhtä ristikanzan ruattuna eländäymbäristonä. Luonduo tutkijoin tiijonaloin yhtehine nimitys on luonnontiedo.  

Luonnontiijollizen nägökannan mugah ristikanza on ičegi elukka da oza luonduo. Nenga ei ristikanzua eigä hänen luajittuo kulttuuraymbäristyö voija pidiä vastakohtana luonnolla. Jogapäiväzessä kielenkäytössä pietäh yhelläh joudavana korrostua kulttuuraymbärissön eruo koskemattomasta, diikoista luonnosta, a käytetäh vain termie luondo. Lizäksi jogapäiväzessä kielenkäytössä tuagieh duumaijah, jotta luondo-termi tarkottau piäaziessa eläviä luonduo. 

Luonnontiijossa luondo ellennetäh kaikkiella olijaksi atoman ozazista tähtisistiemoih suaten, da samalla kohtieksi tutkimuksella, kumbazessa on kai, midä vain voibi tutkie. Käytännössä tiedoloin välizessä ruavonjavossa humuanizen kulttuuran tutkimus on ollun ennen muuda ristikanzantiedoloin alua.

Tambere

Kiändänyh Eeva Manni

Tambere (suomeksi da vienankarjalaksi Tampere, ruočiksi Tammerfors) on Suomen linna da Pirkanmuan muakundakessus, kumbane on Näzijärven da Pyhäjärven rannoilla. Tamberen linnassa eläy lässä 259 000 ristikanzua da leviembäh kogo alovehella lässä 440 000 ristikanzua. Sidä vastah Tamberen linna-alovehen kundayhtymän ruanda-alovehella eläy lässä 421 000 ristikanzua. Tambere on eläjäluvulda Suomen kolmanneksi suurin kunda da sen lähikundien kera toizeksi suurin linna-aloveh.

Tambere on eläjäluvulda Pohjaismualoin suurin syväinmualinna. Tamberen susiedakunnat ollah Kangasala, Lembiälä, Nogia, Orivezi, Ruovezi da Ylöjärvi.

Tamberen kessusta-alovehen keskehizin oza on järvi- da harjualovehella Näzijärven da Pyhäjärven välizellä kannaksella, kumbazen läbi virduau Tammerkoski Näzijärvestä Pyhäjärveh. Tammerkossen langiendakorgehus on 18 metrie. Sen rannoilla nägyjät ruskiekirpiččäzet fuabrikkarakennukset kerrotah Tamberen tevollizushistoriesta. Tambere ongi historiellizesti Suomen enzimäne da suurin tevollizuslinna. Tammerkossen koskimaizemua on nimitetty yheksi Suomen kanzallismaizemista.

Kustaa III perusti Tamberen vuodena 1779, ga linna algo kazvua vasta 1800-luvun puolivälin jälgeh, konza siidä tuli tärgie tevollizuskessus. Liijatengi tekstiil’atevollizus oli merkittävä. Myöhembäh tevollizustuotanduo on muuttan iäreh linnasta, da Tamberen talohus on keskittyn palveluloih da korgien tehnologien yrityksih.

Tambere on lizäksi kulttuura- da sporttalinna. Sielä ruatah Suomen vanhimbih teatroih kuulujat Tamberen Teatra da Tamberen Ruadorahvahan Teatra. Muzeikessus Vapriikassa on äijä muzeida da ozutteluo, ga matkualullizesti tärgein kohta on yhelläh Särkänniemen kizapuisto. Popul’arnoissa kulttuurassa Tambere tunnetah liijatengi Manserock-nimen suanuosta muuzikkaluavusta. Paikallizena syömizenä pietäh mustuamakkarua. Tamberella kizuau monda sportan piäsarjajoukkovehta, da linnua pietäh tuagieh suomelazen jiäkiekon “kätkyönä”. Linnan omat SM-liigajoukkovehet ollah muan mänestyneimbih kuulujat Ilves da Tappara.

Platon

Kiändänyh Anssi Asikainen

Platon (griekaksi: Πλάτων, Plátōn), syndyjäh Aristokles (Ἀριστοκλῆς; n. 427– 348 eaa.), oli klassizen kauven muinane griekkalane filosofa, kumbaista pietäh yhtenä päivänlaskumualazen filosofien tärgeimmistä duumaiččijoista da kirjutetun dialogan da dialektikan muodoloin kehittäjänä. Hiän nosti nägyvih probliemoi kaikilla tärgeillä alovehilla, kudamat myöhembäh juattih teoriettizen filosofien da käytännöllizen filosofien oza-alovehih kuulujiksi, da hiän oli vielä Platonan akademien perustaja. Platonan akademie oli filosofine skola Atienassa, kussa Platon opasti omie opassuksie, kumbazet myöhembäh tunnettih platonizmana.

Platonan kuuluzin ruado on muodo- libo idejateorie, kumbaista pietäh sellityksenä universualoin probliemah. Hänen duumih vaikutettih lujasti ezisokruattizet filosofat Pythagoras, Herakleitos da Parmenides, a tiedo heistä on enimyölleh Platonalda ičeldä peräzin.

Platon on hänen oman opastajan Sokrateksen da opastujan Aristoteleksen kera keskehine huahmo päivänlaskumualazen filosofien historiessa. Ussotah, kuin Platonan kaikki kirjutukset ollah säilytty jo 2400 vuotta täyvellizinä – toizin kuin lässä kaikkien muijen hänen aigalazien kirjutukset. Hos niijen kannatus ollougi vaihellun, niidä on alalleh luvettu da tutkittu jo kodvan aigua. Neoplatonizman kautti hiän on lizäksi vaikuttan kuin hristillizeh mugai islamalazeh filosofieh. Alfred North Whitehead on nygyaigana kuuluzasti sanon: ”Turvallizin ylehissys europpalazesta filosofizesta perindehestä on se, kuin se muuvostuu sarjasta kommenttoi Platonasta.”

19.11.2024

Kiännösseminuaran čupus on aijemba jullattu kursan opastujien suomespäi kiännettylöi Wikipedii-kirjutuksii livvinkarjalakse. Nygöi julguammo Wiki-kiännökset vienankarjalakši. Myöhembä roih vie suvikarjalan vuoro.

Kai kiännökset vienankarjalakse on tarkistannuh Olga Karlova.

Puanajärvi

Kiändänyh Nunnu Raatikainen

Puanajärvi (ven. Панозеро, Panozero) on kylä Vienan Kemijoven varrella Karjalan tašavallašša Venäjällä. Puanajärvi kuuluu Kemin piirin Viäräkošen kyläkuntah.

Puanajärvi on esi-istorijallini eläntäpaikka. Še oli vuošisatojen aijan Päivännoušu-Vienan hallinnollini keškuš. Vuotena 1905 kylän eläjie lašettih 427. Vuotena 2024 vanhašša istorijallisešša Puanajärveššä on 15 eläjyä.

Puanajärvi on arhitektuurin muistomerkki, šentäh kun še on šäilyn šuurena, nävöltäh karjalaisena kylänä. Monet talot ollah vanhan perintehen mukah luajittu. Puanajärvi oli pitälti hiänalani, šentäh kun šitä tahottih upottua vejen alla vešivoimalan takie. Puanajärvi piäsi kolme kertua World Monuments Watch -fondan hiänalasien kulttuuripaikkojen lissalla. Vuotena 2006 kylällä annettih Europa Nostra -mitali kulttuuriperinnön šäilyttämiseštä. 

Puanajärven pruasniekkua, Il’l’anpäivyä, pietäh 2.8.

Kuu

Kiändänyh Sirpa Mänty

Kuu (simvoli: ☾) on Muan ainuo luonnollini kiertolaini ta päiväiskunnan viijennekši šuurin kuu. Šen šäjeh on 27 prosenttie Muan šäteheštä, mi luatiu šiitä päiväiskunnan šuurimman kuun emoplanettah nähen. Kuun massa on 1,23 prosenttie ta tihevyš 61 prosenttie Muan vaštuajista miärehistä. Še kiertäy Muata šiinä 384 400 kilometrin loittovuolla.

Kuu on vejenhenkäššykšeh šalpautun Muan keralla. Šen tähen Kuušta on kiäntyn Muan šuuntah kaikičči yksi ta šama puoli, Kuun loittoni puoli tahi niin šanottu ”pimie puoli” jiäy pisyväisešti näkymättömih.

Kuu kuvaštau Päiväšen valuo, ta še on toisekši kiilakkahin kohe taivahalla Päiväsen jälkeh. Šiinä kuukauven aikua Kuu kulkou läpi šiännönmukaset vaihiet uuvvešta kuušta puolikuutaman kautti täyšikuutamah. Erityisešti tämän kierron tähen Kuušta on tullun tärkie kulttuurillini ikoni, kumpasella on ollun šuuri vaikutuš eri rahvahien aijanmiäritäntäh, mifologijah ta taiteheh.

Ylehisešti ušotah, jotta Kuu on šyntyn šamoih aikoih kuin Mua, melki 4,5 miljardie vuotta takaperin. Šynnyštä on luajittu äijä erimoista teorijua, ta niištä äijälti kannatetah törmävyšgipotesua. Šen mukah nuoreh Muah törmäi protoplanetta Theia, kumpani oli noin Mars-planetan kokoni kohe. Yhtehvaštauvunnašša Muan kiertoravalla jäi ainešta, kumpasešta rotiutu Kuu.

Enšimmäini miehittämätöin luotain laškeutu Kuun pinnalla vuotena 1959. Apollo 8 ekipažah keralla kierti Kuun vuotena 1968. Kuu on ainuo toini taivahankappaleh, kumpasen pinnalla ihmini on aštun. Vuošina 1969–1972 Kuuh laškeutu kuuši kosmossalentuo ekipažan keralla, niistä enšimmäini oli Apollo 11 heinäkuušša 1969. Vuuvven 1972 jälkeh Kuuh on työnnetty vain tiijollista ruatuo ruatajie miehittämättömie luotamie.

Šuvanto

Kiändänyh Mari Rajamaa

Šuvanto (ven. Кушева́нда, Kuševanda) on kylä Karjalan tašavallan Louhen piirin Kiestinkin kyläkunnašša Venyähellä. Še šeisou Pistojoven muuvvoštaman Šuvantojärven rannalla 82 kilometrie Kiestinkistä päivänlaškušuuluh päin. Kyläššä on nellä eläjyä (vuotena 2013).

Šuvannon kylä on šyntyn 1700-luvun puolivälissä. 1800- ta 1900-lukujen vaihtehešša še muuvvošti lähikylineh Pistojärven volostih kuulunuon Šuvannon kyläkunnan. Šuvannon lisäkši kyläkuntah kuuluttih Kiimaisvuara ili Närhilän (Narvijev dvor) kylä ta Makarielan (Makarely) uuviskylä. Vuotena 1905 niissä oli 263 eläjyä. Šuvannon kyläššä oli 27 pirttie ta 167 eläjyä.

Neuvoštoaikana peruššettih alukši Uhtuon ta šiitä Kiestinkin piirih kuulunut Šuvannon kyläneuvošto. Šuvannon lisäkši šiih kuuluttih Akkala (ven. Akkola), Katošlampi (Katošlamba), Kiimaisjärvi, Korpijärvi (Korpiozero), Kutuni, Makariela ta Tuhkala tai Tuhkalah luvettu Ahonvuara. Vuotena 1933 niissä oli 461 eläjyä, kumpasista melki kaikin oltih karjalaiset. Šuvannošša eläjie oli 140. Myöhempäh Šuvanto liitettih Šohjananšuun kyläneuvoštoh.

Steel pan

Kirjutannuh da kiändänyh Tiina Kojonen-Kyllönen

Steel pan ili pannu on melodini lyöntäšoitin, kumpani on kehitetty Trinidadissa, Karibijalla.

Šoittimen istorijašta

Trinidadissa imehniset keräyvyttih yhteh kuottelomah, mitein erimoiset metalliset šäilijöt ta keittijövälinehet šoitetah. Patoja ta pannuja, pisketti- ta mualipurkkija, ruhkakorija, autojen ošija ta öljypuččija käytettih enšiksi šemmosenah lyöntäšoittimina. 1930-luvulla huomattih, jotta metallirumpujen pohjašša olijan kumuran piitämän voit virittyä erimoisilla šävelkorkevukšilla, min tähen oli mahto šoittua tunnuštettavija melodijoja. Näin rotiuvuttih enšimmäiset teräšpannut. 

Pannut tänäpiänä

Nykysen luatusekši šoitin oli kehittyn 1955 vuoteh šuaten. Šoittimie luajitah piäasiešša öljypuččiloista. Pannun metallipinnalla lyötylöistä piitämistä jokahini tuottau erimoisen šoitannan šen paikan ta kovon mukah. Pannuja šoitetah lyömällä piitämijä kahella puutikulla, kumpasen n’okka on piälyššetty kumilla.

Steel band

Steel bandan ili steel pan -orkesterin iänialoveh kattau pianon iänialan; šentäh šiinä pitäis olla ainaki 6-7 šoittajua. Yhteh šoittimeh kuuluu 1-6 pannua, ta jokahisella šoittimella šoittau vain yksi imehnini. Orkesterissa on eri-iänitašosie pannuja sopranošta bassoh. Yheššä šoittimešša voit olla šävelie noin viiještätoista (altti- ta kitarapannut) kolmehkymmenehki šuaten (violi- ta sopranopannut). Šoittimen kovošta šuattau piätellä šen iänitašon: mitä šuurempi šoitin, šitä matalampi iäni.

Šoittajat

Pannuorkesteriloissa šoitettih alušta alkuan vain miehet; naiset ruvettih šoittamah pannuja vašta 1970-80-luvulla. Trinidadilaisten pannuorkesterien šoitanta ulkomualaisilla festivaliloilla alko hil’l’an vällän levitä muajilman eri puolilla. Nykyjäh pannuorkesterit ruatah kaikissa muanošissa.

Uhtuo

Kiändänyh Aleksandra Soloveva

Uhtuo tahi Kalevala (ven.  Калевала, Kalevala, vuoteh 1963 šuaten Ухта, Uhta, karj. Uhtuo) on kylä Keški-Kuittijärven pohjaisrannalla Karjalan tašavallašša Venäjällä. Vuuvven 2010 rahvahanlašennan mukah Uhtuon kyläššä eli 4 529 henkie ta koko kaupunkikunnašša lähikylät keralla lukien 4 840.

Kalevala on 8 321 eläjän Kalevalan kanšallisen piirin hallintokeškuš. Kunnalla on yhtehini raja Jyškyjärven kunnan kera ta se on muiten Luušalmen ympäröimä.

14.11.2024

Mötin suuri šeikkailendu

Kirjutannuh: Svea Kentz

Tarkistannuh: Natalia Giloeva

Mötti oli pikkaraine da varačču kaži. Se ainos kižai vai kodipihas, hos pihan vieres oli suuri meččy. Se oli ihan moine meččy, mittumas kažit ylen šuvaijah kulgie. Ga ei Mötti. Häi nikonzu ei ruohtinuh kävvä meččäh.

Joga päiviä Mötti kuundeli mečän iänii, n’uusteli sen aromuattua da huaveili. Joga päiviä se ičelleh saneli ”Olizinbo rohkiembi kaži. Olis mugažu dielo kävvä meččäh, kui toizetgi kažit”. Toiči se meni mečikön agjale, ga terväh kiändyi järilleh kodih. (Aigua meni.)

Erähänny päivänny Mötti piätti lähtie tutkimah meččiä. Vie kodvazen häi istui kodipihas da smietti. Sit se astui kaidua troppastu myö meččäh päi. Troppu oli sammalikas, čoman vihandu.
Mua käbälien al tundui pehmiel. Mötis ymbäri kuului vai mečän iänii – tuuli humizi puulois, linnut kaunehesti pajatettih. ”Toven sanuo”, se duumaičči, ”meččy ei ole ni vouse varattavu paikku”.
Silkeskie Mötti huomai, gu kiven kolos läpetti mitah, buitegu tiähti. Kirkiesti Mötti juokseldi kiven luo. Läpettäi ezineh oli vähäzel peitetty puun lehtilöil. Mötti koppai ezinehen käbäläh da tutki sidä. Se oli avain! ”Mibo avaimii neče ollou? Kummua sanot! Avain! Mečäs! Kenen se ollou? Minule pidäy eččie lukku, kuduah avain pädöy”, nenga häi duumaičči.

Mötti kulgi ristih-rästih meččiä myöte. Meččy vai sageni da syngeni. Möttii varaitti, no se rohkendi iččie sil, gu ylen tahtoi löydiä lukun. Vuottamattah Mötti nägi eriluaduzen puun. Se nikonzu ei olluh nähnyh nengostu puudu. Puun rungos oli pikkaraine uksi. Mötti oppi avaindu lukkuh. Uraa! Avain pädi lukkuh. Mötti avvai uksen da astui pertih. Mötti diivuičči kohtastu. Se oli kui suarnumua. Kaikenmoizii värikkähii liippoloi da linduloi lendeli sinne tänne. Joga kohtas kazvoi suurdu čomua kukkua. Se oli ylen rauhažu paikku.

Mötti oli hyväs mieles. Häi oli ruohtinuh kävvä meččäh da avata puun kolos olijan uksen. Hos se ei ellendännyt mi neče paikku oli, ellendi Mötti sen, gu se oli omaluaduine juuri hänelleh. Tiettäväine, tullou nygöi midätahto elokses edeh, Mötti enämbiä ei varua. Ota vastah kai, midä vastah tulou! Se on ielleh pieni, ga ičevarmu da ozakas kaži.

Kuva: Svea Kentz

Kaži nostau oman hännän, mikse sinä et omua maltuo

Kirjutannuh: Maria Kopeli

Tarkistannuh: Natalia Giloeva

Olisgo sinule kebjei kuvata omua maltuo hos kuvittehellizes ruadopagizutandas? Nengozes tilandehes moni algau puaksuh kerduo omas ruadohistouries, luvetella organizacieloi da ruadotiituloi. En jo sano, gu menöy hongah očin, ga ollougo nengomal taval kuvates kyzymys ihan maltos?

Verdailii ezimerki minus ičes tovestau, midä tarkoitan. Olen ruadanuh Savonia-ammattikorgeiškolas lektorannu, planiiruiččijannu, azientundijannu, projektupiälikönny da opastundupiälikönny hätken eri ruadolois. Neče luvettelo tovestau, gu ruadopraktiekkua da monenluaduzii tiituloigi on kerrinnyh kylläl kerävyö.

A gu kuvuazin omua maltuo täh tabah ”maltan ruadua kollektiivizesti, olen iččenäine da innovaciekas, maltan kehittiä dialougallizeh tabah da kestän kehittämizeh liittyjiä ebävarmuttu”, dai andazingo eriluaduzen kuvan omas maltos? Jälgimäzen listan luadimine tunduu minus mittuzeltah taval jygiembäkse.

En muite keksinyh nualoi maltoloi omas piäs, gu citiiruičin omua suadua digitualistu maltomerkii. Sain maltomerkin yhtes valdukunnallizes projektas erähii vuozii tagaperin, da ielleh merki on minul ezimerkikse sähköpoštan allekirjutukses.

Maltuo duumaijah puaksuh tuloksih näh

Ylehine ilmivö ruadoelokses on, što omua maltuo tunnustetah pahoi. Suomen iččenäžyön dengufondan Sitran 2021 organizuittulois malton tunnustamizeh liittynyzis pagizutandois tuli ilmi, gu maltuo mietitäh enne kaikkie nengomis eriluaduzis kritikuiččemis- da kilbutilandehis ruaduo, abudengua libo opastundupaikkua eččijes. Puaksuh omas maltos kerrotah verduamal sidä tuloksih, hos oman malton miärittelendäh olis mahtuo sežo hyvän ruavon da jogapäiväzen eloksen kauti.

Maltuo kerävyy ližiä kogo aijan. Ollou oman malton iellizes kuvuamizes mennyh jo vuozii, olis hyvä päivittiä tilandeh. Maltuo kerävyy vähin-vähäzin, da sit roih kebjiehgi ičestäh selgei se, midä et jogapäiväzes elokses enämbiä ni huomua.

Omua maltuo voit kačella sežo muga sanotun Joharin ikkunan kauti. Joharin ikkunas on nelli kodastu: avvonaine, peitetty, sogei da tundematoi. Avvonaine kodaine on sidä maltuo, kudaman ristikanzu iče da sežo toizet tunnustetah. Peitetty on toizile peitos syys libo toizes da sogei on mostu maltuo, kudaman toizet nähtäh, ga kudamua iče et näi libo ei malta kuvata. A tundematoi on peitos kaikis, ga sen kodazen tagan voibi olla äijy potenciualua.

Malto nägövih -nedäli toi julgi toizien maltuo, ei omua

Jatkujan opastumizen da ruadaiozan palvelukeskus JOTPA organizuičči ligakuun allus 2023 Malto nägövih -nedälin. Tiemunedäli organizuittih silloi jo kolmanden kerran, da sen tavoittehennu oli nostua peitos olijua maltuo nägövih. Läs 300 yritysty, kollektiivua da organisaciedu ilmoittihes keräle.

Sežo Savonia-ammattikorgeiškola, kui monet muutgi korgeiškolat, otti ozua Malto nägövih -nedälih. Ruadaijoukkuo stimuliiruittih tuomah julgi omua da toizien maltuo. Kampuksil oli muga sanotut kiitändyseinät, kudamil voit kävvä kirjuttamah lippuzil omua eričysmaltuo libo nostamas nägövih toizien ruadomaltuo.

Kažin händy peitos da tuohus vakkazen al

Suomelaine on paha kiittämäh iččie libo tuomah julgi omua maltuo. Midätah oman malton julgi tuomizen vaigevukseh näh kerdonou se, gu kiitändyseinil kerävyi äijy kedätah libo midätah muidu kiittäjiä lippustu, ga omua maltuo tuodih julgi ylen harvat. Oli yhtelläh kentah hyvä uidai, karjalan kielen maltai da omua iändy viheldyspillinny käyttäi.

Suomelaine ei kebjieh kiitä iččie. Vahnu rahvas ga yhtelläh duumaičči, što kenbo kažin hännän nostau, gu ei kaži iče. Libo ei pie panna tuohustu vakkazen alle. Nuat nevvot hyvin ollah pättävät sežo nygözeh ruadoelokseh. A piemmö malton kui mieles, mugai kieles.

Kuva: Pixabay

13.11.2024

Täl nedälil karjalan kiännösseminuaran opastujat suadih kodiruavokse vällän kodiruavon, tarkembah sanojen, heile pidi kirjuttua mitah tekstu suomekse da kiändiä se karjalakse. Tieman sait iče vallita välläh. Julguammo täs enzimäzen kiännöskirjutuksen livvinkarjalakse.

Tuatanpäivy on parahii pruazniekkoi

Kirjutannuh: Heli Palviainen

Tarkistannuh: Natalia Giloeva

Mennyt pyhänpiän pruaznuittih Tuatanpäiviä. Ainos olen olluh ”tuatan tyttö”, nenga ollen opin joga vuottu duumaija midätah mielužua, mil tuattua mustazin. Tavan mugah varustan midägi hyviä syömisty da kučun händy iččeni luokse gostih. Tänä vuon yhtelläh pruaznuičimmo Tuatanpäiviä jo edukyndeh kogo nedälinlopun.

Algunedälin olin voimatoi da varain äijäl, jovvummogo perävyttämäh hätken vuotettuu da planiiruittuu pruazniekkua. Olin vuottanuh nedälinloppuu innokkahasti jo hätken, a ozakse paranin loppunedälil. Piätenčän tuatto tuli koiranke gostih da valmistin meile ylen magien murginan, kudaman jälles piimmö fil’muillan. Suovattan oligi piäpruazniekkupäivy, ku ehtäl menimmö Jovensuun čurah, La Barre -nimizeh buarah Sentenced-ildah, kunne olin jo edukyndeh tilannuh meile bilietät.

Sentenced kuuluu meijän mollembien rakkahih bändilöih, nenga sit illan aijoitandu Tuatanpäiviä vaste meni nieglan n’okkah! Oman muuzikkumavun olen perinyh enimite vahnembilpäi, osoubenno tuatalpäi, hos se omas puoles ongi vällennyh vähäzel jygiembäh čurah. Sentencedah tuatto ”opastui” minus, ku rubeimmo sidä samah aigah kuundelemah jo kaksikymmen vuottu tagaperin. Yhtyvehen muuzikku ongi ylen hyväl välialovehel meijän mollemban muuzikkumavus. Sentenced-yhtyvehty ei enämbiä ole olemas da ildu oligi omistettu sen kuolluole gitaristale Miika Tenkulale, kudai olis täyttänyh viizikymmen vuottu. Illan allukse pagizuteltih kirjuttajua, kudai kirjutti Tenkulas kniigan da sain omah koupieh mugaže nimikirjutuksen. Pagizuttamizen jälles ozuttelih kolme coveransambl’ua, kuduat soitettih Sentencedan meloudieloi. Kai oldih ylen hyvät! Myö tuatanke mollei suvaičimmo ildua ylen äijäl: artistat oldih hyvät, illas oli hyvä tunnelmu da kaikin ristikanzat, kudamienke vastavuimmo, oldih ylen mugažat. Vie kodimatkal duumaičimmo, maksoihäi lähtie, hos kudaigi meis harvah kävyy kunnetahto. Meijän vuottamukset illan puoles oldih korgiel, da kai todevui vie parem, migu vuotimmo da duumaičimmo.

Da hos äijäl suvaičin kogo ildua da muuzikkua, oli yhtelläh kaikis paras se, ku minul puutui nähtä tuattua moizennu ozakkahannu. Hos illan tarkoituksennu oli olla lahjannu tuatale, minus tunduu, buitegu iče olen suannuh vie suuremban podarkan.

Kuva: iStok

11.11.2024

Hos tädä karjalan kiännösseminuarua puaksuh kučutah aziitekstoin kiändämizen kursakse, ollah opastujat kiännetty vesselembiägi tekstua. Täl kerdua kodiruavokse annettih luadie suomenkieline kirjutus omah, tuttavah libo fantaziiruittuh elättih näh da kiändiä se karjalakse. Kiännetyt tekstat jullattih Elätit paistah karjalakse -Facebook-joukos. Kačahai FB-joukkuo! Toinah sinägi kirjuttazit karjalakse mittumantahto elätin nimes?

Nämmien tekstoin kieldy ei ole tarkistettu, sendäh gu Elätit paistah karjalakse -joukos suau kirjuttua ihan välläh, iččeh tabah. Pikkarazii hairavoloi omas paginluavus ei pie varata, sendäh gu elätit pastah karjalakse muga, kui maltetah da tahtotah.

Kirjutannuh Heli Palviainen

En ellennä mi nečidä palvelijan jälgelästy muga äijän nagrattau. Oli buite opastunnuh uvven sanan karjalua: “möhläkkö”, da hedi minä olin tulluh mieleh. En ovvosta kuspäi moine mielikuva on ristikanzan piäh tulluh! Minä olen hendoine da šorei prinsessu, painangi alle kymmene kiluo (samua ei voi nämmis palvelijois sanuo)… Tietty minul on čoma, tuuhei turki, toinah se nečidä nahkazvierii sevoittau? Täsgi kuvas pakičen syömisty, mi tiettäväine tarkoittau vaiku sidä, što minuu ei syötetä putilleh: kuibo sit voizin olla “möhläkkö”?

Sidä paiči, ku olizimmo kaikin vähäzel sangiembii, olizimmo kaikin vähäzel lähembäl toine tostu. Da sit kažinnu tuommoine ajatus vaiku kauheittau minuu! Taki satun puaksuh olemah nahkazvieriin lähäl, a se on puhtastu sattumua.

Tervehyzin, Priscilla

Kuva: Heli Palviainen

Kirjutannuh Sirpa Mänty

Tottaše pitäy karhata tuoh kivellä älvöttämäh, šiinä on mukava smiettiliytyö. Ka vot, vielä kerkien ihualomah päiväsenlaškuo!

Kolmen jalan keralla on jykie aštuo, šentäh niitä on nellä. Tukkua miula ei ole, jotta še ei rippuis šilmillä. Muailmanaikah en ole harjannun hampahieni. Ei pie kiirehtyä, šiih luatuh ei kerkie nikunne. Täššä on hyvä.

Ta prostikkua heiluja kuva, muan rajašša kuvuamini mopikalla on jykiempi tielo!

Kuva: Sirpa Mänty

Kirjutannuh Eeva Manni

Mie, Topi, olen jo aiembah sanellun tiälä, jotta mie ylen rakkahalla kulleksin luonnossa. Suomeksi miuda sanotahgi Retkipuudeliksi. Tua emändä ei ni ellennä, jotta pitän kulgemizen jälgeh pidäis suaha levätä, vain järgieh pidäy ruveta pyssyttämäh palatkua. Pyssyttämätöin palatka olis ylen luobuža magavosija. Riittäishän se, jotta palatka pystytetäh yöksi. Yöaigah miegi tiettäväne maguan mielužembah palatkan sydämessä kuin palatkakangahan piällä pihalla. Hyvin da pitkäh maguangi!

Kirjutannuh Svea Kentz

Pörrö: Minä tahtozin kižata. Voisimmo mečästiä sidä ruskiedu čökehty?

Mötti: Ruskiedu čökehty? Sidägo, kudai ilmestyy vai hätkekse da häviey taivahan tuulih kui sygyzynl ehet?

Pörrö: Sidä, sidä! Se on ylen mugažu kiža!

Mötti: Tiijätgö, se vai muanittau meidy!

Pörrö: Tiijän, a se on ylen vesseliä, ku se ilmestyy aivin silkeskie. Toiči minä suan sen läs kiinni käbälih.

Mötti: Pörrö, minä n’oppain sen kerran, no miun käbälät oldih tyhjät.

Pörrö: Mötti, sinä olet hil’l’u!

Mötti: A, se miäččy, kudas on höyhenii? Se on kui oigei lindu.

Mötti: Minuu väzyttäy, otan päivyunet.

Pörrö: Päivyunet! Minä en voi vastustua päiväunii miun unibovan ker.

Kuva: Svea Kentz

Kirjutannuh Mari Rajamaa

Terveh,

milma kučutah Piku. Olen 3-vuotini šuomenpistykorva Putašjärveštä, pohjašešta Šuomešta. Tykkyän ollah ulkona omašša pikku pirtissäni, miun potruškan Jennin kera tahi mečäššä isäntäni keralla. Miun ruato on auttuo hiäntä linnunmečäššykšeššä. Mie olen totta hyvä haukkuja. Isäntäni šuau melki aina linnun mečällä, konsa mie vain olen keralla.

Kuva: Mari Rajamaa

Kirjutannuh Laura Orta

Minä olen Kezrä-kaži da elän emändän da isändän kel keldazes talois. Neče taloi on hyvä kodi kažile, sikse ku tiä on äijy piendy čuppustu da loukkuo, kudamis voibi peittelehes. Se ei emändäle tottu toven ollu ni yhty mieldy myöte, konzu erähän kerran peityin hänen buaban leibykorvoih. O hospodi sidä hälyy kudaman voi nostattua yksi-kaksi kažinkarvua rugehizes leiväs. Välläl aigua sucaičen ähkätä omil käbälil veššilöi reunois piäliči da kačella linduloi ikkunas. 

Kirjutannuh Marja Kopeli

Avoivoi, ettogo työ tiijä, kenbo minä olen? Minä olen vikkel vilahtelii, puuspäi puuh hyppii, oriehoin peittäi. Kaččelen tarkah da lövvän kebjiesti linduloin syötändykohtat pihois. Ristikanzat opitah keksie hos midätah estielöi, gu en piäsis syömäh siemenii da oriehii, ga hyö ei ellendä, kui notkei minä olen. Oriehoil minun nahku pyzyy tuuhiennu da čomannu. Kačokkoa vai minun uuzii maksankarvazii turkiperčankoi. Da omua čomua proufil’ua!

Tulin täh ikkunal vähäzen kaččelemah, midäbo ristikanza sie pertis ruadau. Avoivoi, ruado näytähes ylen terstattajal. Ristikanza vaiku istuu stolas da naputtau midätah aparuattua. Tiä pihal on ylen äijän parem olla. Sua nosta puih muga äijän gu tahtou da ehtäl uinoldua suuren pedäjän kainaloh.

Kuva: Marja Kopeli

Kirjutannuh eräs opastui

Mie juštih myöššyin pitältä matalta. Lennin päivän kahen aijan enšimöiten päivännoušuh päin, šiitä pohjaseh. Ylähäkkäli nävin čukelehtujan joven, ta šen rannalla harmuata pirttie. Onnakko vain muutomašša valkie kuuššotti. Mie olen kuullun vahnoilta voronoilta, jotta ennein oli äijän valkieta. Kešäkši rahvaš keräyvyttih kyläh loitokkali, ka nyt ei enämpi nävytä. Mie en ni malta, mintäh. Mie hyvin maltan muajilmua, a inehmistä en voi yhtänä malttua.

Kuva: Pixabay

Kirjutannuh Tarja Tonteri

Minun lembielätit, kaksi koirua, Helmi da Heikki, ollah ajattu vuvvennu 2015 pitkän matkan Romaniaspäi Suomeh. Heidü autettih Kulkurit organizatsii rü, nece ottau hoidoh hüllättüi koirii da kazii pihoil- da niittuloispäi Bukarestas. Romanias ollah surjoznoi probliemu koirien- da kazienke, nengozet ollah ilmai kodii. Helmi da Heikki lövvettih niituspäi huonokundonnu. Süömizen avul net suattih muoniteltua (?) abuniekkoin luokse. Sit algajen hüö suattih uvven eloksen. Heidü otettih ühtes lembielätikse vaiku samah pereheh, konzu hüö oldih ainos ühtes aijoitukses , mih hüö oldih pellastettu niituspäi. Hüö ollahgi tovennägöstü sizäreksii. Heijän roindupäiväkse pandih 5.10.2013. Hüö ollah oldu meijän perehes jo ühteksän vuottu, sto nügöi hüö ollah jo vahnembii koirii. Elos ühtes heijänke on ülen vesseliä da on vaigei duumaija elos ilmai heidü. Helmi da Heikki mollembat ollah ülen üstävällizii da hüö tullah toimeh kaikkienke. H&H huolehtitah jogapäivüksellizestü päivüorganizuicendastu, da sih gu Mamma suau tarbehekse fiskul`tuurua. Meil on ülen hüvii mahtollizuksii kävelüttiä koirii pihal lähäl kodii. Tänäpäi on Heikin hammasliägeri. Müö menemmö sih kai ühtes, sto Helmi suau olla Heikin tuvennu. 

Helmin kogonaine nimi on Lempi Helmi Julietta, da Heikin Sankari (Urhoi) Heikki Romeo.

Kuva: Tarja Tonteri

Kirjutannuh Sirpa Vasiliou

Mie olen monie kezie meijän suvifatieralla viettän, da joga kezie sielä kävi päistärikkö händiä heiluttamassa, da piäčkypuara pezimässä. Sielä luonduo tarkkaillessa on jiänyn mieleh linduloi koskijoi starinoi, tässä yksi. 

Miun tuatto oli aiembah rakendan suvifateiralla kezäpertin da aitan, da iellizenä kezänä hiän oli rakendan garazan, kumbazen ovet ainos piettih kahallah. 

Keviällä piäčkyzet tuassen tuldih toivottuloiksi gostiksi meijän suvifatieralla. Pitäldä muuttomatalda palannun ižäččypiäčkyne oli dogadinnun uuven huonuksen suojazaksi pezäkohaksi, da oli algan garazan sisällä uutta pezie luadie. 

Ga kun mie sitten tiedämättömänä tilandehesta mänin garazah, ni se armotoin piäčkyne pöllästy da oppi tiettäväne piässä ulos lähimbäzestä loukosta, mi ziäli sattu olemah ikkuna. Da se piäčkyrukka kirboi garazan lattiella vačča ylähpäin. 

Mie hiivuin hillakkazeh pahoilla mielin iäreh mahollizimman loittona piäčkyzestä, a jäin tarkkailemah tilannehta. Da sieldä vet se ižäččypiäčkyne lopulda piäzi lennähtämäh ulos lähizellä langalla. 

Vain saman havaičči i vastineh, emäččypiäčkyne. Dai hiän tuli langalla, da pani alguh tozi čakkuannan: ’Prrrrrrrt! Peziä pidäizi luadie, kussä sie olet keblun, nimidä peziä ei ole ies allettu luadie! Prrrrrrrt!’ Da se toibuja ižäččypiäčkyrukka vain heilu, da oppi kaigin kynzin pyzyö langalla. 

Ga, saivathan hyö lopulda pezän luajittua, aitan harjah räystähällä. Sieldä saimma moneh kerdah ihailla, kun poigazien avonazih suih hos mimmosta pöpykkyä kannettih. 

Da sieldä ne pikkuzien poigazien höstehet kessellä aitan pordahie kirvottih.  Annettihko piäčkyzet meilä ms. kartohkat kartohkana, sentäh kun hyö ei suadu luadie peziä toivottuh pezäkohtah? Ga, oishan ne höstehet pidän sieldä garazan lattieldagi puhastua. 

Kirjutannuh Anssi Asikainen

Matkuan ylen hyvällä syöndypaikalla. Sielä ei ole juuri eläjiä – matalla on vain nuita suurie kaksijalgazie ket kävelläh ruttoh sinne i tänne. Kummallizen tuntusie nämmä kivehyöt da asfaltat min piäličči pidäy kulgie tualla nurmella piästäkseh. A tämä on hyvä pukkelo kussa on äijä syömistä. Eigä tiällä ole miun ližäksi nikedä – suanba siis syvvä sovussa.

Kuva: iNaturalist

Kirjutannuh Tiina-Kojonen Kyllönen

Mi čuuto tiälä haisuu? Tottaš tuuli toi miula tervehyisie heimolaisilta meren takuata Islannista. Miun šukujuuret ollah šielä, hoti olenki šyntyn Šuomešša. Pravoämmöjen ta -ukkojen muašša en ole ninkonša käynyn, ka tuanoin olimma kotiväjen kera matkuamašša Šuomen Lapissa ta Pohjois-Norjašša. Lofoteilla myö nousima tällä Glomtinden-tunturilla. Mukava oli n’uuhella tuulien kostinččua.

Mie olen Virve, toičči kotiväki kučutah milma Virveli, mi nakrattau heitä. Mie en malta nakrua, a šanotah, jotta miula on šulo muhahuš. Rikeneh heilutan häntyä omilla ta vierahillaki. Kaikin šitä šuvaijah, ruvetah hyöki muhimah. Varšinki mamma pitäy milma šuurešša kunnivošša. Miän pohjasen matan lopulla hiän anto miula tunturikoiran arvonimen, mie vet olin nouššun viijellä tunturilla reippahašti ta ravakašti. Hiän šano, jotta mie olen kunnon tyttö. Tiettäväini olenki!

Kuva: Tiina Kojonen-Kyllönen

Kirjutannuh Jenni Larinen

Terveh teilä linduzet! Mie olen Tintti. Elän Pielizen rannalla da lendelen ielleh järilleh ristikanzoin pihoissa. Mie en ole nimi harmuavarbune, a olen kaččehenkestäjä, sukkela da mujukas tiippa. Miula on pruazniekkasovat piällä kezät talvet, da olen ainos valmehena lähdemäh sinne kunne n’okka näyttäy. Miun armahie ystävie ollah tijazet, ruskierindazet da yksi hyybie, hos hiän ongi ihan pöllö. Himoruadona miula nygöin on tämä selfielöin ottamine. Nägeyvymmä tuassen! Tii-tii-tii-ty-ty!

Kuva: Jenni Larinen

29.10.2024

Julguammo ližiä kiännösseminuaran opastujien luajittuloi Wikipedii-kirjutuksii, kuduat roittih kiändämäl. Täl kerdua tekstat ollah livvinkarjalakse, ga niilöi tulou myöhembä sežo vienan- da suvikarjalakse.

Itkuvirzi

Kiändänyh Tarja Tonteri

Itkuvirret, iänelitkendät libo itkut ollah ezimerkikse kenentah baltiekkumerensuomelazien rahvahien da sluavilazien kanzoin keskes moizis tiettylöis tilandehis, kui svuad’bois da muahpanendois ozutettavii itkupajoloi, kudamat ollah improviziiruittu perindehellizis dieloloispäi. Iänelitkendöis vastattih iänelitkijät.

Itkuvirret on juattu nelläh piäluaduh: kuolinitkut, svuad’buitkut, voinahlähtendänitkut da piävyndähizet itkut. Iänelitkijöinny oldih enimyölleh naizet. Itkijän kauti on purgavunnuh paiči itkijän iččeh paha olo da gor’a, ga vie sežo yhtehine atkal. Itkuvirziperindehty harjoitetah Suomes vaiku pravoslaunoloin karjalazien tyves.

Itkuvirzi on literatuuras da tutkimukses käytetty nimitys. Paikallizil on omas puoles omat nimitykset itkuvirzile Karjalan eri čuril. Ezimerkikse Vienan Karjalas itkendiä sanotah iänelitkemizekse da Anuksen čupul kui iänelitkendäkse, mugai luvoittelukse.

1900-luvun allus algajen iänelitkendy rubei menettämäh merkičysty sežo karjalazien keskes. Yhtelläh ezimerkikse evakkokarjalazet Suomes piettih huoldu itkuperindes. Ližäkse Suomes on jälgiaigua perustettu äijy sebrua da kursua iänelitkendäh näh. Itkuvirzilöi on kirjutettu mustoh da tallendettu äijy, sendäh jo käytöspäi iärestynnyöt itkuvirret voibi järildiä eloh. Nygyaigazel itkuvirrel on ominastu ičehoijolline dielo: itkendäl voit purgua gorii da pettymyksii. Nygözet itkijät voijah endizien itkijöin tabah itkie sežo julgizesti.

Musturačoi

Kirjutannuh Laura Orta

Musturačoi (Turdus merula) on raččoloin heimoh kuului lindulaji da Suomes Uvvenmuan muakundulindu.

Tundomerkit

Musturačoi on 23,5–29 cm piduhuttu. Ižäčyn höyhensovat ollah kogonah mustat, da sil on keldaine n’okku da silmyrengas. Emäččy on omassah väril maksankarvaine. Kaglu on valpahembi, da rinnas on ebäselgiedy tačmua. Nuoret linnut mustoitetah vahnua emäččyy, ga niilöil on tačmua sežo yläpuolel.

Musturačoi on iänekäs lindu, da sil on suuri iänisortimentu. Kučunduiänii muutandulennos ollah rulluavu ”srrri” da syvä ”kok”. Huolevunnuonnu musturačoi pidäy ylen piendy ”čiiih”-iändy da iänekästy nädžytändiä ”čuk-uk-uk-…”. Varaitusiäni on hätken jatkui, takoja da helevy ”pli-pli-pli”. Pajo on čomua meloudistu pajonlaskendua, kudamas on fleitan jyttymii iänilöi. Pajos on rauhalline ritmu da čurnijat sävelkorgevuon vaihtelut. Rivit ollah lyhyččäzet da toistutah 3–5 sekundan välil. Erähien linduloin rivi voibi olla abiembi da kuuluu kui kuloračoin pajo.

Musturačoi voibi opastuo matkimah ezimerkikse skouroin sirienan iändy, mašinan murdovaroituslaittehen ulinua, mobilniekan soitanduiänilöi, motorpilua da viheldysty. Linduspecialistan Steven Dudleyn mugah musturačoi luadiu matkimistu vaiku harvazeh, toizin migu kottarazet da muut račoit. Musturačoin pajomalto ei ole peritty ominažus, vaiku nuori musturačoi opastuu pajon enimite lajidovarišois.

Kazvoala

Musturačoidu vastatah läs kogo Euroupas, Pohjas-Afriekas, Lähi-Päivännouzus da Suvi- da Liideh-Aazies. Sidä on sežo siirty Austrualieh da Uudeh Zelandieh. Euroupas on 40–82 miljonua pezijiä puarua libo 120–246 miljonua linduu. Euroupan kandu muvvostau 50–74 prosentua globualizes kannas, sen täh ylen varovaine arvivo kogo muailman kannas on 162–492 miljonua linduu.

Elosymbäristö

Musturačoi peziy rehevis mečis, ga sežo ristikanzan lähäl puustolois da pihois. Kannan kazvettuu musturačoi on siirdynyh rehevimbis mečispäi sežo pedäjänvaldazih meččih.

Ližävymine

Musturačoi luadiu pezän korzilois, sammalis da lehtis muah, juurakkoh, puun libo tuhjon tyveh, halgopinoh libo rizutukkuh. Emäččy muniu 3–6 sinivihandua, maksankarvastu jäiččiä, kudamii se haudou 11–14 päiviä. Poigazet pyzytäh pezäs nenga 14 päiviä emäččylöin syöttäjes niilöi. Pezäpoigazaijan jälles emäčyt syötetäh niilöi vie 2–3 nedälii.

Ravingo

Musturačoi syöy čyöttölöi, edenölöi, böbökköi, lykättäväkse menijiä einehty, siemenii, muarjoi da fruktoi.

Valpahanruskei lentaine

Kiändänyh Svea Kentz

Valpahanruskei lentaine on mualimanlevei kampuanii rinduruakan tiedožuon puoles.

Suomes se on Ruakkufondan organizuittu varankerävökampuanii, kudaman vuoh on kerätty varoi rinduruakan da ginekolougizii ruakoin tutkimukseh niškoi.

Vuvves 2020 algajen lahjoitusvaroi on ohjattu ylehizesti ruakkututkimukseh, hos rinduruakkututkimus pyzyy ielleh painokeskenny. Kampuanies kerättylöi varoi ohjatah sežo voimattomih da heijän omahizih näh luajittuh nevvondah. Kampuanien tunnusmerki on valpahanruskei lentaine.

Kampuanii algoi 1900-luvun allus Yhtysvallois. Silloi spidan (AIDS) vastahizes kampuanies kaksi innostunnuttu naistu Evelyn H. Lauder da Alexandra Penney tahtottih kiinnittiä huomavo sih, kui ylehizekse on rinduruakku roinnuh da kerätä varoi rinduruakan tutkimukseh niškoi. Hyö vallittih oman kampuanien tunnusmerkikse valpahanruskein šulkubantan.

Valpahanruskei lentaine -kampuanii organizuittih Suomes enzimäzen kerran vuvvennu 2003.
Valpahanruskein lentaine -varois on annettu tugie naizien ruakoin tutkimukseh näh 10,5 miljonua euruo. Piäkampuanii da kerävyskuu on ligakuu.

Planiiruiččijat:

Valpahanruskei lentaine -kampuanien planiiruiččijoinnu ollah ruattu:

  • Maija Louekari (2008)
  • Hanna Sarén (2009)
  • Jukka Rintala (2012)
  • Minna Parikka (2014)
  • Katri Niskanen (2015)
  • Michael Monroe (2016)
  • Duudsonit (2017)
  • Anna Puu (2018)
  • Seela Sella (2019)
  • Juha Tapio (2020)
  • Eva Wahlström (2021)
  • Maria Veitola (2022)
  • Toni Wirtanen da Sipe Santapukki (2023)
  • Vesterinen Yhtyeineen (2024)

24.10.2024

Karjalankieline Wikipedii

Ezmässargen 21. ligakuudu oli kiännösseminuaran kaheksas vastavundukerdu. Kučutunnu pagizijannu oli Ilja Mošnikov, kudai saneli karjalazeh Wikipedieh näh sego pidi Wiki-ruadopajan. Hänel on äijy kogemustu karjalankielizen Wikipedien kehitändäs da kirjutuksien luajindas. Ilja on aijembagi pidänyh Wikipedii-ruadopajua kiännösseminuaras. Täl kerdua ruadopajas oli luajittu kebjendetty versii, kudaman aigua Ilja ozutti, kui karjalankielizet Wikipedii-saitat ruatah, da kerdoi, mittumua kirjutustu Wikih voit luadie da mittumat dielot kirjuttajes pidäy ottua huomavoh. Piäidejannu oli se, gu Wikipedien, vällän tiedosanakirjan, luajindu da kehitändy voijah parandua varavonalazen kielen nägyvytty. Uvvet tekstat roitah avukse ezimerkikse opastujile da opastajile sego kaikile muilegi.

Karjalal on kaksi Wikipedii-sivuu: Wikipedii livvinkarjalakse da Wikipedija varzinaskarjalakse, kuduas on kirjutustu vienan-, tverin- sego suvikarjalakse da kudai nygöi on vie incubator-tilas. Incubator-tila tarkoittau sidä, gu sivu ei vie ole valmis libo virralline Wikipedii, sendäh gu kirjutustu da aktiivistu kirjuttajua ei tävvy da/libo kaikkii valikkoloi ei ole kiännetty Wiki-tekstoin kielele, täs tapahtukses karjalakse. Mollembile Wiki-saitoile yksikai voit kirjuttua.

Kiännösseminuaran opastujat vallittih mingi suomenkielizen Wikipedii-tekstan da kiännettih sen karjalakse, toinah vähäzel mugavuttajen-lyhendellen. Erähii niilöis tekstois voit jo löydiä Wikipedii-saitoil, ga niilöi jullatah sežo Kiännösseminuaran čupus. Täs kaksi kirjutustu livvinkarjalakse. Kiännökset on tarkistannuh Natalia Giloeva.

Ostara

Kiändänyh Heli Palviainen

Ostara (eostar, oestre, eastre, oestar, eostre) on yksi kaheksas vuvvenkierron pruazniekas, libo šabaššulois, kudamua pruaznuijah pohjazel muanpuoliškol kevätpäiväntazavuksen aigah 19.–21.3. Suvizel muanpuoliškol päivy sijoittuu yhtenjyttyzesti syvyskuul. Ostarua pruaznuijah ezimerkikse monet moizet uvvenaigazet paganristikanzat, kui ezimerkikse wiccat.

Ostara merkiččöy vallon voittuo pimevyös da luonnon uvvistumistu. Sidä pruaznuijah keviän algamizen, blod́iennan, tazapainon da uuzien alguloin kunnivokse. Sen pruaznuičendah voi kuuluo ezimerkikse siemenien kylvändy, jäiččien čomendus, pläššimine libo eriluaduzien ritualoin ruandu.

Suomes kevätpäivän tazavustu on perindehen mugah sanottu sežo matopäiväkse, hos moni nygytiedoiniekku sanougi šabaššuu vahnal germuaniellizel nimel ostara. Ostara on sežo algujuurennu anglienkielizel nimel ”easter”, kudai tarkoittau Äijäpäiviä. Päivy tutah sežo nimil spring equinox, alban eiler da mean earraigh.

Hristianskoin Äijänpäivän juuret on paganallizes kevätpäivän tazavukses da pruazniekat on iellehgi läs yhtenjyttyzet. Moizet perindehellizet ostaran simvolat, kui äijänpäivänjänöi, karičču, pastelivärit da tipazet kuulutah sežo hristianskoih Äijänpäiväh.

RIISA – Suomen pravoslaunoi kirikkömuzei

Kiändänyh: Marja Kopeli

RIISA – Suomen pravoslaunoi kirikkömuzei Kuopios on kanzallizesti da rahvahanvälizesti tärgei tiemumuzei, kudamua haldivoiččou Suomen pravoslaunoin kirikkömuzein fondu. Muzein ruado on pravoslaunoin kirikön ainehellizen da vizual’noin kul’tuuruperindön tutkimine, tallendamine da säilyttämine dai perindös huoldu pidämine. Ozutteluloin ližäkse kazvatus da opastundu ollah tärgei vuitti muzein ruaduo.

Muzei perustettih Kuopioh vuvvennu 1957. Se avavui keviäl 2015 pitkän remontukavven jälgeh. Kirikkömuzein alakerrokses on kirikkötila hillendymizeh da sluužbah niškoi. Kirikkömuzein srojus on sežo tila, kudamua ezimerkikse školaluokat voijah käyttiä.

Muzein keräilemän roindu liittyy voinah da evakujiiruiččemizeh. Muzein peruskeräilemy on peräzin Karjalan pravoslaunolois prihodoispäi dai Valamoin, Konevičan da Peččamon manasteriloispäi. Manasterilois da prihodois evakujiiruitut ezinehet luajitah päivänlaskuvaldivoloin tärgevimih kuulujan obrazoin, kiriköllizien ezinehien da tekstiil’oin keräilemän. Ezinehet ollah enimite peräzin 1700- da 1800-luvul. Tärgielöi ezinehii ollah ezimerkikse Ven’an haldivoiččijoin manasteriloile tuovut lahjat. Oman kogonažuon luajitah kirikkösluavin- da ven’ankielizet harvinazet kniigat, kudamis on painettuloi sego käzin kirjutettuloi tevoksii. Muzeis on ližäkse suuri fotokuvakeräilemy dai skrojupluanoi da kartukeräilemy.

Kirikkömuzein kuuluzimii ezinehii ollah ezimerkikse

  • čuudoloi luadijan Konevičan Jumaldoman obrazan riizu (kullattuu hobjua, čomendettu helmil da jalokivil, valmistettu Piiteris 1893)
  • Jumaldoman Akatistos-obrazu, kirikkömuzeis nägyvil olii čuudoloiluadijannu kunnivoitettu obrazu
  • Jumaldoman ennusmerki -obrazu (Oriantti, Znamenije), kullattu hobjuriizu, ozittai helmipiällystetty, Jumalanmuaman očas sinine sapfiiru.

18.10.2024

Kursoin kuvavukset karjalakse

Yliopiston ruavos karjalah opastundu da karjalan kielen kehitändy astutah käzikkäi. Kiännösharjaituksien vuoh voit lujendua karjalah uuttu rakendehtu da sanastuo sego ozuttua, gu karjalan kieli pädöy ezimerkikse sežo tiijollizeh käyttöh. Nenga ollah ruattu kiännösseminuaran opastujat, konzu kiännettih Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran kursoin kuvavuksii.  

Kuvavukset ollah vie allustajat da niilöin välil on vaihteluu ezimerkikse terminolougies. Yksikai net ozutetah, mittuine voibi olla tiijolline da akadiemine karjala. Ližäkse suat kiännöksii lugemal tieduo yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran kursoin syväindölöis.
Täs kolme enzimästy kiännösty, jogahizel piämurdehel yksi.

Vienankarjalakši:

Kiändänyh Nunnu Raatikainen, tarkistannuh Olga Karlova

Vähemmistökielet ta hiänalasuš, 5 oč

Malttotavottehet

Opaššuntajakšon läpi käynyt opaštuja

  • tunnuštau kielisosiologiset tilantehet, kumpasissa vähemmistökieli on tullun tahi on tulomašša hiänalasekši
  • malttau, mitä hiänalasuš merkiččöy yheštä puolešta kieliyhtehisön, toisešta puolešta yhen henkilön perspektiivistä
  • tietäy, mimmosin keinoloin hiänalasie kielie kuotellah šäilyttyä, elvyttyä ta kehittyä
  • tietäy, mitä hiänalasen kielen elvyttämini vuatiu kielenpakasijalta
  • tuntou vähemmistökielih ta hiänalasuoh liittyjyä tutkimušta ta malttau käyttyä alan piäterminologijua
  • tunnuštau, kuin hänen oma perspektiivi enämmistön tahi vähemmistön jäšenenä vaikuttau šiih, kuin hiän analisoiččou kielivähemmistöjen ašemua

Opaššuntajakšo kehittäy šeuruavie ruatoelošneroja: kielen yhtehiskunnallisen ta henkilökohtasen merkitykšen ymmärtämini (voipi šovittua moneh tapah kielen asientuntijan ruavošša, ennen kaikkie kielenelvytykšen yhtehyöššä); keškinäisen vaikuttamisen taijot, tiijoneččo ta lähekritiikki, esityšnerot, luovuš, esityšgrafikkaohjelmien käyttämini (lähiopaššuškuršši); tiijollisen tekstin lukomini ta yhtenäisen tekstin kirjuttamini šen pohjalta (šähköni tentti); tiijollisen tekstin lukomini, tiijon iččenäini ečintä ta lähekritiikki, oman perspektiivin yhistämini luvettuh tutkimuštietoh ta yhtenäisen tekstin kirjuttamini luvetun pohjalta (esseekirjutuš); oman ruavon hallinta.

Šiämyštä

Vähemmistökielet ta hiänalaset kielet ennen kaikkie Šuomešša ta lähialovehilla.

Hiänalasien kielien pakasijat ta pakasijayhtehisöt. Hiänalasen kielen elvyttämini. Virallini ta epävirallini kielipolitikka hiänalasien kielien apuna.

Suvikarjalaksi:

Kiändänyh Eeva Manni, tarkistannuh Katerina Paalamo

Karjalan kielen luvendapiiri, 5 oč

Malttotavottehet

Kurssan suorittamizen jälgeh opastuja malttau

  • tundie da analiziiruija karjalan kielen eri murdehilla kirjutettuloi meedietekstoi da tutkimuksie
  • lugie pitkie karjalankielizie tekstoi eri murdehilla da kazvattua omua sanavarastuo niijen avulla dai luadie huomavoloi tevoksissa käytetystä kielestä
  • käyttiä hyövyksi sanakniigoi da muida materijualoi uuzien tekstoin lugemizessa da ellendämizessä
  • tundie nimeldä Suomessa da Ven’alla kirjutettuo karjalankielistä kirjallizutta da sen ilmahpiästäjie
  • kerduo karjalankielizen kaunokirjallizuon erityispiirdehistä da duumaija karjalaksi kirjutetun da karjalaksi kiännetyn kaunokirjallizuon välie

Kurssa kehittäy nengozie ruavossa tarbehellizie malttoloi: karjalankielizen tutkimus- da meediediskurssan tundemine kielen da kulttuuran azientundijamalttona, iččenäne ruadamine, tiijonečindämaltot, kielenmalton parandamine da sanavarasson kazvattamine, kielen analiziiruičendamaltot, oman ičen ohjuamine da aijan halliččemine.

Sydämystä

Luvendapiirissä lugietah da analiziiruijah eriluaduzie karjalankielizie tekstoi: ezimerkiksi sanomalehtikirjutuksie, prouzatekstoi, runoloi, verkkotekstoi, tiijollizie tekstoi segö audiovizualizie da internetan ainehistoloi. Opastujat da opastaja vallitah yhessä lugiettavaksi da analiziiruidavaksi eri murdehilla da eri aigah kirjutettuloi da eri mualoissa (Suomessa da Ven’alla) jullattuloi tekstoi.

Livvinkarjalakse:

Kiändänyh Svea Kentz, tarkistannuh Natalia Giloeva

Opastus karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah, 3 oč

Maltotavoittehet

Kursan jälgeh opastui

  • tiedäy Karjalan alovehen histourien piäpiirdehet da niilöin merkičyksen kieleh näh
  • tiedäy piäpiirdehis karjalan kielen histouriellizet kavvet da kui karjalan kielen murdehet ollah roittuhes da mit ollah niilöin paginalovehet.
  • tunnustau karjalan kielen piäpiirdehet da maltau analiziiruija karjalan da sen eri murdehien piirdehii, verduau enne kaikkie suomen kieleh
  • tiedäy karjalan kielen nygözen kodvazen varavonalazennu kielenny da tiedäy, kui kieldy elvytetäh
  • tiedäy karjalazen kul’tuuran tärgeimbät oza-alovehet

Kursu kehittäy tulieloi ruadoeloksenmaltoloi:

Suavutustaba 1: pienes joukos ruadamine, pagin- da vuorovaikutusmaltot, paistun kielen syväindön omaksumine, mustohpanoloin luadimine, levielöin kogonažuksien maltandu, syväindön typičendy omakse tekstakse

Suavutustaba 2: oman ruavon maltandu, aijan maltandu, lähtehien käyttö, tiijollizen tekstan lugemine, ja tiijon iččenäine ečindy da lähtehkriitiekku, yhtenäzen tekstan kirjuttamine lugietun pohjal, oman nägökannan yhistämine lugiettuh tutkimustiedoh

Syväindö

Karjalan alovehen histourii, Karjalan kielen da murdehien kehittymine. Karjalan kielen piirdehet. Karjala varavonalazennu kielenny. Karjalazen kul’tuuran oza-alovehii.

10.10.2024

Fruazua karjalakse

Ezmässargen 7.10. kiännösseminuaras oli kučutunnu pagizijannu Maria Kuismin. Hänel on eriluadustu kiännöskogemustu da nygöi häi on kiändämäs karjalakse dekkuu. Enimyölleh kaunehkirjalližuttu kiändäjes vastah tulou abstraktua kieldy da kuvailijua fruazua, kudamien kiändämizes Maria kerdoi luvendol. Fruazoin kiändämizen malto avvuttau sežo aziitekstoin kiändäjiä: erähäl aijembazel seminuarukerral Timoi Munne jo ozutti, gu kaikenjyttymiä fruazua voit huomata ezimerkikse uudistekstas.

Maria oli kerännyh opastujile sidä-tädä suomen- da karjalankielisty fruazua. Ruadopajas opastujat kiännettih fruazoi kielelpäi toizele, erähät luadijen ezimerkivirkehii. Täs erähät niilöis. Kahtel kielel annetut ezimerkivirkehet on luadinuh Marja Kopeli.

Huomua, gu erähil sanondazil on enäm yhty merkičysty!

Karjala-suomi:

Älvöttäy kuin ahven päivänpaissošša.

  • Katsoo suu auki.
  • Möllöttää suu auki.
  • Toljottaa suu auki.
  • Vahtaa kuin halpaa makkaraa.
  • Katsoo kuin lehmä uutta veräjää.
  • Tuijottaa Hoo Moilasena.

Hihit da hohot hävitäh.

  • Ei paljon naurata.
  • Itku pitkästä ilosta.
  • Ilonpito loppui.
  • Nuorennu voi pidiä vesseliä, ga vie hihit da hohot hävitäh, konzu ruadoelos algau. Nuorena voi pitää hauskaa, mutta vielä se nauru loppuu, kun työelämä alkaa.

Kormanis tuulou.

  • tyhjätasku
  • Rahaa ei ole.
  • Nygöi kai on kallis, kormanis tuulou alalleh. Nykyisin kaikki on kallista, rahaa palaa koko ajan.

Lähtie kielastuksil selgäh.

  • Älgiä lähtekkiä kielastuksil selgäh. Älkää uskoko valheita.

Mengäh hot hongan očin.

  • Ihan sama.
  • Menkööt vaikka päin honkia.
  • Opin nostua oman duačan, mengäh hot hongah očin. Yritän tehdä oman kesämökin, menköön vaikka päin mäntyä.

Syyvvä eri leipyä.

  • Panna lusikat jakoon.
  • Häi opastuu nygöi piälinnas da syöy jo eri leibiä. Hän opiskelee pääkaupungissa ja asuu jo omillaan.

Tuatan jällel eläy.

  • Kulkee isän jalanjäljissä.
  • Jäädä pitämään kotipaikkaa.

Panna piihtet händäh.

  • Pallo jalkaan.
  • Gu panimmo piihtet händäh, häi jälgimäi kerdoi, midä kaikkie oli tapahtunnuh. Kun panimme hänet lujille, hän viimein kertoi, mitä kaikkea oli tapahtunut.

Vačču katkei.

  • Sydän halkeaa (suuressa surussa tai ilossa).
  • Söin varmah midätah vahnettuu einehty, gu vačču katkei. Söin varmaankin jotain vanhentunutta ruokaa, kun maha tuli kipeäksi.

Elomättähän n’oppai.

  • Löysi rikkaan puolison.
  • Häi oli aigamoine elomättähän n’oppai, da nygöi heil kai on hyvin. Hän onnistui saamaan rikkaan puolison, ja nyt heillä on kaikki hyvin.
Suomi-karjala:

Kertoa perinpohjaisesti

  • Šanella juurin jällin
  • Sanella perinpohjin
  • Sellittiä juuri juurdu
  • Vakottua nabuimazeh

Kiertelee ja kaartelee

  • Kierdiä da kiändiä

Se on sivuseikka.

  • Še on pokka-asie.

Seurata kintereillä

  • Kävellä hännäššä
  • Kandah polgua

Sinne on enää kivenheiton matka.

  • Sinne yksi harpavus on matkua.

Helppo vetää nenästä

  • Händä on kebie vediä nokasta.
  • Kyllä šitä hyväšešti nenäštä vejeltih.

Melkoinen arkajalka

  • Aiga hädäpuksu
  • Hiän on Arkol’ašta kotošin.
  • Nengoine varačču

Juoksee pää kolmantena jalkana

  • Juoksou täyttä käbäliä
  • Juoksou/kiidäy tötäs hännin

30.9.2024

Kuibo parem karjalakse?

Kirjutus: Niko Tynnyrinen da Natalia Giloeva

Mennyt nedälil ezmässargen 23.9.2024 kiännösseminuaras oli kallehennu gost’annu Timoi Munne, kudai saneli omis kiännös- da sanastoruadolois. Sanaston luajindu on merkittävy vuitti karjalakse kiändämisty, da jo päivän suomenkielizii uudizii lugijes puuttuu vastah kylläl sanua,kudamuaet kerras lövvä karjalas. Moizii sanoi Timoi oli kerännyh tukkuh opastujile kačottavakse. Ruadopajas opastujat opittih kiändiä sanat karjalakse libo, tarkembah sanojen, luadie niilöile karjalankielizet sanavastinehet.

Täs opastujien ehoitukset:

  • aihio: algutila, algukohta, huavuš, formu
  • anniskelu: alkohol’an tariččemine, viinantaričendu
  • fiilis: fiiliš
  • huhu: huhu, höly, häškeh, kuulopagin, tyhjy pagin
  • huima: piädyjuovuttai, piädypyörryttäi
  • jossitella: aguttua (agu, ezim. ”agu olis dengua”, ”agu olluzin sie”)
  • kahvileipä: kahvisriäpnä, magei leiby
  • kiertotalous: kierdotalovus, kruugutalovus
  • kolmikko: troikku
  • keto: keto, kuivuniitty
  • leimikko: mečänkuadamisaloveh, merkitty hakkavušaloveh, meččyruadoaloveh, mečänkuandualoveh
  • linjata: linjoittua, liniiruija
  • nimike: nimikeh, nimindeh
  • pakkopulla: pakkoruado, pakkopäppi, pakkonižune, zastuavupäppi
  • paniikkikohtaus: paniekkukohtavus
  • päihde: päihteh
  • ruska: kuldusygyzy, kuldaine sygyzy, romotuš, romu, ruška
  • vaste: vaikučus, tehto, effektu

Ližäkse Timoi oli ehoitannuh sidä-tädä fruazua, kudamat on ezimerkivirkehienke kiändänyh Marja Kopeli:

kävvä kukkarole: tyhjendiä dengat, kiändiä kormanit

Eilinen käynti kaupungissa kävi kukkarolle. Egläine käyndy linnah tyhjendi kormanit.

puhaltaa peli poikki: keskevyttiä kižuajat

Puheenjohtaja puhalsi pelin poikki, kun keskustelu alkoi muuttua kovaääniseksi. Paginanvedäi keskevytti kižuajat, konzu pagin algoi muuttuo kovaiänizekse.

tukkia porsaanreiät: typitä livahtuskolot

Jotkut osaavat heti löytää ohjeen heikot kohdat. Meidän täytyy tukkia ne porsaanreiät. Erähät maltetah kerras löydiä ohjavon heikot kohtat. Meijän pidäy typitä net livahtuskolot.

Jälgimäzele fruazale Laura Orta on ehoitannuh kiännövariantakse sežo suorembua vastinehtu: typitä počinloukot.

23.9.2024

Enzimänargi

Kiännösteksta da kuva: Jenni Larinen

Kielentarkissus: Katerina Paalamo

Tänäpiänä miula oli ihan tavalline ruadopäivä aiguhizien muahmuuttajien opastajana. Miula oli nellä čuassuo opassusta. Suomen kielen urokoilla opassuimma pereheh liittyjäh sanastoh da s-iändeheh. Kuvataijon urokalla sidä vastah tuttavussuttih Finstones-ilmivöh kaččomalla enzimäzeksi lyhyččäine video tiemasta, da siidä mualattih akriilamualiloilla kivilöi, kumbazet olin huondeksella ennen ruavon alguo kerännyn Pielisjoven rannasta. Puolen päivän aigah kuulin vesselän uudizen: miun ystävillä ozittu ostua liput Ultra Bran konsertan edukädehismyönnästä meijän ystäväjoukolla. Konsertta pietäh tulijan vuuven elokuussa Olimpiestadionalla. Myöhä illalla saimma vielä varatuksi hyvän yösijan keskilinnasta sillä nedälinlopulla. Tuassen on vuuven aijaksi vuotettavua. Tiäldä tullah, piälinna!

Sirpan opassundapäivä

Kiännösteksta da kuva: Sirpa Vasiliou

Kielentarkissus: Katerina Paalamo

Kiännösseminuaran enzimäzen luvennon materijualat oldih jo valmehena eLearnassa, da huondeksella alloin lugie Päivi Kuusen tekstua ”Varovasti, haurasta!”.

Kiännosseminuaran kurssan alluksi kuundelimma Nikon da Natalian luvennot. Mie olin hämmässyksissä, kun ellennin lässä kai sanat, vain erähien sanoin merkičystä pidi kyzyö. Ruadopajassa pagizimma Eevan kera algajasta kurssasta. On vesselä opastuo kiändämizeh, siinä voibi opastuo samalla uudeh sanastoh, da sih, midä pidäy ottua huomavoh varavonalazella kielellä kiändämizessä.

Luondo on lähellä miun syväindä, da sentäh midägi luondoaihetta olisi vesselä oppie kiändiä. Miun himoruadoloi ollah sugututkimus, fotokuvaus da fotonkohennus, ennen kaikkie vanhoin fotokuvien kohendamine, segö piirdämine da mualuamine. Dai yhen pajon sanat tahtozin kiändiä.

Mie olen aigazembah opastun suvikarjalah Päivännouzu-Suomen yliopiston kurssoilla joga opassundavuotta sygyzystä 2021 suaten, konza miula lykysti piässä Katerina Paalamon enzimäzellä suvikarjalan peruskurssalla.

Miun koissa ei karjalua paistu, a miun lapsuossa da nuoruossa joga keziä mänimmä tuaton kera nedäliksi gostih hänen perehen evakkokodih. Sieldä jäi mieleh miun buabon Varvaran lembie iäni da vesseläldä kuulostaja taba paissa. Sih aigah ei nimidä tietty karjalan kielestä, školassa sanottih vain, jotta se on yksi suomen kielen murdehista. No, lykyksi nygöin on allettu opastua da elvyttiä karjalan kieldä, dai suvikarjalua. Buabo Varvaran pagina on innostan milmagi opastumah karjalan kieleh!

17.9.2024

Restauriiruimašša

Kiännöškirjutus: Nunnu Raatikainen

Kielentarkissuš: Olga Karlova

Mie olen ollun šyyškuun kakši enšimmäistä netälie restauriiruimašša Saarion vesivoimalamuseita Tohmajärvellä. Ruškiešta kirpičäštä luajittu rakennuš šuatih valmehekši vuotena 1908. Mie kohennin rikkautunuita kohtie šeinien pihapuolella. Joven puolella šeinän loukkosissa kašvo muutoma koivuni, kumpasien juuret oli kirvotettu ta murotettu kirpiččyä. Ei voi ni uškuo, mimmoni voima pikkaraisilla juurilla voit olla!

Yheššä kirvonnuošša kirpičäššä oli kiššan käpälän painaltama jälki. Eräš čuarinaikuni kišša on tottaše ammuin 1900-luvun alušša aštun piäličči kirpičäštä, kumpani ei ollun vielä kuivun ta pehmie oli. Vähäni oli suali kutuo še jälki tuaššen peittoh, ainaški šata vuotta šitä ei niken niä.

Täštä linkistä voit matata virtualikierrokšella museih: linku.

Kuva: Nunnu Raatikainen

Taidomuzeissa

Kiännösteksta da kuva: Eeva Manni

Kielentarkissus: Katerina Paalamo

Mie kävin toissargena miun miehen kera Sara Hildénan taidomuzeih kaččomah Jean-Michel Othonielan ozuttelun. Jean-Michel Othoniel on vuodena 1964 syndynyt frantsielane kuvataiduolija, kumbane ylen suvaiččou puhallettuo st’oklua. Tämä ozuttelu on hänen enzimäne oma ozuttelu Pohjaismualoissa. Ku ozuttelu piättyy tulijana pyhänäpiänä, meilä pidi männä sinne nyt. Mie en tiedän hänestä nimidä näyttelyh männessä, sentäh en malttan vuottua nimidä.

Miula kaikkie enämmällä mieldä myöten oldih hänen st’oklakirpiččätevokset, kumbazissa valgie kuvaisti tovengi kaunehesti. Äijässä tevoksessa oli i st’oklasta puhallettuloi palloloi, kuin suurie helmie. Othoniel oligi zavodin st’oklan kera ruadamizen luadimalla suuret helmet, kumbazet voibi ripustua puuh.

Ozuttelussa oli i mualauksie, kumbazet oli piälyssetty lehtikullalla da mualattu kulličuksen piällä. Negi oldih mieldäkiinnittäjät, ga ne ei oldu miula muga äijällä mieldä myöten kuin st’oklakirpičät.

Viijes opastujan tekstu livvinkarjalakse

Karjalan kiännösseminuaras myö sobivutammo kielen opastandua, elvytändiä da kehitändiä, sendäh julguammo opastujien luval heijän kiännöksii karjalan kielen elvytysprojektan saital Kiännösseminuaran čupus sego somes.

Täl kerdua opastujil pidi lyhyččäzeh kirjuttua kodiruavokse misgi omas päiväs, tapahtumas, tapahtukses libo muus dielos suomekse, kiändiä oma kirjutus karjalakse da analiziiruija se. Analiziiruičendan jätämmö kiännösseminuaran luvendole, ga kiännökset julguammo järgieh. Täs viijes niilöis livvinkarjalakse: opastui on kiändänyh kirjutuksen oman ruadokohtan blogan saitalpäi, mi on ylen hyvä ideju toizihgi niškoi.

Kiännöskirjutus da kuva: Marja Kopeli

Kielentarkistus: Natalia Giloeva

Jatkujan opastumizen yksikkö innovoičči da puhkai bul’kuloi omas kehitändypäiväs

Piimmö Savonia-ammattikorgeiškolan jatkujan opastumizen ruadojoukol azien- da nagrandantävven kehitändypäivän tiemal ”JO muailmankartale” (JO = jatkui opastumine). Meidy oli 35 aktiivistu hengie da duumaičimmo tulijan stratiegiiaiguvälin 2025–2028 tavoittehii da keinolo,i kuibo voizimmo piästä nualoih tavoittehih. Planiiruičimmo sežo, kuibo eri tabah voizimmo kerduo muailmale omah ruadamizeh, opastumizeh da menestymizehgi näh.

Kehitändyhattu piäh da tulevažusočkat silmile

Jatkujan opastumizen yksikös on äijy opastumismuoduo, kudamat on tarkoitettu malton, tiijon da taijon kehittämizeh yhtelaigua ruavonke. Suurimii ollah magistrutazol olijat ylembäzet ammattikorgeiškolatutkindot, kudamih tullah korgeiškolatutkindon jälgeh. Ližäkse jatkujas opastumizes on avvonazen ammattikorgeiškolan opindoloi lähtijen yhten opastundučökkehen MOOC-kursois suurih opastundukogonažuksih sah. Jatkujan opastumizen sortimentah kuulutah vie eriluaduzet maksollizet opastumizet da opastumizen viendy.

Kaikkie tuadu rubeimmo töngimäh kriitillizeh tabah da kaččomah tulevažusočkat silmil. Tagaperäl da lähtökohtinnu oldih uuzi stratiegii 2025–2028 da samale aijale opastundu- da kul’tuuruministerstvan ker luajittu sobimus.

Muutammo muailmua, ga muutummo sežo iče

Savonian piäviesti omah ruadoh näh on ”Täl menol muutetah muailmua”. Louzungu sanelou, što olemmo aktiivine da rohkei kehittäi, kudai ei varua tartuo muailmankiägäh da kiändiä sidä uudeh azendoh. Ielkävijys se vuadiu jatkujua uvvistumistu. Kehitändypäiväs tarkah teroitettihgi, što meijän pidäy muuttua muailmua ga muailman pidäy sežo muuttua meidy.

Muutokses olemine vuadiu jatkujua vuorovaikutustu korgieškolan ulgopuolizien ruadajienke: dialougu da yhtehine ruado ollah muutoksen da menestymizen elämizen ehtoloi. Uvves stratiegies jatkujan opastumizen piäprincippoi ollahgi kyzyndy- da ruadoeloslähtöžys.

Savonia-ammattikorgeiškola on Euroupan yheksän ruadoeloslähtöžyön korgeiškolanke EU4DUAL-projektas, kudai ainavonnu finansiiruitunnu eurouppalazennu yhtehizenny projektannu kehittäy juuri korgeiškolien da ruadoeloksen yhtehisty ruaduo. Tuas rahvahienvälizes yhtehizes ruavos on hyvä ponnistua.

Bul’kuloi puhkamah da yhtehisty ruaduo luadimah

Jatkui opastumine eläy da hengittäy jo nygöi kyzyndäs da yhtehizes ruavos ruadoeloksenke. Yhtelläh kyzyimmö ičel, midä muudu net voijah olla, migu nygösty ruaduo. Emmohäi vai ole joudunuh ičen luajittuh bul’kuh, kudamas toistelemmo ičele, što kai kivet ollah kiännetty.

Kehitändypäivän paginois puhkattihgi yhtes omii mieldylämmittäjii bul’kuloi. Pienis joukkolois duumaittih ohjattuloinnu jatkujan opastumizen ennustustiijon hyövyndämisty, innovoittih ruadoeloslähtöžyön pedagougiekan sellityksii, duumaittih tavoittehih piäzemizeh tarvittavii yhtehizen ruavon struktuuroi da processoi da perspektiivoittih vuvven 2030 DUAL-korgeiškolamallii. Kuibo madalakse on silloi jo suadu korgeiškolan da muun ruadoeloksen välis olii seiny – vai ollougo sidä enämbiä olemas ni yhty?

Realističnoloinnu ristikanzoinnu tiettäväine tovestimmo, što ezimerkikse pienien da keskisuurien yrityksien opastundutarbehien tunnustamizen jälgeh on vie pitky matku sih, što markinoile on suadu dengua tuoju ližäopastundu. Pienil da keskisuuril yrityksil ei enimyölleh ole aigua eigo nimidä muidu resursoi irdavuttua ruadajii enne kaikkie pitkih opastumizih. Hm. Piätelmyčieppi viey myös yhtehizen ruavon malliloih da partn’oroih.

Emmo jo unohtannuh oman ičen hyvinvoindua

Kehitändypäivän lopukse oli kebiedy ohjattuu fiskul’tuurua pihal. Havačutimmo aivoloin da lihaksien yhtehisty ruaduo, vönyttelimmö kirielöi lihaksii da luajiimmo organiičeskoloi muodoloi annettuloin ohjavoloin mugah. Harjaitukset oldih pättäväh leppielöi da kollektiivižuttu luadijoi, da ilmu oli sežo ylen čoma.

Rahvahanperindeh tariččou hyvän joukon sananpolvie tarbeheh kui tarbeheh. Kentahto musti kaikkeh hillendelyh perustehekse pättävän ”Kezäl ei kergie, talvel ei targie”-sanondan. Sil vasturohtokse yhten joukon yhtehvedo algoi bodroloil sanoil: Nygöi on savolazen hillendelyn aigu taganpäi, otammokseh ruadoh! Tuas teroitukses on hyvä jatkua jatkujan opastumizen kehitändiä, hos ei yksikkyö voi liijas hillendämizes kiittiä vie ni tässäh.

Alguperäine tekstu on täs: https://www.savonia.fi/artikkelit/jatkuva-oppiminen-innovoi-ja-puhkoi-kuplia-kehittamispaivassaan/ 

16.9.2024

Kiännöskirjutus da kuva: Tarja Tonteri

Kielentarkistus: Natalia Giloeva

Mielužu sygyzy

Sygyzy on ainos olluh minule mielužua aigua, sendäh gu sit sežo alletah kai himoruavot da kalenduaras algau olla mieldykiinnittäjii dieloloi. Olen kalenduarumuagari. Yksi tärgei uuzi dielo on neče kiännöseminuaru, hos se ongi minule vaigei da toiči ylen jygei. Školan jälles olen opastunnuh kiändämisty vai vähästy yksittäzil kielikurzuloil, da tiettäväine školas kiännimmö tekstoi germuaneispäi, angliespäi, ruočispäi da vähäine franciespäi sego toizinpäi.

Nygöi, konzu sygyzy jo kurkistau veriäl, duumaičen myöstin vie keziä, kudai on mennyh minul ylen terväzeh savun hoidajes. Ga nygöi rubieu nägymäh sežo sygyzyn merkilöi pihas. Äijy on ruaduo vie yhtelläh joga päiviä. Unohtumatoi elämys oli sit, konzu kävyin nedäli tagaperin kaččomah sevoittarenke vestoksii Nissbackan usad’bas Vandual. Net on luadinuh skul’ptoru Laila Pullinen (r. 1933 Terijoki- k. 2015 Helsinki). Ylen komiet kai oldih da kogo usad’ban  alovehen ymbäristö oli čoma suurien puuloin keskel. Usad’ban alovehel oldih sežo vahnua, čomua srojuu. Alalline piäsroju paloi hiilekse vuozii tagaperin, 1930-luvul. Maksau tuttavuo Nissbackan usad’bah da Laila Pullisen vestoksih. 

Käziruadoloi joga päiviä

Kiännöskirjutus da kuva: Laura Orta

Kielentarkistus: Natalia Giloeva

Ylen suvaičen käziruadoloi da luajin niidy läs joga päiviä. Tänä kezän kiinnitin mieldy alasnieglutehniekkah. Nuorembannu piin alasnieglutehnikan jygienny, ga täl kerdua lykystyin youtube-videon avul opastumah algehet. Tänäpäi jatkoin villazen paijan luajindua. Minul on pravobuaban alanieglu, kudai tuli Karjalas, Antreaspäi. Langoinnu minul ollah Meksikas ostetut, kois kezrätyt da luonnonmugazil mujuloil kruasitut villazet langat. Käziruadoloin luajindu avvuttau huogavumah ruavon jälles da on hyviä kontrastua tiedoruavole. Suvaičen enimite sidä, ku pyörittelen midätahto materjualua käis da duumaičen, midä sit rodies da mittumal se ozutahes valmehennu. Alasnieglan ližäkse ombelen, nieglon da nieglon koukkuzel-kočkazel. Suvaičen sežo kangahan kuvondua da tahtozin pystyttiä varastot olijat stuavat, ga pahakse mielekse net ei synnytä kois nikunne. Vikse sen sijah rubien voilokkoi luadimah, sendäh ku varastos käyttämisty vuottau kaksi huavuo gruuboidu villua. 

Miun ruatopäivä

Kiännöškirjutuš: Mari Rajamaa

Kielentarkissuš: Olga Karlova

Ruan HR-järješšelmäspesialistina. Mie vaštuan yhen järješšelmän kehittämiseštä.

Miula ei ole moista ruatopäivyä, kumpani vipuais toiseh. Miun jokahini ruatopäivä on erimoini. Nykyjäh parahittuan ruan kahen as’s’an keralla: uuvven HR-järješšelmän kilpualutukšešša ta nykysen tavoteh- ta kehityšpakinaproseššin kehitännäššä.

Huomenešpäivällä luvin šähköpoštit, Teamsissä olijat čat-viessit tai muut viessit. Niise kävin tiijuštamah, onko meijän ryhmällä tullun uušie tukipyritykšie. Šiitä luatima kollegan kera uutta raporttie. Puajin lyhyččäisešti uuvven ruatotovarissan kera, mitä hänellä toperiu ruatua tulijan kolmen päivän oloh. Murkinan jäleštä olin ielläh ruatopajašša, kumpasešša smiettimä uuvven tavoteh- ta kehityšpakinalomakkehen šiämyštyä.

Kuva: Mari Rajamaa

13.9.2024

Ruatoliekaš päivä

Kiännöškirjutuš: Sirpa Mänty

Kielentarkissuš: Olga Karlova

Miula opaššunta vašta alkau tämän kiännöšseminarin keralla. Šentäh smietin jotta ei miula äijyä kerrottavua opaššunnašta ole, ka piäsimä hyväh alkuh enšiarkena.

Zoom-vaštauvunnašša kuuntelima Natalian ta Nikon luvennot, ta myö opaštujat piäsimä tuttavuštumah toini toisen keralla. Miät juattih vielä erillisih pakinačuppuloih, šiitä šaima paissa pienemmissä joukkoloissa. Kuinto aprikoičin, jotta rupiemma istumah Zoomissa pitemmälti, kolme tuntie, ta olin varautun šiih kahvitermossan keralla… Ka še oliki ihan tavallini Zoom-opaššuškerta.

No, olihan še muitenki ruatoliekaš päivä, aivin innoššuin huomenekšella vaihtamah šeinäpaperija yhteh huoneheh. Miän poika muutti omah vatierah kešäkuun alušša, ta miula oli meininki paperoija hänen huoneh, nyt kun še on aika tyhjä. Šiitä kačo huomenekšella kisoin vanhat tapetit, ihan kummaštelin, kun ne niin helppoh lähettih irti. Ta šiitä huiskin uušien šeinäpaperien keralla niin, jotta piti ihan šuihkuh männä ennein Zoom-opaššušta. Tiettäväini luvennon jälkeh myöššyin paperointaruatoh, ta yllätin iččeniki: šain huonehen valmehekši yheššä päiväššä!

Šiitä toisaren huomenekšella rupein luatimah kiännöškotiruatoja. Lat’t’asin eLearnissa ollehen artikkelin omalla konehella tai vielä printtasin šen, kun še ei ollun ylen pitkä. Hyväččäini artikkeli täh kurššin alkuh!

Kirjutin vaštahukšet vienankarjalakši, oli vähän jykie kaikičči löytyä paššuajie šanoja kirjutukšeh. Miula on kniikasie, kumpasih olen kirjuttan vienankarjalan kurššiloilta hoš kuin äijä tietuo muistih, ka mänöy vielä aikua jotta šuan ne kaikki järješšykšeh ta rupien löytämäh niistä mitä tahon. Ta tätä kiännöšseminarie varoin pitäy naverno val’l’aštua ruatoh monie uušie lähtehie, kumpasista šuapi neuvuo kiännökšien luajintah. Šanakniikoja (venäjä-vienankarjala ta Fedotovan fruasišanakirja) piti käyttyä tämänki kotiruavon aikua, jotta monenluatuista šanakirjua tarviččou olla kiännöšruannašša. Äijä viepi aikua šanojen eččo (kun ei pahakši mielekši ole šuomi-vienankarjala-šanakirjua olomašša) ta kieliopin tarkistamini!

Lisäkši: Jykietä on, kun ei kaikkie šanoja taho löytyö mištäkänä šanakirjašta. Ta niisi kieliopillisie kyšymykšie tulou kuiteski väkitukku kirjuttuas’s’a, ta kielioppikirjojen esimerkit ei aina paššata šiih mih pitäy. Omat muistih kirjutetut asiet männehiltä kurššiloilta ollah kullankarvaset. Ihan šamoja virkehrakentehie en tahton joka kohašša käyttyä kuin šuomen kieleššä, mukava olis löytyä karjalalla omempi muoto, hoti äijä šitä yhtehistä onki.

Kuva: Sirpa Mänty

12.9.2024

Minun opastundupäivy

Kiännöskirjutus da kuva: Heli Palviainen

Kielentarkistus: Natalia Giloeva

Hos elämmö jo syvyskuudu, on siä olluh kezähizen lämmin. Allan iččeni päivän mocionkruugal koiranke da sit ruttoh valattimeh. Huondesveron jälles olen bodroinnu tiedokonehen ies valmis uudeh opastundupäiväh. Duumaičen kovah tiemua omah kandih niškoi, ku sen kirjuttamine pidäs jo lähiaigua algua. Ga yhtelläh tänäpäi on karjalan vuoro. Mustoittelen kieldy mieleh pauzan jälles, šelailen sanakniigoi da kielioppii. Päivän aloh menöy äijy koufeidu da čuajuu, da ildupuolel kävyn sežo tuulettamah omii aivoloi kävelystropal. Hos lopen alallizen opastundan alguillas, pyöritäh tiemat yksikai mieles vie, konzu menen muate. Telefonah kerävyy äijy mustohpanuo da idejua, kudamih tulen uvvessah järgieh tuliel päiväl. Hos tulien vuvven ruadomiäry vähäzel varaittaugi, vuotan nenänsydijänny, midä kaikkie uuttu suangi myöstin opastuo.

11.9.2024

Vaste tämän nedälin ezmässargen algavui karjalan kiännösseminuaru, ga raviet opastujat jo ollah ruvettu työndämäh jullattavakse omii kiännösruadoloi. Kiännösseminuaras myö sobivutammo kielen opastandua, elvytändiä da kehitändiä, sendäh julguammo opastujien luval heijän kiännöksii karjalan kielen elvytysprojektan saital Kiännösseminuaran čupus sego somes.
Täl kerdua opastujil pidi lyhyččäzeh kirjuttua kodiruavokse misgi omas päiväs, tapahtumas, tapahtukses libo muus dielos suomekse, kiändiä oma kirjutus karjalakse da analiziiruija se. Analiziiruičendan jätämmö kiännösseminuaran luvendole, ga kiännökset julguammo järgieh. Täs enzimäine niilöis livvinkarjalakse.

Taidekierros (Konstrunda) -päivy

Kiännöskirjutus da kuva: Svea Kentz
Kielentarkistus: Natalia Giloeva

Mennyt nedälinlopul piettih avvonazet ateljiet -tapahtumu. Tapahtuman organizuičendas vastai Konstrunda. Konstrunda on ammattitaidoilijoin, muodoilijoin da eriluaduzien käziruadoloin maltajien jogavuodine yhtehine taidokierros -tapahtumu. Tänä vuon enäm 400 taidoilijua Suomen eri čurilpäi otti ozua  tapahtumah. Jo viittytostu kerdua hyö kučuttih rahvastu kaččomah heijän tevoksii.

Minä olin enzimästy kerdua keräl. Kävyin Ulla Laisin ruadotilah. Se on Virolahtel, Kažinčupus (suom. Kissankulmassa). Ulla on algukluasoinopastai da kuvataidoilii. Hänen himoruavonnu ainos oli kuvataido, da nygöi häi on kogopäiväine taidoilii. Kažinčupus tuttavuin hänen taido-ozutteluh. Häi ylen suvaiččou mualata heboloi. Ylen mieldykiinnittäi tevos oli Kuldaine hebo.  Kažinčupus on sežo ”Hihhuli”-laukku, kus voibi ostua Ullan taidotevoksii.  

Kuva: Kuldaine hebo /Ulla Laisi
https://www.taiderela.com/kissankulma
 

5.1.2024

Pruazniekan jälles

Karjalan kiännösseminuaran jälgimäine vastavundu piettih karjalan kielen päivänny. Neče on karjalankielizile da karjalan kielen suvaiččijoile suuri pruazniekku. Pruazniekan jälgeh elvytysprojektan blogas jullattih kaksi kiännösseminuaran opastujien luajittuu rastavankalenduarua.

Voibi sanuo, gu kiännösseminuaran loppu oli ylen pruazniekalline. Erimyölleh karjalan kielen nedälii rakkahal pruaznuijah joga vuottu, ga sen jälgeh opastujat da opastajat tavan mugah ollah ylen väzynyöt. Tädä väzymysty duumaijen kiännösseminuaran opastujat kirjutettih jälgimäzinny pieninny ruadoloinnu sen-tämän lyhyön tekstan očikol ”Pruazniekan jälles”. Hos pruaznuičendu ongi tärgei, maksau duumaija sežo, kui voit pidiä karjalan kieldy keräl omassah elokses pruazniekan jälgeh da argielokses.

Kirjutettih suomekse da kiännettih suvikarjalakse Sanna Mylläri da Eeva Manni:

Meilä on Tamberella paginapertti, kumbazessa voimma paissa karjalaksi. Keräyvymmä joga kuun enzimäzenä toissargena. Meilä pidäy pidiä se aktiivizena.

Kirjutamma someh karjalankielizie starinoi. Kiännämmä Karjalazet nuoret Suomessa -yhissyksen tekstoi karjalaksi. Käytämmä iče karjalua omassa jogapäiväzessä eloksessa da tuomma sidä nägyvih eri tavoilla.

Oman kielenmalton säilyttämine on tärgie dielo.

Kirjutettih suomekse da kiännettih vienankarjalakse Elena Rapa (Jelena) da Aleksandra Soloveva (Santra):

J: Mitä tahtosit ruatua tämän pruasniekkanetälin jälkeh?

S: No en tiijä… toinah pitäy huokavuo vähäzen, ku on moine pohmel’l’u, hoš en ole juonun nimitä.

J: Noo, ihan šama asie. Pitäy kačo levähtyä vähäsen ta refleksiiruija netälin tulokšie. Ka no. Äijä on jo uuttaki idejua, kun šain inspiratsijua karjalaisien nuorien pruasniekašša.

S: Ka mityttä idejua šiula on?

J: Noo, še on vielä peittotielo, kun šitä pitäy vielä tuumaija enämpi.

S: No en tutieraiče enämpi.

J: Ka mie kerron šiula, konša ideja on šelkie miun piäššä!

S: No hyvä, kun miula ei nyt ole nimitä idejua, min eteh ruatasin mitäki. Kanin levähännän jälkeh toinah pimpahtau minih ideja.

J: Ka no.

Kuva: Hiloin Natoi

19.12.2023

Novellu suvikarjalakse

Täs vie yksi kiännösseminuaras kiännetty novellu. Novellan on kirjutannuh suomekse Minerva Piha da kiändänyh suvikarjalakse Eeva Manni.

Linku Liipukkazet-novellah.

12.12.2023

Komiksat karjalakse

Karjalan kiännösseminuaras on kiännetty vie komiksua! Komiksan kiändämine eruou äijäl erähis toizis kiändämizen muodolois. Puaksuh komiksas on vähem tekstua, migu toizis kaunehkirjallizis tekstuluadulois, ga starin yksikai on syvä da toiči vagavugi. Kiännös pidäy synnyttiä ezimerkikse paginbul’kazih, etgo ni sellittäjiä kiännösty sendäh voi puaksuh käyttiä.

Karjalažuttu koskijan Koti-ikävä-komiksan on luadinuh da suomekse kirjutannuh komiksanluadii Uolevi Äikäs. Kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty komiksan vienan-, suvi- da livvinkarjalakse. Komiksu jullatah elvytysprojektan blogas luadijan luval.

Linku komiksah vienankarjalakse.

Linku komiksah suvikarjalakse.

Linku komiksah livvinkarjalakse.

28.11.2023

Karjalazet tekstat angliekse

Heidi Gilhooly on kiändänyh sen-tämän vienankarjalakse kirjutetun karjalan kielen nedälin tekstan angliekse. Tekstoin vuoh netgi ristikanzat, ket ei malteta suomekse, karjalakse libo ven’akse, voijah opastuo karjalazeh kul’tuurah.

Linku kiännöksih.

15.11.2023

Nikolai Laine: Tavalline puunkuadai

Käännös livvinkarjalaksi: Sanna Mylläri, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Natalia Giloeva, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Mibo miehii on häi? Tavalline
puunkuadai, eläi selgozien.

Häi huondeksil hiihtelöy hil’l’azeh
meččypalstale hongikkoh užviehizeh.
Hyviä huondestu minule toivottau
sit lumizen kummun tua suksittau.

Minä lehtes vie en ni kerduagi
ole lugenuh hänes ni sanuagi.
Minbo tähte? Tiijä en. Toinah sendäh
ku ei ole häi suurii ruadanuh…

Ylen harvat vai voijah tiediä sen,
midä ruadanuh on mies tavalline.

Äbäzöinnöy häi kuitahto perehty
se kois heijän vaigu on tietty.

Kui voi jagua leibäzen jälgimäzen
kele ystävän – velli vai tiedäy sen.

Milleh kovas toras häi kerrangi
yhten saldatan elaijan pellasti –
sit ruavos nivouse ei tietä muut
kui minä dai jylhön hongikon puut…

Ku vai sanazet pättävät löydäzin,
pajon miehes tuas minä luadizin
da sen panizin kaigumah ymbäri muan
sanoil ylistäjen hänen suuruon.

Ku harvat, vai harvat tietäh sen,
midä ruadanuh on mies tavalline.

Kuva: Pixabay

14.11.2023

Eričysvärit

Karjalan kiännösseminuaras 6.11. oli kučutunnu pagizijannu Sade Kondelin, kudai saneli suvikarjalakse omassah kiännösruadolois.

Luvendon ližäkse Sade oli yhtes kursan opastajienke azunuh opastujile ruadopajan eričysvärilöih näh. Kaikinhäi myö tiijämmö karjalakse vihandat, ruskiet da sinizet, ga kuibo parem karjalakse ”koralli”, ”turkoosi” da ”ultramariini” libo toizet mugasanotut eričysvärit?

Kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty sen-tämän eričysvärin nimen Sadien luajitun kuvan mugah. Ližäkse opastujat ollah kirjutettu vuoropaginat, kudamis nämmien värilöin nimii käytetäh.

Kuva: Sade Kondelin

Sanna Myllärin da Aira Sumiloffan eričysvärit:

turkoosi: sinivihandu, bir’uzu
oliivinvihreä: olivanvihandu
terrakotta: terrakottu, poltettu savi
ruiskaunokin sininen: ruiskukan sinine
kirsikanpunainen: višnanruskei

– Sinun silmät ollah višn’anruskiet, oletgo egläi viinua juonnoh vai kuibo?

– Ga, samua voizin sinus kyzyö, sinun nenä on poltetun saven karvaine, oletgo iče midägi nerninyh?

– A minul allergii ylen paha on. Voigo olla allergine olivanvihandale sovale, minul gu nengoine on piäl? Sendäh nenä ruskottau.

– Enbo ole nygöi nimidä ottanuh, mustah kylyh kävyin, jälles mustua kylyy minun silmät ainos ollah višn’anruskiet.

Maura Häkin eričysvärit:

turkoosi: turkouzu
laivastonsininen: flotansinine
petroli: petrolinkarvaine

– Mittuine muju pädöy tämän minun jupkanke?
– Minun mieles turkouzu libo flotansinine.
– A eigo petrolinkarvaine ei päi sinun mieles?
– Eibo päi. Ga tiettäväine ku sinun mieles se sobinou, pädöyhäi se sit!

Elena Ravan da Aleksandra Solovevan eričysvärit:

meripihka: janttari, janttarinvärini, janttarinkarvani
kirsikanpunainen: kiršikanruškie, višn’anruškie
limenvihreä: limenvihrie, čitruksenvihrie
intialainen kulta: intijalaini kulta

– Santra, mimmosen pluat’an šie tahtosit oštua?
– No en mie tiijä, mitä šie tuumaičet täštä janttarinväriseštä pluat’ašta?
– Noo, onnakko čitruksenvihrie olis parempi?
– No kun miula on kiršikanruškiet tuflit / stupnit ta en mie tiijä mi väri šopiu niijen kera.
– Miun mieleštä šiun tuflit ei olla kiršikanruškiet vain intijalaisen kullan väriset.
– No šiitä še čitruksenvihrie pluat’t’a paššuau hyvin!

Eeva Mannin da Hannu Lappalazen eričysvärit:

bordeaux: boredeaux’n karvane
kastanja: kastanjankarvane

– Min värizet vuattiet siula on?
– Mie suvaičen mustua da yksi paikka miula on Boredeaux’n karvane.
– Miula on kastanjan karvazet stanit.
– Miula on sego samanvärizet stanit.

13.11.2023

Nikolai Laine: Lieksajärvi

Käännös eteläkarjalaksi: Eeva Manni, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Katerina Paalamo, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Lieksajärvi tuas miun iessä bauhuat.
Tuassen matkain siun luo.
Ilmain silma löyvä en rauhua,
armahazeni alalline!

Olet kallis kuin lapsena kätyt,
siuh miellyin jo ammuin.
Olgah aigane huondes libo ilda,
siun peskurandazilla kaibuan vielä.

Siun luo matkuan loittuo.
Kuin ammuingi kuundelemah
tulen nenga tuttavua kieldä,
siidä soinnut tuas pajoh suan.

Tulen rohkiesti, en peitočči hipsi.
Miula ärdynet möyryömäh,
nouzen siun piällä kajuan tabah,
silma lauluan käyn kiittelemäh.

Pärskehien kera čokkuat suuda,
pölyt miun nävöldä pyyhällät iäreh…
Ilmain silma äijä on muuda,
a miun pajoloi – niidä ei olis.

8.11.2023

Tämän vuvven kiännösseminuaran piätiemannu on kaunehkirjalline kiännös da opastujat ollah kiännetty suomespäi karjalakse sežo novellua. Novellat on kirjutannuh Minerva Piha. Passibo hänelleh kiännösluvan andamizes!

Nygöi julguammo novelloin kiännökset vienan- da livvinkarjalakse. Myöhembä on tulemas sežo suvikarjalaine kiännosnovellu.

Linku Tahton-novellah (kiändänyh Maura Häkki).

Linku Lounualline-novellah (kiändänyh Sanna Mylläri).

Linku Hrustalinkylmy-novellah (kiändänyh Hannu Lappalainen).

Linku Laukas-novellah (kiändänyh Aira Sumiloff).

Linku Voittaja-novellah (kiändänyh Aleksandra Soloveva).

Linku Ilo jiäy -novellah (kiändänyh Elena Rapa).

Linku Liipukkazet-novellah (kiändänyh Eeva Manni).

Kuva: Pixabay

6.11.2023

Karjalan kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty suomespäi karjalakse yhten čoman runon, kuduan olemmo suannuh Jyrki Haapalaspäi. Runo tulou uudeh karjalazeh kinoh pitkembänny versienny, ga täs sen yhten vuittizen kiännösvariantat livvinkarjalakse, vienankarjalakse da… keskikarjalakse:

Aira Sumiloff livvinkarjalakse:

Konzugo viet mustat siirrytäh,
pyördehet pahazet pagoh lähtietäh?
Konzu lekutah uallot,
loitombakse vuahtopiähizet.

Heidi Gilhooly da Aleksandra Soloveva vienankarjalakse:

Konša vejet tummat šiirrytäh,
vihurit vaivaset virratah?
Konša liikutah uallot,
loitotah valkiepäiset?

Maura Häkki da Elena Rapa keskikarjalakse:

Konša viet muzavat lekutah?
pyördehet pahazet pajetah?
Konzu lekkujat allot,
loitotah vuahtipiät?

Lähtötekstan palaine:

Milloin vedet tummat siirtyvät,
pyörteet pahaiset pakenevat?
Milloin liikkuvat aallot,
loittonevat kuohupäiset?

Luve ližiä karjalazih kinoloih näh täs: linku.

Kuva: Pixabay

3.11.2023

Elena Rapa on kiändänyh Arvi Pertun Skumbria-kniigan vuitin vienankarjalakse.

Linku Elena Ravan kirjutukseh.

2.11.2023

Interjektat

Kiännösseminuaras on 16.10. kiännetty komiksua. Komiksoin kiännökset julguammo myöhembä täl sivul, ga jo täs vaihies voimmo ozutella sidä-tädä interjektua da iäniefektua, kudamat on ečitty, kerätty da/libo luajittu kiännösseminuaras alguharjaituksennu.

Meil on joga kerdua tavannu enne varzinazen luvendon libo ruandan alguu ”lämmitellä” mittumaltahto pienel da vesseläl harjaituksel. Komiksoin kiändämisty koskijal luvendokerral otimmo kiännettävikse pienet sanazet, kudamii voit puaksuh nähtä komiksas (da toizisgi paginkielizis kirjutuksis).

Nenga vesselähgi kehitämmö karjalan kieldy yhtes!

Sanna Mylläri da Hannu Lappalainen:

  • kääk – abuu
  • oho – vot, kačo
  • muks – mäčkis, mäčk

Elena Rapa, Santra Soloveva da Maura Häkki:

  • kääk – kiäk, uh
  • poks – pračk
  • bäng – pačk
  • oho – uhu, a voi
  • hups – uhu
  • räisk – räiz
  • muks – mučk

Aira Sumiloff da Eeva Manni:

Karjalan omat da moneh kohtah pädijät interjektat:

  • a voi voi
  • a
  • ah
  • ai

A voi voi vois kiändiä suomekse ”oho”.

Interjektua voit sežo luadie verbilöin pohjal: ezimerkikse präčkähtiä  präčk (merkičykses ”poks”).

Kuva: Pixabay

1.11.2023

Arvi Perttu: Skumbria

Karjalaine da Petroskoil roinnuh kirjuttai Arvi Perttu on andanuh kiännösseminuaran opastujile kiännettäväkse iččeh kniigua. Hos kniigat ollahgi liijakse pitkät seminuaran aigua allus loppussah kiännettävikse, ga opastujat kiännettih yhten vuitin Pertun Skumbria-romuanaspäi (2011).

Kiännetty vuitti hyvin ozuttau ezimerkikse paginkielisty karjalua da mattisanastuo.

Ezmäi julguammo livvinkarjalazet kiännökset. Samazen vuitin nellän eri kiännöksen vuoh voit verrata eriluadustu kiännöspiätösty da nähtä eri variantua. Myöhembä sama vuitti on tulemas sežo vienan- da suvikarjalakse.

Linku Maura Häkin kiännökseh.

Linku Hannu Lappalazen kiännökseh.

Linku Sanna Myllärin kiännökseh.

Linku Aira Sumiloffan kiännökseh.

Linku suomenkielizeh lähtötekstah.

26.10.2023

Nikolai Laine: Lieksajärvi

Käännös livvinkarjalaksi: Sanna Mylläri, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Natalia Giloeva, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Lieksajärvi, myös ies minun bauhuu.
Tuaste sinulluo ajelen.
Ilmai sinuu ga lövvä en rauhua,
sinuu igäzeh suvaičen.

Olet armas kui lapsete kätkyt
sinuh miellyin jo nuoruos.
Olgah ainaine huondes, ehty
peskurannoile kaibavus.

Sinulluo minä matkuan hätken,
kui ammuigi kuundelemah
sinun kieldy, min hyvin jo tunnen,
pajoh soinduloi tiijustamah.

Tulen julgieh, peitos en hiidri.
Nosset minule möyryämäh,
lähten lehdämäh kajain siivil,
kunnivuo kävyn pajattamah.

Nygöi bräyzehenke annat suudu
se pölyt minun rožilpäi vei…
Ilmai sinuu on äijygi muudu,
yksikai minun pajoloi ei!

17.10.2023

Kerran enne runoloin kiändämisty karjalan kiännösseminuaran opastujat harjaiteltih rifmoin azundua. Kaikkie vesseliä on roinnuh eri murdehil da toiči mugasanotul keskikielelgi. Luvelda, muhahtai da luaji omua rifmua!

Elena Rapa da Maura Häkki luajittih rifmua yhtes da täs nägyy eri murdehien piirdehii:

vihandat puut
vihmaset kuut

mečäs ruskei reboi
muštas aitas rahatoin diedoi

šittumuzikka toruau
šittupertti vatkuau

hyppäy heponi
kui kulkkun’apukka keroni

Sanna Mylläri kirjutti nenga:

Huondeksel ylen väzytti
muanitti minuu kravatti

Huondes oli valgei
siä ylen selgei

7.12.2022

Sanna Mylläri on kiändänyh karjalakse Rastavanrauhan julgisanomizen.

Huomei, andanou Jumal, on meijän Hospodin
da Piästäjän armos bohattu
roindupruazniekku;
dai tälleh julgi sanotah ylehine
rastavanrauhu kehoittamal kaikkii tädä
pruazniekkua vältämättömäl kunnivoičendal
pidämäh dai muitegi hil’l’ah da rauhažah
luaduh iččie vedämäh,
gu se, kudai tämän rauhan murendau
da rastavanpruazniekkua milgi zakonattomal
libo huijuttomal ičenviendäl häiriččöy, on
pahendajien šeikoin valduijes viäryniekku
sih nakazuanieh, kudaman zakon dai
azetekset misgi pahanruandas dai
rikotekses eriže miärätäh.

Lopuškal toivotetah linnan kaikile eläjile
riemužua Rastavan pruazniekkua.

23.11.2022

Karjalan kiännösseminuaran opastujat ollah luajittu ruadopajas jouhikkosanastuo. Julguammo kai heijän sanavariantat, kudamis enimät ollah livvinkarjalakse da suvikarjalazien sanavastinehien kohtal on merkattu: sk. Erähät nämmis variantois päitäh kaikkih karjalan murdehih.

viritystappi – azetandunuaglu, nuaglu, viritystappi

kieli – kieli, struunu

talla – heboi, gon’a

ääniaukko – iäniloukko

pikaviritin – ruttoazettai (vrt. azetandunuaglu), ruttoviritin, pikaviriteh, ruttoviriteh

jousi – vibu, roka, jouzi, smičku, varba (sk)

käsiaukko – käzinevvo, käziloukko

kaikukoppa – kaigukoppu, kaiguvakku

äänipinna/pönkkä – tugi

kahva – kiägy

perä – perä

Kuva: Maura Häkki

11.11.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Linku Wiki-tekstah.

Mandžoit

Mandžoit ollah monivuodizii, usazii kazvattajii ruohovardizii kazviloi. Mandžoin kukkupohju turbuou ruskiekse da meheväkse ebäfruktakse, kudamua kučutah paginkieles muarjakse. Sadumandžoi on kaupallizeh luaduh merkiččii kazvatettavu muarju. Suomes kazvau luonnonvarazennu ezimerkikse meččymandžoi. Se suvaiččou kul’tuuruymbäristölöi. Luonnonniittylöin vähettyy meččymandžoin miäry on pienennyh, ga se on löydänyh uuzii kazvandukohtii dorogan reunoil.

Mansikat

Mansikat ovat monivuotisia, rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Mansikan kukkapohjus turpoaa punaiseksi ja meheväksi epähedelmäksi, jota kutsutaan puhekielessä marjaksi. Puutarhamansikka on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena mm. ahomansikka. Se viihtyy kulttuuriympäristössä. Luonnonlaidunten vähennyttyä ahomansikan määrä on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.

10.11.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sade Kondelin

Mujutandah pädijät sienet da grivat

Äijät sienet da grivat ollah ylen magiet syömizet, ga sen lizäksi ne päitäh putillah langoin da kangahien mujutandah. Niidä käytetäh enimyölläh samah tabah kuin mujutandakazviloigi.

Suomessa kazvajista mujusienistä toinah parahiten tundietah verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus) pedäjänsuomusorakas (Sarcodon squamosus) da barhattajalga (Tapinella atrotomentosa). Verihelttaseitikki andau ruskieda da keldaista, pedäjänsuomusorakas sinistä da barhattajalga vihandua (dai toičči siniruskieda) mujuo.

Läs kaikki ičengrivat (= syödäväksi pädijät grivat) päitäh i mujutandah da annetah eriluaduzie keldazie. Poikkevus tästä on Leccinum-sugu (mih kuulutah ezim. ruskie- libo oravangrivat), kumbazen grivoista ei suaha nimimmoista kunnollista mujuo.

Kuvan langat ollah miun tänä sygyzynä pedäjänsuomusorakkahalla mujutetut.

Värjäämiseen sopivat sienet

Monet sienet ovat syötynä oikein maukkaita, mutta sen lisäksi ne sopivat mainiosti lankojen ja kankaiden värjäykseen. Niitä käytetään pääasiassa samaan tapaan kuin värjäyskasvejakin.

Suomessa kasvavista värjäyssienistä parhaiten tunnettuja lienevät verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus), männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) ja samettijalka (Tapinella atrotomentosa). Verihelttaseitikistä saadaan punaista ja keltaista, männynsuomuorakkaasta sinistä ja samettijalasta vihreää (sekä toisinaan violettia) väriä.

Lähes kaikki syötävät tatit sopivat myös värjäykseen, ja niistä saadaan erilaisia keltaisen sävyjä. Leccinum-suvun (johon mm. punikkitatit kuuluvat) tatit ovat kuitenkin poikkeus, sillä ne eivät anna oikein mitään kunnollista väriä.

Kuvassa on tänä syksynä männynsuomuorakkaalla värjäämiäni lankoja.

Kuva: Sade Kondelin

1.11.2022

Karjalan kiännösseminuaran ruadopajas egläi: Lapset paistah karjalakse.

Luajittih: Aira Sumiloff da Hannu Lappalainen

Lapsi: Mama, suango tänäpäi n’amuu, gu on suovattu?

Minä: A voi voi lapsikuldu, unhoitin ostua, gu kävyin laukkah. Konzu veikki tulou kodih, sanon, štobi menis ostamah.

Lapsi: Sano veikil, gu n’aun’oilgi pidäy n’amuu ostua.

Minä: N’aun’oile annammo lämmiä mannii, eihäi n’aun’oit n’amuu syvvä.

Lapsi: Konzubo veikki tulou?

Minä: Terväh tulou, onnuako čuasun peräs.

Lapsi: Mama, minus se on pitky aigu.

Minä: Ga elosta kuklal sil aigua.

Lapsi: Ga pidäy vikse elostua. Muite en voi enämbiä vuottua.

Minä: A voi sinuu piendy lindustu.

Suomekse:

Lapsi: Äiti, saanko tänään karkkia, kun on lauantai?

Minä: Voi hyvänen aika, lapsi kulta, unohdin ostaa, kun kävin kaupassa. Kun veli tulee kotiin, sanon, että mene eostamaan.

Lapsi: Sano veljelle, että kisullekin pitää ostaa karkkia.

Minä: Kisulle annamme lämmintä maitoa, eihän kissat syö karkkia.

Lapsi: Koska veli tulee?

Minä: Nopeasti tulee, ehkä tunnin jälkeen.

Lapsi: Minusta se on pitkä aika.

Minä: No leiki nukella sen aikaa.

Lapsi: No pitää kai leikkiä, kun en jaksa odottaa.

Minä: Voi sinua pientä lintusta.

Luajittih suvikarjalakse: Sade Kondelin da Sanna Mylläri

Č: Läkkä, veikki, pihalla kižuamah?

V: Muga, pihalla on meijän hau-hau!

Č: Otammago mingi bobazen keralla?

Suomekse:

S: Lähdetäänkös, veikka, ulos leikkimään?

V: Joo, siellä on meidän hauva!

S: Otetaanko joku lelu mukaan?

31.10.2022

Karjalan kiännösseminuaran opastujien kodiruadoloi: Luaji kirjutus misgi kazvis. Sienet-grivat sežo päitäh.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Sienil da grivoilgi on suvut da jogahizel sieni- da gribalajil on tiijolline nimi sego jogahizen kielen oma nimi. Sieni- da gribalajiloi tundietah Suomes nygöi enämbi 7000. Suomes sienile da grivoile annetah nimilöi enimyölleh sen mugah, mil nenne ozutetahes libo mih koskietahes, mittuine duuhu niilöil on, mis net kasvetah libo sen mugah, min puun juurisienilöi libo -griboi net ollah imi. Suomes on sienien da grivoin nimistöruadokundu, mi andau uuzile lajiloile nimilöi. Nurminäiviččy on eräs nurmil kazvajis sienis. Sen nimi on näiviččy sendäh, gu se näivistyy terväh kuival siäl. Nurminäiviččy kuuluu näivičät -sienisuguh.

Nurminäiviččy (Marasmius oreades)

Nurminäiviččy on valpahan nahkan värine lyhyöl nurmel kazvai sieni. Sen šuapku on 1-5 cm. levei, nuoren näivičän šuapku on enzimäzikse miäččymäine, škuapkan reunas on priädniekkän jyttyzii ruppiloi, šuapkan keskel on buguričču, heltat ollah harvat da loukkotyvizet. Jalgu on 4-8 cm. pitky, kova da puumaine. Nurminäivičän magu on keskinkerdane/hyvä ja duuhu muistottau neilikkua. Vai škuapkoi syvväh.

Nurminahikas voibi kazvua tiedoiniekan kruugas da sendäh sen nimi on angliekse fairy ring – elgukruugu, sentäh gu se on pikkarane da čoma sieni da kazvau kruugis. Sualiskauzi on kezäkuu – ligakuu.

Suomekse:

Sienilläkin on suvut ja jokaisella sienilajilla on tieteellinen nimi sekä kunkin kielen oma nimi. Sienilajeja tunnetaan Suomessa nykyään yli 7000 lajia. Suomessa sienien nimet annetaan enimmäkseen sen mukaan, miltä ne näyttävät, mille ne maistuvat, millainen tuoksu niillä on, missä ne kasvavat tai sen mukaan minkä puun juurisieniä ne ovat jne. Suomessa on sienien nimistötoimikunta, joka antaa uusille lajeille nimet. Nurminahikas on eräs nurmella kasvavista sienistä. Sen nimi on nahikas siksi, että se nahistuu helposti kuivalla säällä. Nurminahikas kuuluu nahikkaat -sienisukuun.

Nurminahikas (Marasmius oreades)

Nurminahikas on vaalean nahan värinen lyhyellä nurmella kasvava sieni. Sen lakki on 1 – 5 cm. leveä, nuoren nakikkaan lakki on ensin pallomainen, lakin reunassa on piparkakkumaisia poimuja, lakin keskellä on kohouma, heltat ovat harvat ja kolotyviset. Jalka on 4 – 8 cm. pitkä, kova ja puumainen. Nurminahikkaan maku on mieto ja tuoksu muistuttaa neilikkaa. Nurminahikas kasvaa yleensä ruohikossa, jossa ruoho on lyhyttä. Nurminahikas voi kasvaa noidankehissä ja siksi sen nimi on englanniksi fairy ring – keijun kehä ja kasvaa kehissä. Satoaika on kesäkuu- lokakuu.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: nimetön opastui

Linku Wiki-tekstah.

Kazvit ollah monisoluzet organizmat, kudamat suajah oman ravingon enne kaikkie yhtevyttämäl. Kuvven organizmumuailman sistiemas net muvvostetah kazvimuailman (Plantae), yhten ydinozallizien organizmoin nelläs piäjoukos elättilöin, sienien-grivoin da alguelättilöinke. Kazviloikse on eri aijoinnu sellitändäs rippujen voidu miäritellä vaihtelii joukko eriluadustu organizmua. Kazviloi tutkii tiijonala on kazvitiedo libo botaniekku.

Kazvit poiketah elättilöis da sienis-grivois moneh tabah. Net ei enimyölleh voija liikkuo paikas toizeh, a pyzytäh kogo elaijan tietyl kazvoalustal. Kazvit ollah tavan mugah omavarazet libo autotrofizet, ku net suajah tarvittavat ainehet yhtevyttämäl. Kazvisolut poiketah elättisolulois muun keskes kiindiel, cel’l’ulouzan muvvostetul soluseinäl da plastidoil, kudamis on väriainehtu. Sienien-grivoin solulois on kitiinan jämpistetty soluseiny, da bakteriloin soluseinäs on murejiinua.

Suomekse:

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä. Kuuden eliökunnan järjestelmässä ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden aitotumaisten eliöiden neljästä pääryhmästä eläinten, sienten ja alkueliöiden ohella. Kasveiksi on eri aikoina tulkinnasta riippuen voitu määritellä vaihteleva joukko erilaisia eliöitä. Kasveja tutkiva tieteen ala on kasvitiede eli botaniikka.

Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan. Sienten soluissa on kitiinin jäykistämä soluseinä, ja bakteerien soluseinässä on mureiinia.

Suomenkielizen tekstan karjalakse kiändänyh: Maura Häkki

Pihl’ajat (Sorbus) on kazvisugu, kudamah kuuluu 100-200 lajii. Pihl’ajat ollah pikkarazii puuloi libo tuhjoloi. Lajiloin miäräs on suurdu ebätarkuttu, sendäh ku pihl’ajii on monii lähisugulazii lajiloi, kudamat yhtet biolougat laskietah erillizikse lajiloikse, a toizet ei. Pihl’ajien suguu on sežo nygöi juattu monekse pienembäkse suvukse. Suomes löydyjät 4-6 pihl’ailajii nygöi javotellah nelläh eri suguh. Pihl’ajat kuulutah rouzukazviloin heimoh da ollah ylen lähästy suguu orapihl’ajile da juablokkupuuloile. Toiči sežo aronijoi on kučuttu mustikse pihl’ajikse.

Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajia on monia lähisukuisia kantoja, jotka toiset kasvitieteilijät laskevat erillisiksi lajeiksi, toiset eivät. Pihlajien sukua on myös jaettu nykyään useammaksi pienemmäksi suvuksi. Suomessa esiintyvät 4–6 pihlajalajia luokitellaan nykyisin neljään eri sukuun. Pihlajat kuuluvat ruusukasvien heimoon (Rosaceae) ja ovat varsin läheistä sukua orapihlajille (Crataegus) ja omenapuille (Malus). Joskus myös aronioita (Aronia) on kutsuttu mustiksi pihlajiksi.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh

Linku Wiki-tekstah.

Voronkusieni (Cantharellus tubaeformis) – uuzi sienituttavu Päivännouzu-Suomes

Ilmastonmuutoksen täh uuzile alovehile levinnyh ravingosieni, vorongusieni, on jälgivuozinnu levinnyh sežo Päivännouzu-Suomeh. Nygöi se ongi keldusienien kel yksi Suomen suvaittavembis ravingosienis.

Voronkusieni on kebjei tunnustua, sil on rikas vil’l’usualis da sen vil’l’uaiguväli on verduallizen pitky; ainos elokuun allus enzilumeh suate. Sežo pikkaraine pakkaine ei muuta sen maguu.

Voronkusienet kazvetah nuoris kuuzikois, lehtimečis, kumbuzis havumečis dai segamečis. Puaksuh net kazvetah plotnoloinnu joukkoloinnu da toiči net ollah peitos sammalien al.

Voronkusieni on Suomen syömisvirraston kannatuksen mugah putilline syöndysieni. Tuorehet sienet voibi konserviiruija kylmiämäl libo kuivuamal, dai/konzu net ollah pättävii vuozii. Voronkusienen magu on elegantu da ei vägevy. Kuivatunnu nennien sienien magu tulou ilmi parem. Sienis voibi keittiä creme-luadustu suuppua libo suurustettuu syömisty libo nennii voibi käyttiä eriluaduzih pastoksih ezimerkikse voronkusieni-faršupastokseh. Pastoksen voit luadie tiettäväine ilmai lihua. Minun sizär luadiu voronkusienis varen’n’ua, kudaman peitollizen reseptan pal’l’astan täs:

Tarvičet: 2 kiluo tuorehtu voronkusiendy, 2 desilitrua mustua Balsamico-uksussua, litran vetty, yhten kilon varen’n’uzuaharii, 3 syönduluzikkua survottuu čosnokkua, 2-3 syönduluzikkua mavustehsuolua

Azu nenga: Puhtasta sienet da pilko net. Keitä ruohkuainehet varen’n’akse zuaharipakkavon reseptan mugah. Voronkusienivaren’n’ua voibi ottua kala- libo lihasyömizien kel.

Suomekse:

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) – uusi sienituttavuus Itä-Suomessa

Ilmastonmuutoksen myötä uusille alueille levinnyt ruokasieni, suppilovahvero, on viime vuosina levinnyt voimakkaasti myös Itä-Suomeen. Nykyään se onkin kanttarellin eli keltavahveron ohessa Suomen suosituimpia ruokasieniä.

Suppilovahvero on helppo tunnistaa, se on runsassatoinen ja sen satokausi on suhteellisen pitkä; aina elokuusta lumen tuloon asti. Pieni pakkanenkaan ei suppilovahveron makuun juuri vaikuta. Suppilovahverot kasvavat tuoreessa kuusikoissa, lehdoissa, kumpuilevissa havumetsissä sekä sekametsissä. Ne ovat usein tiiviinä kasvustoina ja joskus piiloutuneina syvälle sammaleisiin.

Suppilovahvero on Suomen ruokaviraston suosituksen mukaisesti erinomainen ruokasieni. Tuoreet sienet voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla, jolloin ne säilyvät käyttökelpoisia vuosikausia. Suppilovahveron maku on hienostuneen mieto. Kuivattuna niiden maku korostuu. Niistä voi valmistaa creme-tyyppistä keittoa tai muhennosta tai niitä voi käyttää erilaisiin paistoksiin esimerkiksi suppilovahvero-jauhelihakiusaukseen. Kiusauksen voi valmistaa myös ilman lihaa. Sisareni valmistaa suppilovahverosta hilloa, jonka salaisen reseptin paljastan tässä:

Tarvitset: 2 kg tuoreita suppilovahveroita, 2 dl tummaa Balsamico-etikkaa, 1 l vettä, 1 kg hillosokeria, 3 rkl valkosipulimurskaa, 2-3 rkl maustesuolaa.

Puhdista sienet ja pilko niitä hieman pienemmiksi. Keitä ainekset hilloksi hillosokeripakkauksen kyljessä olevan ohjeen mukaisesti. Suppilovahverohillo soveltuu kala- tai liharuokien lisäkkeeksi.

Kuva: Hannu Lappalainen

27.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Jaana Petsalo

Vagoi

Vagoi (Rubus idaeus) on vagoloin suguh (Rubus) kuului böbökkypölyttehine tuhjoine, kudaman magiet muarjat ollah tavan mugah ruskiet, harvazeh keldazet. Vagoil on äijy nimie: vavarno, vavarjo, vavarju, vavoi, vajoi, malina.

Vagoin muarjat ollah ylen mavukkahat ihan ičessähgi, ga niidy syvväh puaksuh hapainmaijon libo jiämaijon ker dai muarjusaluatois; magieloih jälgisyömizih vagoi andau hyvän aromuatan. Vagoidu konserviiruijah kylmändäl, sen muarjas keitetäh varen’n’ua da mehuu; kuivattulois lehtis voibi keittiä čuajuu.

Vagoil on monivuodizet juuret, ga sen vezat ollah kaksivuodizet. Vagoi tarviččou valguo da ravindehellizen/rehevän muan.

Vagoloin suguh kuuluu sežo sinivagoi (Rubus caesius), kudaman muarju ei ole moine magei migu (ruskei)vagoin.

Vadelma

Vadelma (Rubus idaeus) on vatukoiden sukuun (Rubus) kuuluva hyönteispölytteinen pensas, jonka herkulliset marjat ovat tavallisimmin punaisia, harvoin keltaisia. Vadelmalla on monta nimeä: vaapukka, vaarain, vaarama, vattu, vatukka, hallain.

Vadelman marjat ovat herkullisia sellaisenaankin, mutta niitä syödään usein viilin tai jäätelön kanssa sekä marjasalaateissa; jälkiruokiin vadelma antaa hienon maun. Vadelmaa säilötään pakastamalla, siitä keitetään hilloa ja mehua; kuivatuista lehdistä voi valmistaa teetä.

Vadelmalla on monivuotinen juurakko, mutta sen versot ovat kaksivuotisia. Vadelma vaatii valoa ja ravinteisen maan.

Vatukoiden sukuun kuuluu myös sinivatukka eli sinivadelma (Rubus caesius), jonka marja ei ole yhtä makea kuin (puna)vadelman.

25.10.2022

Mennyt nedälin karjalan kiännösseminuaras piimmö ruadopajan, kudamas opastujat opittih luadie yhteh detektiivah kuulujat sanat karjalakse. Sanat on vallinnuh Maria Kuismin, kudai enne sidä pidi paginan detektiivan kiändämizeh da sih liittyjäh kiännösruadoh näh. Täl kerdua julguammo kai opastujien ehoitukset mugasanotusti valliččemattah parembazii. Enimät sanat ollah livvinkarjalakse da suvikarjalazien sanavastinehien kohtal on merkattu: sk.

amatööri:

  • algaja (sk)
  • algai
  • ei-professionaline
  • harjavumatoi
  • suvaiččii
  • diletantu
  • nerotoi
  • maltamatoi

iskupaikka:

  • seuraneččokohta (sk)
  • yhtesolijah eččopaikku
  • seuraneččokohtu
  • muanituskohtu
  • kuvetuskohtu
  • ečindypaikku
  • eččopaikku

kokkarit:

  • illačču
  • kokkučut
  • bes’odat
  • koktučut
  • kokteilikučut
  • kokteilikku
  • ryyppypruazniekku

kämppis:

  • fatičču (sk, lk)
  • fatibrata
  • pertiniekku
  • majabratan
  • pertidovariššu
  • fatieruniekku
  • samas fatieras eläi

punkkupullo:

  • ruskiebutilkka (sk)
  • ruskabutilku
  • ruskupullo
  • ruskeččubutilku
  • ruskaččubutilku
  • ruskeiviinubutilku
  • viinukruušku
  • viinubutilku

oikis:

  • juris

kemppari:

  • hiimku
  • himku
  • kaunehuon laukku
  • duuhuosasto

mustamaija:

  • mustumaiju
  • mustuvoron

18.10.2022

Karjalan kiännösseminuaran kodiruadoloi: eči Yle suomenkielizis uudizis viizi mostu sanua, kudamii ei lövvy ni karjalan sanakniigois, ni sanalistois da luaji niilöile karjalankielizet vastinehet. Täs erähät opastujien luajittulois sanois:

rentoutusharjoitus = sundovutusharjoitus

kuukautissuoja/kuukautisside = kuuhissuoja/kuuhissije

ilmastointiteippi = butkiniekanteippa, butkiteippa

tukiasunto = tugifatiera

stand up -komiikka, -koomikko = lavajuumora, -jumorista

energiapula = energienvähys

lämmitysmuoto = lämmitystaba

siirtymätoimi = siirryndytego

verohelpotus = veroloin kebjendämine, verokebjendys

öljynviejämaat = neftii eksportiiruiččijat muat

kehonkieli = rungankieli libo runganviestitys, -viestimine, -viestindy

syväkyykky = syväkykistys

sopimukseton = sobimuksetoi

aktiivihiili = aktiivuhiili

pommiuhka = bombuvaravo

oikeuslaitos = oigevuslaitos

asianosainen = aziiniekku

turvajärjestelyt = suojuorganizuičendat

publiikki (virallinen valmistumisjuhla) = publiekku (virralline valmistumispruazniekku)

perhevapaa = vahnembienloma pienen lapsen hoijon niškoi

naispuhemiehistö = (parluamentan) naispaginanvedäijoukko

avustuspiiri = avunandamizen joukko

työyhteisö = ruadokollektiivu

freesata = kypsendiä razvas madalas lämmös

graavattu = zuaharinke suolattu

17.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

TIIJOITUS OZANOTTAJIH NÄH LIGAKUU 2022

Terveh teile, armahat yhtistyksen ozanottajat!

Sygyzy on terväh muuttumas algutalvekse. Toivottavalleh oletto konserviiruinnuh äijän muarjua, gribua da siendy talveh niškoi. Täs tiijoitukses on tieduo meijän yhtistyksen jullatus karjalan kielen alguopastundukniigas dai meijän yhtistyksen lehtikummi- projektas.

Syvyskuul piäzi ilmah enzimäine meijän yhtistyksen jullattu karjalan kielen opastundukniigu ”Kirjutan iče”. Julguamizen azui mahtollizekse Karjalan Sivistyseuran 2 200 euron denguabu. Kniigu on tarkoitettu karjalan kielen livvin murdehen alguopastukseh näh, se on ruadokniiguluaduine da sit on äijy vesseliä da älyllisty viizahuttu kehittäjiä ruaduo. Monet kniigan ruadolois päitäh sežo täyzi-igäzile.

Kniigan ollah luajittu Maria Kuismin da Juuli Kähäri da sit on 88 sivuu. Kniigan voit ostua Karjalan Sivistysseuran verkolaukas da sen hindu on 22 euruo.

Meijän yhtistyksen lehtikummi-nimine projektu toi 240 euruo. Täl dengusummal voimmo tilata Oma Mua -lehtie vähävarazih karjalazih perehih Vieljärven alovehel Ven’an Karjalas. Samoiten olemmo omal ozal lujendamas karjalan kielen maltandua. Lehtikummi-projektan vastushengilö on Pirjo Sivonen (pirjo.hellevi(at)elisanet.fi)

Čomii luvendukodvazii! Luve da opastu karjalan kieleh!

Suomekse:

JÄSENTIEDOTE LOKAKUU 2022

Tervehdys arvoisat jäsenemme!

Syksy on jo hyvää vauhtia vaihtumassa alkutalveksi. Toivottavasti olette saaneet säilöttyä paljon marjoja ja sieniä talven varalle. Tässä tiedotteessa on tietoa yhdistyksemme julkaisemasta karjalan kielen alkeisoppikirjasta sekä yhdistyksemme ”lehtikummi” hankkeesta.

Syyskuussa ilmestyi ensimmäinen yhdistyksemme julkaisema karjalan kielen oppikirja ”Kirjutan iče”. Julkaisemisen mahdollisti Karjalan sivistysseuralta saamamme 2.200 euron avustus. Kirja on tarkoitettu livvin murteen alkeisopetukseen, on työkirjatyyppinen ja se sisältää paljon hauskoja ja älyllistä nokkeluutta kehittäviä tehtäviä. Monet kirjan tehtävistä sopivat myös aikuisopiskelijoille.

Kirjan on laatinut työpari Maria Kuismin ja Juuli Kähäri ja siinä on 88 sivua. Kirja on myynnissä Karjalan sivistysseuran verkkokaupassa ja sen hinta on 22 euroa.

Yhdistyksemme lehtikummi -projekti tuotti 240 euroa. Tällä rahasummalla voimme tilata Oma mua -lehteä vähävaraisiin karjalaisperheisiin Vieljärven sedulla Venäjän Karjalassa. Näin olemme omalta osaltamme vahvistamassa karjalan kielen osaamista. Lehtikummiprojektin vastuuhenkilö on Pirjo Sivonen (pirjo.hellevi(at)elisanet.fi).

Opettavaisia lukuhetkiä!

Kuva: Hannu Lappalainen

11.10.2022

Kiändänyh karjalakse: nimetöi opastui

Linku Wiki-tekstah.

Suomelas-ugrilazet kielet

Suomelas-ugrilazet kielet ollah perindehellizen nägemyksen mugah uralilazien kielien toine piäšuaru, da niidy paistah suomelas-ugrilazet rahvahat. Uralilazen kielikunnan toine piäšuaru oldas nečen nägemyksen mugah samojedikielet. Yhtes nämmä muvvostetah uralilazen kielikunnan. Erähät kielentutkijat käytetäh terminöi suomelas-ugrilaine da uralilaine toine toizen sinoniimoinnu. Tämä liittyy sih, ku erillizele suomelas-ugrilazele kielentazole ei jälgiaigazes tutkimukses enämbiä ole nähty tävvelleh perusteluloi.

Suomelas-ugrilazien kielen pagizijua on muailmas läs 23 miljonua. Äijät pienet suomelas-ugrilazet kielet ollah varavonalazii da varavos kuolta sugupuuttoh. Suomelas-ugrilazien kielien tutkimustu kučutah finnougristiekakse.

Suomelas-ugrilazis kielis valdivollizet kielet ollah suomen kieli, eestin kieli da vengrien kieli. Toizet suomelas-ugrilazet kielet ollah vähembistökielet, kudamil on erähis Ven’an federacien ozis virrallizen kielen stuatussu ven’an kielen rinnal, ezimerkikse Udmurties da Marin tazavallas.

Sežo suomen, vengrien da eestin kielii paistah kanzallisvaldivoloin ulgopuolel vähembistökielinny.

Stuatussu uralilazien kielien joukos

Vahnu gipoutizu uralilazien kielien juandas kahtekse suomelas-ugrilazih da samojedikielih pohjavuu enne kaikkie sih huomivoh, što samojedikielil on selgieh vähiten yhtehizii sanoi toizien kielišuaroinke. Hos erähii iännehtazon piirdehiigi on ehoitettu vahnan kahteksejavon tuvekse, ehoitustu on sežo kritikuittu da ezitetty toizenjyttyine sellitys, kudamas iännehtazon perustehel samojedi- da ugrilazet kielet parembi pohjavuttas yhtehizeh kandumurdeheh. Iännehtazol ei sit lövvy selgiedy tugie vahnale kahteksejavole, da ero sanastoloin lugumiäris voi selletä nenga, što samojedi on vaihtanuh omua sanastuo enämbäl, migu päivänlaskupuolen kielišuarat.

Sendäh enimät tutkijat nygöi duumaijah, što samojedikielien da suomelas-ugrilazien kielien väline loittožus ei ole moine suuri, kui aijembah on arveltu da kielikunnan jagamine samojedilazeh da suomelas-ugrilazeh piäšuarah on ebäiltävy. Äijät tutkijat pietäh parembannu neitral’noimbua kielikunnan lajitteluu suorah seiččemeh (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, ugri, samojedi) libo yhteksäh piäšuarah (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, vengrii, mansi, hanti, samojedi).

Tutkimuksen histouriedu

Suomelas-ugrilazet kielet perävytäh uralilazeh kandukieleh, kudamua paistih tuhanzii vuozii tagaperin.

Nygözes tutkimukses iel kuvattuh tabah jo ebäiltäväkse pannun suomelas-ugrilazen kandukielen tarkembah aijoitukseh da paginaloveheh näh on olluh eriluadustu teoriedu. Enzimäi sit olis perindehellizen, nygöi jo suurel vuitil ebäiltävän uralilazien kielien monipolvizen sugupuumallin mugah eronnuh ugrilazien kielien joukko, kudamas myöhembäh oldas erottu muun keskes vengrien kieli da toizet obinugrilazet kielet. Tämän kandukielen päivänlaskupuoline šuaru olis ielleh jagavunnuh kandupermikse, kudai verduallizeh myöhä jagavui komin da udmurtin kielikse dai suomelas-volgalazekse kandukielekse. Täs oldas erottu marin kieli, mordvan kieli da aigaine kandusuomi libo suomelas-saamilaine kandukieli. Tämä olis jagavunnuh kandulapikse da kandusuomekse, kudai hajoi jälgimäzel vuozituhandel eaa. baltiekkumerensuomelazikse kielikse.

Nygöi myöhembäh äijät moizet täh binuarizeh sugupuumallih kuulujis välikandukielis, kui volgalaine välikandukieli (kudai olis mordvan da marin yhtehine kandukieli) da suomelas-volgalaine välikandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan da marin yhtehine kandukieli), ollah ylehizesti hyllätyt vähimyölleh suomelazien tutkijoin keskes, a erähii toizii välikandukielitazoloi on vastevai sežo puolistettu. Nämmis kiistanalazet ollah suomelas-saamilaine kandukieli dai kandu-ugri da kanduobinugri. Toinah parahači perusteltu välikandukielitazo on suomelas-permiläine kandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan, marin da permin yhtehine kandukieli), ku sille on ezitetty kui sanastollistu, mugai iännehtazon tugie.

Suomelas-ugrilazien kielien tutkimus on hätken olluh sugulaskielien ozutteluu da tovesteluu. Enzimäzet luvettelot suomelas-ugrilazis kielis luadi ruoččilaine Philipp Johann von Strahlenberg vuvvennu 1730 da perusteli kielien sugulažuttu sanaston verdailendal. Myöhembäh vengrieläzet János Sajnovics (1770) da Sámuel Gyarmathi (1799) jatkettih verdailendua sežo kielien muodoaineksih. 1800-luvul omii teorieidu kielien sugulazusvälilöih näh ollah ezitetty Rasmus Rask, Matthias Alexander Castrén, József Budenz da Otto Donner. Nygöi kielitutkimuksis piäpaino on olluh suomelas-ugrilazien kielien iändehistön, sanaston da muodo-opin tutkindal.

Aijembah suomelas-ugrilazien kielien sugupuus nägyi samoiten kartu rahvahien siirdymizes elämäh nygözih eloipaikkoih, no tädä teoriedu ei enämbiä pietä oigiennu. Nygözen nägemyksen mugah on olluh allus kaijahkol alovehel paistu kandukieli, kudai on levinnyh suurembale alovehele toinah enämbi kielenvaihtoloin migu eloipaikan muutandan kauti.

Rakendeh

Suomelas-ugrilazet kielet ollah ominažuksien mugah sintiettizii kielii, niilöis on äijy sijua da verraten vähä adpozittua.

Nygözen nägemyksen mugah yhtehizele kandukielele oldih ominazii nengomat iändehellizet piirdehet:

  1. Enzitavus oldih lyhyöt vokalit i, u, ü (=y), e, o, ä, a da pitkät i, u, e, o
  2. Jällembäzis tavulois oldih vaiku kolme vokalii: a, ä, e
  3. Sanoih pädi vokalisobu
  4. Konsonantoih kuului muun keskes äijy sibil’antua, affrikuattua da pehmendettyy iännehty
  5. Sanan piäpaino oli enzimäzel tavul.

Kandukielen muodopiirdehii oldih muun keskes nämmä: deklinacies oli kuuzi sijua (nominatiivu, genetiivu, akkuzatiivu, lokatiivu, ablatiivu da latiivu), nominoin da verbilöin taivutukses tiettih yksikön ližäkse monikko da kaksikko, verbilöin taivutukseh kuului eri aiguluokkua (preezensu, mennyhaigua merkiččii preteerittu) da tabaluokkua (indikatiivu, imperatiivu, konjunktiivu). Virkehrakendehele ominastu oli muun keskes nominan olendu predikuatannu (ms. nominualuvirkehis) da miärittehen pozicii piäsanan iel. Paikkusijois tulo- da erosijoi liennöy käytetty puaksumbah, migu indoeurouppalazis kielis.

7.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Kaži-sieniniekku

Minun kaži, armas Nasu, tahtoi ainos kävvä minun ker meččäh muarjua, gribua libo siendy keriämäh. Häi oli kui pikkarazet lapset: hyväl mielel meččäh lähti, ga mečäs jo rubei n’augumah: ”Minä en enämbiä voi olla tiä, vägie ei jiännyh. Konzubo lähtemmö iäres? Jo nälgygi on.” Ičekseh häi ei kodih nikonzu lähtenyh. Yhten kerran, konzu oli ylen räkki päivy, kannoin yskäs händy kodih järilleh.

Täs häi vuottau, što lähtemmö keldusiendy keldazeh poimiččuh keriämäh.

Sienestäjäkissa

Kissani, rakas Nasu, halusi aina lähteä kanssani metsään marjastamaan tai sienestämään. Hän oli kuin pienet lapset, hyvin mielin lähti metsään, mutta metsässä jo rupesi naukumaan: ”Minä en enää jaksa olla, koska lähdetään takaisin kotiin, nälkä on?” Yhden kerran, kun oli tosi kuuma päivä, kannoin hänet kotiin takaisin.

Tässä hän odottaa, että lähdemme keräämään kantarellia keltaiseen koriin.

Kuva: Aira Sumiloff

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Maura Häkki

Pagopertis

Pruaznuičimmo dovarišan roindupäiviä pagopertis. Pagopertin tiemannu oli atomelektrostansii. Perti ozuttih moizekse toventundozekse, ga minuugi kai varaitti. Tämä oli minule toine kerdu, konzu kävyin pagopertis! Ga täl kerdua pahakse mielekse emmo piässyh pagopertispäi iäreh. Toinah ihan ellendettävy segi, ku pagopertin tazo oli jygei da meil oli vaigu čuassu aigua pajeta siepäi. Ozakse pagopertin ruadai yhtelläh andoi meile sellittiä pagopertin loppussah, hos čuassu oligi jo mennyh. Roindupäivän pruaznuičendu jatkuu vie nedälinlopul drag-illačus.

Pakohuoneessa

Juhlimme ystäväni syntymäpäivää pakohuoneessa. Pakohuoneen teema oli ydinvoimala. Huone vaikutti niin todentuntuiselta, että minua jopa vähän pelotti. Tämä oli minulle toinen kerta kun käyn pakohuoneessa! Mutta tällä kerralla valitettavasti emme päässeet pakohuoneesta pois. Ehkä ihan ymmärrettävää, koska pakohuoneen taso oli vaikea ja meillä oli vain tunti aikaa paeta sieltä. Onneksi pakohuoneen työntekijä antoi meidän ratkaista pakohuoneen loppuun asti, vaikka tunti olikin jo kulunut. Syntymäpäivän juhlinta jatkuu vielä viikonloppuna drag-bileiden parissa.

Kuva: pakohuoneen työntekijä

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Sanakniiguhimoruado

Minule on petties roinnuh uuzi himoruado: karjalankielizien sanakniigoin lugemine. Yksi parembazis on Salmin murdehen sanakniigu, kudai on Salmis rodivunnuon Pekka Pohjanvalon kerätty. Alguperäine kniigu jullattih vuvvennu 1947 da tävvendysoza vuvvennu 1950, ga minä sain läs petties nämmien yhtehizen painoksen. A voi voi, en malta ni sanuo, mittuine uarreh se on! Pohjanvalo eulluh kielitiedoilii, eigo ni ammatilline keriäjy da sanakniigas ongi äijy paginkieldy ezimerkivirkehienke. Duumaičen, ku händy vikse ei koskiettu perindehellizet huijustelijat sanakniigoin siännöt, sendäh ku kniigas on sanua da sanondastu ihan kaikkih eloksen dieloloih näh. Olen zavedinnuh lugie kniigua allus algajen da kaikel aigua hihetän … Voibi olla uruan hommii, ga ylen-ylen vessel se yksikai on!

Sanakirjaharrastus

Mulle on vahingossa tullut uusi harrastus: karjalankielisten sanakirjojen lukeminen. Yksi parhaista on Salmin murteen sanakirja, joka on salmilaisperäisen Pekka Pohjanvalon kokoama. Alkuperäinen kirja julkaistiin v. -47 ja täydennysosa v. -50, mutta minä sain puolivahingossa näiden yhteispainoksen. Voi hyvänen aika, millainen aarre se on! Pohjanvalo ei ollut kielitietelijä vaan harrastelija ja kirjassa on paljon puhekieltä esimerkkilauseineen. Ilmeisesti perinteiset sanakirjojen häveliäisyyssäännöt ei häntä koskeneet, koska kirjasta löytyysanoja ja sanontoja ihan kaikilta elämän alueilta. Olen aloittanut kirjan lukemisen alusta alkaen ja hekotan täällä ääneen… Sekopäistä hommaa vissiin, mutta ihan järkyttävän hauskaa se on!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Jaana Petsalo

Minun himoruado

Minun nygöine himoruado on karjalan kielen (loitto-)opastundu. Rubein opastumah livvinkarjalah Snellman-kezäyliopiston Kačahtus karjalan kieleh -kursal viizi vuottu tagaperin. Sen jälles olen olluh keräl sežo karjalan kielen algu- da jatkokursoil. Tovellizembi opastundu algoi mulloi Päivännouzu-Suomen avvonazen yliopiston kursoil; talven aijal keräin 14 karjalan kielen opastusčökehty. Nygöi jatkan opastundua kiännöskursal. Vuozii tagaperin niegloin sukkii, alazii da villupaidoi dai pletiin kruuživuo, ga nygöi tahton syvetä karjalan kieleh. Ga neče ruado ongi ylen-ylen vessel da mieldykiinnittäi himoruado!

Minun harrastukseni

Minun nykyinen harrastukseni on karjalan kielen (etä)opiskelu. Aloitin livvinkarjalan opiskelun Snellman-kesäyliopistossa Johdatus karjalan kieleen -kurssilla viisi vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut mukana myös karjalan kielen alkeis- ja jatkokursseilla. Vakavampi opiskelu alkoi viime vuonna Itä-Suomen avoimen yliopiston kursseilla; talven aikana suoritin karjalan kielen opintoja 14 opintopistettä. Nyt jatkan opiskelua käännöskurssilla. Joskus vuosia sitten harrastin sukkien, lapasten ja villapaitojen neulomista sekä pitsinnypläystä, mutta nyt keskityn karjalan kieleen. Tämäpä onkin harvinaisen hauskaa ja mielenkiintoista hommaa!

Kuva: Jaana Petsalo

5.10.2022

Linku Wiki-tekstah.

Kiändänyh Hannu Lappalainen

Pyöröi

Pyöröi libo kukkoine on kui Suomen muga i Ven’an Karjalas tundiettu pastos. Rakkahal lapsel on äijy nimie: Suvizes Ven’an Karjalas dai aijembah Suomeh kuulunuos Raja-Karjalas sidä kučuttih pyöröikse, Vienan Karjalas pottusangiekse dai Suomen Pohjas-Karjalas kukkozekse. Pyörölöil on olluh Suomen puolel sežo mostu nimie, kui pyröine, tapuntaine libo toslokas.

Aijembah pyöröitaiginan piäruohkuaineh oli ruisjauho da piälyksekse pandih ozrupudruo libo talkunua, kudamien sijah myöhembä pandih riissupudruo libo kartohkupyretty. 1900-luvun allus pyöröitaiginua ruvetеih valmistamah nižujauhos da syväimekse ruvettih panemah mannoikuaššua. Nižupyörölöi allettih ottua koufein ker. Ruispyöröit syödih da syvväh suupan libo vellin ker.

Syömisperindehes on ylen vähä kirjallistu materjualua. Kukkoine piäzi suudokniigah jo vuvvennu 1691, konzu erähäs talois Kidien voulostis oli subbotniekan jälgeh torattu subotniekkusyömizen täh. Ižändät oldih uskaldettu tarita subbotniekkurahvahale liharokkua, ga tarittihgi ainos vellii da kukkozii. Sendäh rodih tora, kudaman aigah taloin poigu kuoli. Dielo puutui suudoh da yhteltiedy subbotniekku da kukkoine pandih kirjoih.

Pyörölöin luajindu:

Taiginas pyöritelläh käzin pitkäččy, kudai paloitellah.

Palois taputellah läs 1- 2 santimetrin sangevuzii plekkuloi, kudamii nostetah.

Sagei täyteh levitetäh reunoissah. Reunoi ei kiännetä täyttehen piäle. Pastetah räkes päčis, voijellah voisulal mollembin puolin da annetah pehmetä kodvaine.

Pyöröi

Pyöröi eli kukkonen on sekä Venäjän että Suomen Karjalassa tunnettu leivos. Rakkaalla lapsella on monta nimeä; Eteläisessä Venäjän Karjalassa sekä aikanaan Suomelle kuuluneessa Raja-Karjassa sitä kutsuttiin pyöröksi, Vienan-Karjalassa pottusankikisi sekä Suomen Pohjois-Karjalassa kukkoseksi. Pyöröllä on ollut Suomen puolella myös muita nimiä kuten pyörönen, tapuntainen tai toslokas.

Alun perin pyöröt valmistettiin ruisjauhoista ja päällyksenä käytettiin ohraryynupuuroa tai talkkunaa, jotka korvattiin myöhemmin riisipuurolla tai perunamuhennoksella. 1900-luvun alussa pyöröjä ruvettiin valmistamaan vehnäjauhoista ja päällyksenä alettiin käyttää mannapuuroa. Vehnäpyöröjä alettiin käyttää erityisesti kahvileipänä. Rukiiset pyöröt soveltuvat hyvin keittojen tai vellien kyytipojaksi.

Ruokaperinteestä on hyvin vähän kirjallista materiaalia. Kukkonen pääsi tuomiokirjaan jo vuonna 1691, jolloin kiteeläisessä talossa oli talkoiden jälkeen tapeltu talkooruuasta syntyneen erimielisyyden vuoksi. Isäntäväki oli tarjonnut talkooväelle lupaamaansa liharokan asemesta vain velliä ja kukkosia. Syntyi tappelu, jonka aikana talon poika sai surmansa. Tapaus joutui käräjille ja samalla talkoot sekä kukkoset tulivat kirjatuksi.

Pyöröjen valmistaminen:

Taikinasta pyöritetään käsin tanko, joka paloitellaan tanko.

Paloista taputellaan noin 1 – 2 cm:n paksuisia kakkaroita, jotka kohotetaan

Sakea täyte levitetään reunoihin saakka. Reunoja ei käännetä täytteen päälle. Paistetaan kuumassa uunissa, voidellaan voisulalla molemmin puolin ja annetaan hautua hetken.

Kuva: Hannu Lappalainen

Kiändänyh Jaana Petsalo

Linku Wiki-tekstah.

Huabuvezi

Huabuvezi (suomekse Haapavesi) on linnu Pohjas-Pohjanmuan muakunnan suvialovehel. Huabuvezi sijaiččou Pyhäjoven varrel. Huabuviel on 6 613 eläjiä (31.12.2021). Pinduala on 1086,53 km2, kudamas vezistyö on 35,94 km2 (1.1.2022). Nuaburikunnat ollah Huabujärvi, Kärzymägi, Nivala, Oulainen, Ruahe, Siigulatvu da Ylivieska. Huabuvien kundu perustettih vuvvennu 1866, vuvves 1996 algajen Huabuvezi on olluh linnu. Huabuvetty kučutah Pohjanmuan helmekse.

Huabuvezi on kirkei kul’tuurulinnu. Huabuviel pietäh folkmuuzikkufestivualii Haapavesi Folk Music Festival joga keziä Iivananpäivän jälgeh. Festivualin yhtevykses pietäh folkkursii. Justimus-joukko on roindua myöte Huabuvielpäi.

Huabuvezi on sežo školalinnu. Perusškolah jälgeh Huabuviel voibi opastuo gimnuazies, Opastuskeskučču JEDU:s (Koulutuskeskus JEDU) da Huabuvien Opistos (Haapaveden Opisto).

Huabuvien Kytökyläs on časounu. Huabuvien pravoslaunoit kuulutah Kuopion pravoslaunoih prihodah. Jatkovoinan jälgeh Huabuviele tuli karjalazii evakkoloi, enimyölleh Soanlahtelpäi.

Haapavesi

Haapavesi on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Haapavesi sijaitsee Pyhäjoen varrella. Haapavedellä on 6 613 asukasta (31.12.2021). Pinta-ala on 1086,53 km2, josta vesistöä on 35,94 km2 (1.1.2022). Naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska. Haapaveden kunta perustettiin vuonna 1866, vuodesta 1996 alkaen Haapavesi on ollut kaupunki. Haapavettä kutsutaan Pohjanmaan helmeksi.

Haapavesi on vireä kulttuurikaupunki. Haapavedellä järjestetään Haapavesi Folk Music Festival joka kesä juhannuksen jälkeen. Festivaalin yhteydessä järjestetään folkkursseja. Justimus on lähtöisin Haapavedeltä.

Haapavesi on myös koulukaupunki. Peruskoulun jälkeen Haapavedellä voi opiskella lukiossa, Koulutuskeskus JEDU:ssa ja Haapaveden Opistossa.

Haapaveden Kytökylässä on tsasouna. Haapaveden ortodoksit kuuluvat Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Jatkosodan jälkeen Haapavedelle tuli karjalaisevakkoja, erityisesti Soanlahdelta.

Kirjutannuh Aira Sumiloff

Linku Wiki-tekstah.

Ylä-Uuksu

Ylä-Uuksu on endizen Salmin pidäjän endine hieru. Ylä-Uuksul on eletty jo kivikavven aigah. Vuvvennu 2020 argeolougizis kaivavukzis löydyi nenga 6000 ezinehty kivikavven aijalpäi.

Hierus läbi virduau Uuksunjogi. Uuksunjoves oli enne vuottu 1939 kolme elektrostansiedu, kudamat annettih sähkyö Ristiojan raudurudan rikastandulaitokseh da Pitkyrannan kaivoksen alovehel. Sähköprovodu oli enzimäine suomelane pitkäl matkal strojittu suurikiinnitysprovodu.

Ylä-Uuksun hierus oli mondu piendy kyliä: Kivenkulmu, Lupikoi, Neprätti, Ristuoja, Samiselgy, Seminkylä da Tunninen. Hierus oli Ala- da Yläškola, mit oldih yhtehizet Ala-Uuksun ker. Vuonnu 1939 hierus oli läs sada taloidu da eläjiä arvivon mugah nenga 800–1000 hengie. Eläjät oldih enimmyölleh karjalankielizii pravoslaunoloi. Voinan jälgeh eläjät jagavuttih ymbäri nygösty Suomie.

Ylä-Uuksu

Ylä-Uuksu on entisen Salmin pitäjän entinen kylä. Ylä-Uuksulta on asuttu jo kivikauden aikana. Vuonna 2020 arkeologisissa kaivauksissa löytyi noin 6000 esinettä kivikauden ajalta.

Kylän halki virtaa Uuksunjoki. Uuksunjoessa oli ennen vuotta kolme voimalaitosta, mitkä tuottivat sähköä Ristojan rautamalmin rikastuslaitokselle ja Pitkärannan kaivosalueelle. Sähköjohto oli ensimmäinen suomalainen pitkälle matkalle rakennettu suurjännitejohto.

Ylä-Uuksun kylässä oli monta pientä kylää: Kivenkulma, Lupikko, Neprätti, Ristioja, Samiselkä, Seminkylä ja Tunninen. Kylässä oli Ala- ja Yläkoulu, mitkä olivat yhteisiä Ala-Uuksun kanssa. Vuonna 1939 kylässä oli lähes sata taloa ja asukkaita arviolta noin 800 – 1000 henkilöä. Asukkaat olivat enimmäkseen karjalankielisiä ortodokseja.Sodan jälkeen asukkaat jakautuivat ympäri nykyistä Suomea.

Kirjutannuh Maura Häkki

Linku Wiki-tekstah.

Loimolan Voima

Loimolan Voima on karjalankieline folk-joukko, kudai ruadau Suomes. Joukko perustettih vuvvennu 2019 da sih kuulutah karjalazet Suačin vellekset Levoin Miša da Miikkula. Miša säveldäy da Miikkula kirjuttau pajoloin tekstat. Joukon pajot on kirjutettu suvikarjalan murdehel. Velleksien sugu on rodužin Suistamolpäi, ga hyö iče ollah vadrastuttu Lieksas.

Loimolan Voiman ezmäine disku ”Ruttomužikan kyynäl” piästettih ilmah vuvvennu 2020. Samaine disku vallittih Suomes vuvven 2021 rahvahanmuuzikkudiskakse. Toine disku ”Mi on praudua” jullattih vuvvennu 2022. Joukol on olluh konsertoi Suomen eri čuril.

Kirjutannuh Sanna Mylläri

Karaoke karjalakse

Karaoke karjalakse on karjalankieline karaoketuotando. Sit on 23 eri stiil’ah luajittuu pajuo: perindehellisty rahvahanmuuzikkua, kiännettyy iškumeloudiedu, rockmuuzikkua dai nygyaigastu folkii. Karaoke karjalakse on muailman enzimäine karjalankieline karaoketuotando. Sit löydyy pajoloi vienankarjalan, suvikarjalan da livvinkarjalan murdehil. Muuzikkua on otettu keräle kui Suomes mugai Ven’an Karjalaspäi.

Karjalankielisty karaokie voibi pajattua Feelment-karaokealustua käyttäjis restoranois. Ližäkse videot lövvytäh YouTubes da saital pajot.fi/karaoke.

Karaoke karjalakse -tallendehen julgai Karelia Folk -yhtistys vuvvennu 2021. Se oli vuitti karjalan kielen da kul’tuuran stuatussua edehpäi eistäjiä Parempi Pajot -projektua.

Pajot:

  • Čibi-čibi linduine SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Čuuruu SATTUMA
  • Elämäni kokemuksie KALEVALAN RAHVAHANPAJOJOUKKO
  • Evakon pajo (Evakon laulu – akkompanementu KarjalaBrihat)
  • Hyllätty ei ole hullattu SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Hyrzylä LOIMOLAN VOIMA
  • Kaijasjärves äijä kalua (akkompanementu KarjalaBrihat)
  • Karjalan kumbuzil (akkompanementu Hannu ja Iivo Brelo)
  • Karjalani rahvas (akkompanementu Hannu Brelo)
  • Kylyni KALEVALAN RAHVAHANPAJOJOUKKO
  • Kylä vuotti uutta kuuta (akkompanementu Rälläkkä)
  • Maman kevätpajoine SATTUMA
  • Metrolla buabon luo KRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD
  • Minä mustan (akkompanementu KarjalaBrihat)
  • Oman muan tuli FOLKSWAGEN
  • Petroskoi MYLLÄRIT
  • Regipajo SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Ruskie neičyt (akkompanementu KarjalaBrihat)
  • Soutelemma joutelemma SATTUMA
  • Suvi-Karjal (Pohjois-Karjala – akkompanementu Rälläkkä)
  • Tietoi karjalas (Heili Karjalasta – akkompanementu KarjalaBrihat)
  • Urai matkuniekka HANNU BRELO
  • Valgei vällys SANTTU KARHU & TALVISOVAT

Ruadojoukko:

Luadii Jussi Sinkkonen, azientundii Timoi Munne, projektupiällikkö Jari-Pekka Kinnunen

Tuotandos avvutettih Riverian iäni- da videotuotandon opastujat, Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen opastujat, alovehellizet muzikantat dai karjalan kielen da kul’tuuran suvaiččijat, Karjal-seuroloin aktiivat dai pajoloin alguperähizet ozuttajat mollemmil puolil rajua.

Karaoke karjalakse

Karaoke karjalakse on karjalankielinen karaoketuotanto. Siinä on 23 kappaletta eri tyylilajeilla: perinteistä kansanmusiikkia, käännösiskelmää, rockmusiikkia ja nykyfolkkia. Karaoke karjalakse on maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketuotanto. Siltä löytyy lauluja vienankarjalan, eteläkarjalan ja livvinkarjalan murteilla. Musiikkia on otettu mukaan sekä Suomesta että Venäjän Karjalasta.

Karjalankielistä karaokea voi laulaa Feelment-karaokealustaa käyttävissä ravintoloissa. Lisäksi videot löytyvät YouTubesta ja osoitteesta pajot.fi/karaoke.

Karaoke karjalakse -tallenteen julkaisi Karelia Folk ry vuonna 2021 osana Karjalan kielen ja kulttuurin asemaa edistävää Parempi Pajot -hanketta.

Kappaleet:

  • Čibi-čibi linduine SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Čuuruu SATTUMA
  • Elämäni kokemuksie KALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
  • Evakon pajo (Evakon laulu – säestys KarjalaBrihat)
  • Hyllätty ei ole hullattu SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Hyrzylä LOIMOLAN VOIMA
  • Kaijasjärves äijä kalua (säestys KarjalaBrihat)
  • Karjalan kumbuzil (säestys Hannu ja Iivo Brelo)
  • Karjalani rahvas (säestys Hannu Brelo)
  • Kylyni KALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
  • Kylä vuotti uutta kuuta (säestys Rälläkkä)
  • Maman kevätpajoine SATTUMA
  • Metrolla buabon luo KRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD
  • Minä mustan (säestys KarjalaBrihat)
  • Oman muan tuli FOLKSWAGEN
  • Petroskoi MYLLÄRIT
  • Regipajo SANTTU KARHU & TALVISOVAT
  • Ruskie neičyt (säestys KarjalaBrihat)
  • Soutelemma joutelemma SATTUMA
  • Suvi-Karjal (Pohjois-Karjala – säestys Rälläkkä)
  • Tietoi karjalas (Heili Karjalasta – säestys KarjalaBrihat)
  • Urai matkuniekka HANNU BRELO
  • Valgei vällys SANTTU KARHU & TALVISOVAT

Työryhmä:

tuottaja Jussi Sinkkonen
asiantuntija Timoi Munne
projektipäällikkö Jari-Pekka Kinnunen

Tuotannossa avustivat Riverian ääni- ja videotuotannon oppilaat, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijat, paikalliset muusikot sekä karjalan kielen ja kulttuurin harrastajat, Karjala-seurojen aktiivit ja kappaleiden alkuperäisesittäjät molemminpuolin rajaa.

4.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

Olga Gokkoeva soitti Hannu Lappalaizele: Terveh Hannu! Karjalan kielen kois opastetah kielipezän lapsil karjalan kieldy da opastumismaterjualas on suuri vajavus. Voisgo Karjalan kielen koin abuniekat tulla abuh?

Hannu: Meijän yhtistyksen siändölöin mugah yksi sen tärgiembis dielolois on luadie karjalankielisty opastusmaterjualua. A kenbo vois luadie nengostu?

Olga: Minä tiijän, gu nygöi Jovensuus eläi naine on planiiruinnuh luadie mostu materjualua.

Hannu: Voitgo tiijustella hänel, ongo hänel mielenkiinduo moizeh ruadoh. Kuibo finansiiruičemmo projektan?

Olga: Voizimmo pakita abudengua Karjalan sivistyseuralpäi.

Hannu: Ylen hyvä ideju, Olga. Konzubo rubiemmo hommah?

Suomekse:

Olga Gokkoeva soitti Hannu Lappalaiselle: Terve Hannu, Karjalan kielen kodissa opetetaan kielipesän lapsille karjalan kieltä ja oppimateriaaleista on suuri pute. Voisiko Karjalan kielen abuniekat auttaa.

Hannu: Yhdistyksemme sääntöjen mukaan sen yksi tärkeä tehtävä on laatia karjalankielistä oppimateriaalia. Mutta kukapa voisi tehdä moista materiaalia.

Olga: Tiedän, että nykyisin Joensuussa asuva haishenkilö on suunnitellut tekevänsä sellaista materiaalia.

Hannu: Voisitko kysyä häneltä. olisiko hänellä mielenkiintoa moiseen työhön. Mutta, miten rahoitamme projektin.

Olga: Voisimme anoa apurahaa Karjalan sivistysseuralta.

Hannu: Erittäin hyvä idea Olga. Milloin panemme hihat heilumaan?

Suomeksi kirjuttan da karjalaksi kiändän: Sade Kondelin

– Terveh! Onba vesselä nähä, kuin ei siuda viikollah ole nägyn!

– A terveh terveh! Vot siidähän on viksi jo eräsgi vuozi, ku jälgimäi vastavuimma!

– Muga on, en ni muissa konza se oli. Midäbä olet täl aigua hommaillun?

– No en nimidä kummembia. Väitöskirjua kirjutan vielägi. Ga käziruadoloi olen ruvennun luadimah aivin vain enämbi. A kuinba siula, vielägö työ elättä siellä Raunistulassa?

– Eeeeeei, myö muutimma Paattisilla jo vuotta kaksi tagaperin, ossimma sieldä moizen čoman pienen talon. Olemma kohendan sidä hil’l’akkah, dai nyt tänä vuodena rubein ihan tovessah innossumah saduhommista.

– Oho, moločča! Mie olen ičegi toičči valvattan kodie, mis olis oma piha, ga toiččinaksi yhelläh olemma vielä kerrostaloeläjät. No miun muamo da sizär eletäh nygöin ihan lähäl da heilä on oma pieni tagapiha, sinne olen suannun käyvä hos langoin mujutandah.

– Kuulostau muga ihan näpperäldä kompromissalda. A nyt miula pidäy jatkua matkua, vain työnnä vellin viestie hos instas, ylen mugava olis liziägi paissa. Voizitta tulla gostih konzatah, lämmittäzimmä kylyn da istuzimma ildua pihas, ku ilmatgi ollah vielä lämmät.

– Vot se olis muga ylen vesselä! Miebä työnnän viestie, libo työnnä sie kuin ezmäi muistanet! Kačomma!

Suomekse:

– Moi! Kiva nähä pitkästä aikaa!

– Ai hei! Joo, siitä on vissiin jo useempi vuosi ku nähtiin viimeksi!

– Niinpä, en ees muista koska se oli. Mitäs sä oot tällä välin puuhaillu?

– No en kyllä mitään ihmeellistä. Väitöskirjaa teen edelleen. Mutta käsitöitä oon ruvennu tekemään aina vaan enemmän. Mitenkäs sulla, vieläkö te asutte siellä Raunistulassa?

– Eeeeeei, me muutettiin Paattisille jo pari vuotta sitten, ostettiin sieltä semmonen kiva pieni talo. Ollaan rempattu sitä pikkuhiljaa, ja nyt tänä vuonna rupesin ihan tosissani intoilemaan puutarhahommista.

– Oho, siistiä! Itekin oon haaveillu omasta pihasta aina välillä, mutta toistaiseksi ainakin ollaan vielä kerrostaloasujia. No äiti ja sisko asuu sentään nykyään ihan lähellä ja niillä on pieni oma takapiha, niin siellä oon voinu käydä vaikka lankoja värjäilemässä.

– Kuulostaa ihan näppärältä kompromissilta kyllä. Mun pitää nyt jatkaa matkaa, mutta hei laita vaikka instassa viestiä, ois kiva jatkaa juttua vielä tästä. Voisitte tulla käymään joku kerta, lämmitettäis sauna ja istuttais pihalla iltaa, kun näitä lämpimiä säitäkin tuntuis vielä riittävän.

– Joo, se ois kyllä tosi kivaa! Mäpä laitan viestiä, tai laita sä jos muistat ensiks! Katellaan!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Sanna Mylläri

– Opimmogo jälgimäi tänäpäi kaččuo mingi kinon? Sit on olluh paginua jo kaksi nedälii.

– Ongo meil vägie? Pahoi olen muannuh yöl.

– Vessel olis kaččuo midägi, hos lyhyččäzembigi kino.

– No voimmo sit kaččuo, ga pidäy allata aijoin aijal, ku ei menis liijakse myöhäh.

– Muga. Minä ga kävyn ottamah meile kinosyömizii, valliče sil aigua migi kino, kudamua vie et ole nähnyh.

– Hyvä, kačommo midägi, mi ei ole liijakse jygei. Tuo čipsua da irdon’amuu dai midätahto juomistugi!

Suomekse:

– Koitetaanko tänään vihdoin ja viimein katsoo joku elokuva? Siitä on ollu puhetta jo kaks viikkoa.

– Jaksetaanko me? En nukkunu kovin hyvin viime yönä.

– Olis kiva katsoa jotain, vaikka lyhyempikin elokuva.

– No katotaan vaan, mutta alotetaan riittävän aikaisin, ettei mene liian myöhään.

– Joo. Määpä käyn hakemassa meille leffaevästä, valitse silla aikaa joku elokuva, mitä et oo nähnyt.

– Hyvä, katotaan jotain, joka ei oo liian raskasta. Tuo sipsejä ja irtokarkkeja ja jotain juomista!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Maura Häkki

P: Mittuine menoine sie toizel čural?

S: Rädžimmö vaigu školadieloloih da perehperih näh.

S: Ga ravei meno!

S: A kuibo teil?

T: Ihan hyvä! Räkki roih nečen pajon täh terväh.

T: Mittumuabo pajuo olet menemäs pajattamah yksinäh?

T: Meil on puoli čuassuu Cicciolinah. Himoittas, gu tiä olis sil aigua vie rahvastu.

S: Ga toinah ongi vie da vähimyölleh dai varmahgi myö olemmo.

Suomekse:

P: Mikä meno siellä toisella puolella?

S: Räntätään vaan koulujutuista ja perhetaustoista.

S: Mutta ihan jees meno.

S: Entäs teillä?

T: Ihan jees! kuumottaa toi laulu kohta.

T: Mitä oot menos laulaa yksin

T: Meil on puoli tuntia Ciccioliinaan nii toivottavasti täällä on siinä vaiheessa vielä väkee

S: Eiköhän tai ainaki me varmaan ollaan

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Jaana Petsalo

– Terveh, kuibo dielot? Oletgo olluh tervehen?

– Ga olen olluh, ga sähkön hindu minuu panou stressah.

– Mindäh se panou stressah?

– Meijän sähkösobimus lopeh ligakuun jälgimäzenny piän, da uvven sobimuksen hindu on vähimyölleh 30 sentua/kWh. Biržusähkösobimuksii vai taritah.

– A voi voi, tahtottavasti ei tule vilu talvi.

– Ga muga. Hyväkse mielekse meijän halgosarai on täyzi halguo kylyh, kaminah dai päččizeh niškoi.

– Ga se on ylen hyvä dielo. Näimmökseh!

– Huomenessah!

Suomekse:

– Hei, mitäpä kuuluu? Oletko ollut terveenä?

– Olen ollut terveenä, mutta sähkön hinta stressaa.

– Mikä siinä stressaa?

– Sähkösopimuksemme päättyy lokakuun viimeinen päivä, ja uuden sopimuksen hinta on vähintään 30 senttiä/kWh. Pörssisähkösopimuksia vain tarjotaan.

– Oho, toivottavasti ei tule kylmää talvea.

– Niinpä. Onneksi meillä on liiteri täynnä sauna- ja takkapuita.

– No se on hyvä juttu. Nähdään!

– Huomiseen!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Aira Sumiloff

Akku: Läkkä meččäh siendy da gribua eččimäh.

Ukko hengähtih: Ga ei sie nimidä ole!

Akku: Emmo voi sidä tiediä, kuni emmo mene kaččomah.

Ukko, kudual ei ole himuo meččäh: Ga ei sie ole nimidä muudu, yhty hirvikärbästy vai.

Akku: Ga läkkä nygöi teriämäh.

Ukko da akku käydih meččäh da nygöi astutah mečäsäspäi.

Akku: Arbain, što gribua on nossuh. Kandau selgy viäräs suurdu poimiččuu valgiedu gribua.

Ukko: Nygöi roih sinul kylläl ruaduo, enne gu kai olet sellitännyh.

Akka vilguau ukkuo pahal silmäl eigo ni sano nimidä!

Suomekse:

Vaimo: Lähdetäänpä metsään sieniä etsimään!

Mies huokaisee: No ei siellä mitään ole.

Vaimo: Ei sitä voi tietää, ennen kuin käy katsomassa.

Mies, ei edelleen tahdo lähteä: No ei siellä muuta ole kuin hirvikärpäsiä.

Vaimo: No mennään nyt nopeasti.

Vaimo: Arvasin, että tatit ovat nousseet. Kantaa selkä väärällään isoa korillista herkkutatteja.

Mies: No on näissä sinulla työtä, ennen kuin kaikki olet siivonnut.

Vaimo: Mulkaisee miestä, eikä sano mitään.

28.9.2022

Suomekse on kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Hannu Lappalainen

Lappalaisen laulavat kaksoset: 140-vuotissyntymäpäiväjuhla 1.10. (22.9.) 2022 Sikrenvaarassa

Menu

  • marjaista vihreää salaattia, vinaigrettekastiketta, metsäsienisalaattia, kylmäsavulohisalaattia, majoneesikastiketta
  • paahtopaistia, piparjuurikermaa
  • piirakoita ja munavoita
  • porsaanpaistia / sienikaalikääryleitä
  • punaviinimarja-punasipulihilloketta
  • keitettyjä perunoita, haudutettua naurista
  • täytekakkua, kaneliässiä
  • kahvia, haudutettua teetä avec
  • vins

Lappalaizen pajattajat kaksozet: 140-vuoziroindupäivypruazniekku 1.10. (22.9.) 2022 Sikrenvuaras

Men’u

  • muarjaistu, vihandua saluattua, vinaigrette, sienisaluattua, saluattua kylmysavustetus lohes, majoneezusoussuu
  • rostbiffua, pieksettyy pippurijuurisliuhkua
  • šipainiekkua, jäiččyvoidu
  • počinpoijanžarkoidu, gribasoussuu
  • kapustukiärehty gribatäyttehel
  • ruskeičihoi-ruskeilaukkukompottua
  • keitettyy kartohkua, havvottuu nagristu
  • täytehtortua, pečenniä
  • koufeidu, havvottuu čuajuu avec
  • vins

Leiby-suolu syöjile! Hyviä syöndyhimuo!

26.9.2022

Suomekse ollah kirjutettu da karjalakse kiännetty: Maura Häkki, Sanna Mylläri da Niina-Hannele Nuutinen

Kazvossualisaijan syömislistu kodih libo mihgi syömiskohtah

  • Sygyzylline vihandusaluattu
  • Žuorittuu kartohkua da sygyzyn kazvokset sousunke
  • Meččymuarjukiiseli da sliuhkuvuahti
  • Vuassu, hapainmaido da muarjuvezi
  • Rugehine leiby da kagruleiby
  • Šipainiekkua

Satokauden ruokalista kotiin tai johonkin ruokalaan

  • Syksyinen vihersalaatti
  • Paistettua perunaa ja syksyn kasvikset kastikkeessa
  • Metsämarjakiisseli ja kermavaahto
  • Kotikalja, piimä ja marjamehu
  • Ruis- ja kauraleipää
  • Karjalanpiirakoita

Suomekse ollah kirjutettu da karjalakse kiännetty: Aira Sumiloff da Sade Kondelin

Livvinkarjalakse:

  • Špinuatturokku keitetyn jäičän ker
  • Savvustettuu kalua, survottuu kartohkua, keldusienipainin da vihandusaluattu.
  • Kapustukiärehet, buoluvaren’n’u
  • Pastettuu počinlihua, keitettyy kartohkua, päččijuurekset
  • Kagrukiiseli
  • Juablokkupastos, vaniil’upainin.

Suvikarjalaksi:

  • Špinuattarokka keitetyn jäičän kera
  • Savussettuo kalua, survottuo kartohkua, keldasienipainin da vihandasaluatta.
  • Kapustakiärehet, buolavaren’n’a
  • Paissettuo počinlihua, keitetyt kartohkat, päččijuurekset
  • Kagrakiisseli
  • Juablokkapaissos, vaniil’apainin.

27.9.2022

Karjalakse ja suomekse kirjutannuh Sade Kondelin

A ku urossus olizin

a ku opastuzin kirjuttamah ilosta
muga kuin ebätoivostagi kirjutan!
jotta löydäzin sanat riemuh nähkuvailemah askelien kebehyttä
en taho peittie tädä onnen humalua
tahtozin virkkua: avua oman rungan ikkunat!
tulou syväimeh vein haju
dai mouttoratien kohineh, da meren
niillä on meissä atkalan kalutuissa tilua
täydyö kaunehuosta
vot mie en ni päi prorokaksi
ga löyvin taki valgienkatkaimen
konza olin enzimäin tottun hämäräh

Olisinpa lohtu

voi kun oppisin kirjoittamaan ilosta
niinkuin epätoivostakin kirjoitan!
että löytäisin sanat riemulle
kuvaamaan askelten keveyttä
en tahdo kätkeä tätä onnen huumaa
tahtoisin sanoa: avaa ruumiisi ikkunat!
tulee sisään veden tuoksu
ja moottoritien kohina, ja meren
niille on meissä surun kalvamissa tilaa
täyttyä kauneudesta
minusta ei ole profeetaksi
mutta löysin sentään valokatkaisijan
kun olin ensiksi tottunut hämärään

26.9.2022

Karjalakse kiändänyh Jonni Roslöf

Pruaznuiče Euroupan kielien päiviä meijänke!

Euroupan nevvosto rohkuau kaikkien 46 ozanottaivaldivon 700 miljonua eläjiä opastumah ližiä kielii joga ijäs, školas da sen ulgopuolel. Euroupan nevvosto kannattau kogo Euroupan monikieližytty da on tävves varmuos sit, što kielelline moninažus on kul’tuuroin välizen yhtehizen ellendyksen da meijän muanozan rikkahan kul’tuuruperindön piävaikuttai.

Euroupan nevvoston aloittehes Euroupan kielien päiviä on pruaznuittu vuvves 2001 algajen joga vuottu 26. syvyskuudu – yhtes Euroupan komissienke.

Alguperäine tekstu tulou tapahtuman omal verkosivulpäi:

Juhli kanssamme Euroopan kielten päivää!

Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 46 jäsenvaltionsa 700 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä, koulussa ja sen ulkopuolella. Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.

Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan kielten päivää on juhlittu 2001 alkaen joka vuosi 26. päivänä syyskuuta – yhdessä Euroopan komission kanssa.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Jogahizenoigevus

Jogahizenoigevus tarkoittau ezimerkikse sidä, gu jogahine ristikanzu, ken eläy libo oleskelou Suomes, suau liikkuo luonnos da kerätä muarjua, siendy libo kazviloi. Niilöin keriämizeh ei tarviče muanomistajan lubua, eigo niilöis sua ottua maksuo. Kodipellot da pihat ei kuuluta jogahizenoigevuksien joukkoh, eigo ni kai oigevukset päitä luonnonsuojelemizen alovehil.

Suomelazet kerätät enimyölleh must’oidu, vagoidu, buolua, šl’uboidu da guarbaluo, kui ičelleh mugai myödäväkse.

Nygöi kaikin muutgi, ei vaigu karjalazet, kerätäh siendy da gribua. Enimite kerätäh keldysiendy, maiderostu da valgiedu gribua. Jovensuun lähäl eläjät ristikanzat myvväh äijän gribua Dalla Valle -yrityksele, kudai viey niilöi Italieh suate.

Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus tarkoittaa mm. sitä, että jokainen ihminen, joka asuu tai oleskelee Suomessa, saa liikkua luonnossa ja kerätä marjoja, sieniä ja kasveja riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Niiden keräämiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä niistä tarvitse maksaa. Kotipihat ja pellot eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin, eivätkä kaikki oikeudet päde luonnonsuojelualueilla.

Suomalaiset keräävät enimmäkseen mustikoita, vadelmia, puolukoita, lakkoja ja karpaloita sekä itselle, että myyntiin.

Nykyään muutkin kuin karjalaiset keräävät sieniä. Eniten kerätään kantarelleja, haaparouskuja ja herkkutatteja. Joensuun lähellä asuvat ihmiset myyvät paljon herkkutatteja Dalla Valle -yritykselle, joka vie niitä Italiaan saakka.

Karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Varavonalazen kielen pagizendah näh: toleransii

Vaigu kieli, kudamua voit paista vajanazeh tabah, voibi elbyö.

Kielen eloivoimažuoh näh ollah pahakse

– vardoiččijat nägökannat: kaikin net nygöi tungietahes meijän kieldy pagizemah!

– mennyzih aigoih tartumine: enne paistih putilleh, nygöi on kieli mennyh pahakse!

– puhtahuon da pyhyön idealu: ruohtitahgi paista pahah luaduh meijän kielel!

– murrehtorat: meile pädöy vaigu meijän oma!

– kirjukieleh vieruiččijat: kieldy ei voi käyttiä, kuni ei ole luajittu piätösty kirjukieleh näh!

– tungevujat kielipoliciet: ei sidä muga sanota!

Annika Pasanen, luvendo Päivännouzu-Suomen yliopistos 9.12.2021.

Suomekse:

Vain kieli, jota on hyväksyttyä puhua puutteellisesti, voi elpyä.

Kielen elinvoimaisuudelle ovat myrkkyä

– portinvartija-asenteet: kaikki ne nykyään tuppautuukin meidän kieltä puhumaan!

– menneeseen tarraaminen: ennen puhuttiin kunnolla, nyt on kieli pilalla!

– puhtauden ja pyhyyden ihanne: kehtaavatkin puhua rumia meidän kielellä!

– murreriidat: meille kyllä kelpaa vain meidän oma!

– kirjakieliuskovaiset: ei kieltä voi käyttää, ennen kuin kirjakielikysymys on ratkaistu!

– tunkeilevat kielipoliisit: ei sitä noin sanota!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

Kaikin keräle pruaznuimah Euroupan kielien päiviä!

Europan nevvoston alguhpanos Euroupan kielien päiviä pruaznuijuh algajen vuvves 2001 joga-ainavo vuozi 26. syvyskuudu yhtes Euroupan komissien kel. Euroupan nevvosto andau tugie Euroupan monikieližyöl da on suannuh varmuon, što monikieližs on meijän muanozan rikkahan kul’tuuruperindön avaindielo. Euroupas paistah enäm 200 kieldy da jogahine niilöis on arvokas.

Tänä vuon Euroupan kielien päiviä pietäh jo 19. kerdu. Kielih opastumizel annetah tugie školas da školan ulgopuolel, olgah tavottehennu sit opastumizes libo ammatis eistymine edehpäi libo tahto tuttavuo eriluaduzih mualoih da kul’tuuroih pindua syvembäl. Kielih opastutah sežo ilonpivon täh.

Suomes pruaznuijah 27. kylmykuudu karjalan kieldy. Karjalan kielen päiväkse vallittih juuri 27. kylmykuudu, sendäh ku samazennu piän karjalan kieli ližättih Euroupan alovehellizien libo vähembistökielien perusdokumentah. Sen täh karjala on yksi Euroupan Unionan vähembistökielis. Stuatussu merkiččöy ezimerkikse sidä, što Suomele pidäy raportuija karjalan kielen tilandehes Euroupan nevvostole. Suomen zakonoinluadimizes karjalan kielel ei yhtelläh ole virrallistu stuatussua.

Vesseliä Euroupan kielien päiviä kaikile!

Suomekse:

Kaikki mukaan viettämään Euroopan kielten päivää!

Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan kielten päivää on juhlittu 2001 alkaen joka vuosi 26. päivänä syyskuuta yhdessä Euroopan komission kanssa. Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että monikielisyys on maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä. Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä ja jokainen niistä on arvokas.

Tänä vuonna Euroopan kielten päivää vietetään jo 19. kertaa. Elinikäistä kielten oppimista tuetaan koulussa ja koulun ulkopuolella, oli tavoitteena sitten opinnoissa tai ammatissa edistyminen tai halu tutustua eri maihin ja kulttuureihin pintaa syvemmältä. Kieliä maistellaan myös huvin vuoksi.

Suomessa juhlitaan 27. marraskuuta karjalan kielen päivää. Päiväksi valikoitui juuri marraskuun 27. sen vuoksi, että vuonna 2009 kyseisenä päivänä karjalan kieli lisättiin Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjaan. Karjala on siten yksi EU:n vähemmistökielistä. Asema merkitsee muun muassa sitä, että Suomella on velvollisuus raportoida karjalan kielen tilanteesta Euroopan neuvostolle. Sen sijaan Suomen lainsäädännössä karjalan kielellä ei ole virallista vähemmistökielen asemaa.

Iloista Euroopan kielten päivää kaikille!

Karjalakse kiändänyh Maura Häkki

Karjala kieli

Karjala on suomen lähimäine sugukieli, kudamua ei pie sevoittua suomen kielen ”karjalasmurdehih” (enne kaikkie liidehmurdehih). Karjalan kieles on sežo käytetty paiči muudu nimityksii päivännouzukarjalasmurdehet da karjala-aunus. Karjalan kielen murdehet juatah varzinaskarjalah da livvinkarjalah. Varzinaskarjalas on kaksi alovehmurrehtu: vienankarjala da suvikarjala.

Karjala on varavonalaine kieli, kudamal ei ole yhtenästy kirjukieldy. Karjalua on elvytetty jälgivuozikymmeninny kui Suomes, mugai Ven’al, da sen eri murdehien pohjal on luajittu monii kirjukielii.

Karjalan kieldy paistah Suomes da Ven’al, ga mollembis mualois se on varavonalaine. Suurin oza karjalan pagizijois eläy Ven’al, Karjalan Tazavallas da Tverin alovehel. Suomes on läs 11 000 hengie, kudamat maltetah karjalua hyvin da läs 5000 hengie paistah sidä joga päiviä. Kieliyhtehistöh kuuluu läs 30 000 hengie.

Suomenkieline tekstu Kotuksen verkosaital: linku.

25.9.2022

Karjalakse kiändänyh Jaana Petsalo

Kučču kielitembavukseh / kieliruadoh

Viizi kieliruaduo/kielitembavustu Euroupan kielien päivän (26.9.2022) kunnivokse:

  • Työnnä karjalankieline viesti perehehkuulujale libo rodn’ale.
  • Vastua suomenkielizeh sähköpoštah karjalakse.
  • Tervehti huondeksel enzimästy vastahtulijua kois, ruavos libo opastundupaikas karjalakse.
  • Kirjuta ostosluvettelo karjalakse.
  • Julgua somes päivitys, kudamas sanelet, mit sinun kieliruavot oldih.

Inspiracien lähtehenny suomenkieline Peitollizen agentan ohjavokniigaine kieliruadoloih näh -materjualu

Kielihaaste

Viisi kielihaastetta Euroopan kielten päivän (26.9.2022) kunniaksi:

  • Lähetä karjalankielinen viesti perheenjäsenellesi tai sukulaisellesi.
  • Vastaa suomenkieliseen sähköpostiin karjalaksi.
  • Tervehdi aamulla ensimmäistä vastaantulijaa kotona, töissä tai opiskelupaikassa karjalaksi
  • Kirjoita ostoslista karjalaksi.
  • Julkaise somessa päivitys, jossa kerrot, mitä kielihaasteita suoritit.

Inspiraation lähteenä Salaisen agentin käsikirja kielihaasteita varten -materiaali

13.9.

Kirjutannuh Maura Häkki

Luajiimmo egläi zinelöi KNŠ:n paikallistapahtumas! Passibot @rainerysale vesseläs zineruadopajas. Täs on kuvua minun luajitus zines. Nengostu samanjyttysty šittupaginua sain kuulta jo minun enzimäzil yliopistonedälilöil. Mindäh en sua paista da opastuo karjalah rauhas? Mi oigevus rahvahal on paheksie minun kieldy? Engo ole ainavo, kudai on suannuh da iellehgi suau nengostu paheksindua tirpua. Ihan muga, kui jo karjalan kielen opastundu ei olis tarbehekse jygei Suomes, sit vie meidy sih näh muokatah da ruohtitah kaiken ližäkse vuadie vie kiitolližuttu meilpäi. Mengiä munal!

Suomekse:

Teimme eilen zinejä KNŠ:n paikallistapahtumassa! Kiitos Raine Rysälle kivasta zinetyöpajasta. Tässä kuvia minun tekemästä zinestä. Tällaista samanlaista paskapuhetta sain kuulla jo ensimmäisillä yliopistoviikoillani. Miksi en saa puhua ja opiskella karjalaa rauhassa? Mikä oikeus ihmisillä on paheksua kieltäni? Enkä ole ainoa, joka on saanut ja edelleen saa tällaista paheksintaa kestää. Ihan niin kuin jo karjalan kielen opiskelu ei olisi tarpeeksi hankalaa Suomessa niin sitten vielä meitä sen takia syrjitään ja uskaltavat kaiken lisäksi vaatia vielä kiitollisuutta meiltä. Painukaa vittuun!

Kuva: Maura Häkki

10.9.2022

Kirjutannuh suomekse da karjalakse kiändänyh Sanna Mylläri

Kissat kylässä

Tiistaina ajeltiin kissojen kanssa kyläilemään Pohjois-Karjalaan. Minuu vähän jännitti, nämä kissat kun ei ole matkustaneet koskaan näin pitkää matkaa (lähes 300 km). Ensimmäisen tunnin Iita maukui tapansa mukaan, mutta sitten ilmeisesti tajusi, ettei se auta, ja hiljeni. Loppumatka menikin hyvin. Kissat torkkuivat ja kyselivät satunnaisesti, joko ollaan perillä.

Perille päästyä Iita-raukka piileskeli melkein vuorokauden. Aini on ollut alusta asti rohkea ja se tutki heti koko talon. Nyt on Iitakin lähtenyt liikkeelle. Keittiön kaapiston alusta on nuohottu, vaatteet kiskottu kaapista ja matot juostu ruttuun. Kaikki hyvin kissoilla!

Kažit ad’vois

Tossargen myö kažiloinke ajoimmo ad’voih Pohjas-Karjalah. Minuu vähäzel varaitti, ku nämmä kažit nikonzu ei olla ajettu mostu pitkiä matkua (läs 300 km). Enzimäizen čuasun Iita n’augui tavanmugazeh luaduh, ga sen jälgeh vikse dogadi, ku se ei avvuta, dai vaikastui. Matkan loppuvuitti menigi hyvin. Kažit nukuttih da kyzeltih toiččinah, olemmogo jo peril.

Perile piästyy Iita-rašku peittelih läs suutkat. Aini on olluh allus algajen rohkei da se kerras tutki kogo taloin. Nygöi on Iitagi lähtenyh lekkehil. Keitändypertin škuapoin alustu on käydy läbi, sovat vietty skuapaspäi iäreh da matot juostu imminkummin. Kai on hyvin kažiloil!

Kuva: Sanna Mylläri

9.9.2022

Kirjutannuh suomekse da karjalakse kiändänyh Aira Sumiloff

Eilen ajattelin, että kirjoitan jotakin minulle tärkeistä asioista, tietenkin sienistä, tateista tai marjoista. No, hyvin suuri uutinen tuleekin Englannista. Englannin kuningatar Elisabet II on kuollut Balmoralin linnassa. Hän oli jo 96-vuotias ja oli kuningattarena yli 70 vuotta. Sanotaan, että lähes 90 % koko maailman nykyisistä ihmisistä on syntynyt Elisabet II:n hallitsija-aikana. Monet ihmiset ympäri maailmaa surevat häntä.

Nyt tulee Englannissa uusi aika, millainen, sitä emme tietenkään vielä tiedä. Heillä on jo uusi hallitsija, kuningas Charles III.

Ikuinen muisto kuningatar Elisabet II:lle.

Karjalakse:

Egläi duumaičin, što kirjutan midätahto minule tärgielöis dielolois, tiettäväine sienis, grivois libo muarjois. Ga ylen suuri uudine tulougi Angliespäi. Anglien kuningatar Elizabet II on kuolluh Balmoralin dvorčas. Häi oli 96-vuodine da oli kuningattarennu enäm 70 vuottu. Sanotah, gu läs 90 % kogo muailman nygöizis ristikanzois on rodivunnuh Elizabet II:n haldivoaijal. Äijät ristikanzat ymbäri muailmua händy gor’uijah.

Nygöi tulou Anglies uuzi aigu, mittuine, sidä emmö tiettäväine vie tiijä. Heil on jo uuzi haldivoiččii, kuningas Charles III.

Igäine musto Elizabet II:le.

8.9.2022

Kirjutannuh suomekse da kiändänyh karjalakse Jaana Petsalo

Tyrni-tartukki

Tämän kauniin ja terveellisen marjan poimiminen on aina yhtä vaarallista. Makukaan ei minua oikeastaan miellytä, mutta poimittava on, kun ei meidän pihassa muitakaan marjoja ole. Saa tulla poimimaan loput. Tervetuloa!

Nečen čoman da tervehellizen muarjan keriändy on ainos varattavu ruado. Magugi ei ole minule tozi azies mieldy myöte, ga kerätä vai pidäy, gu ei meijän pihas muudu muarjua ole. Voitto tulla keriämäh dostalit muarjat. Tulgua terveh!

7.9.2022

Kirjutannuh suomekse da kiändänyh karjalakse Hannu Lappalainen

JÄSENTIEDOTE ELOKUU 2022 / OZANOTTAITIIJOITUS ELOKUU 2022

Tervehdys arvoisat jäsenemme – Terveh teile, yhtistyksen ozanottajat

Syksy lähestyy ja toivon, että kaikille meistä jäi lämpimiä ja hyviä muistoja kesästä. Tässä tiedotteessa on tietoa Ilomantsin kansalaisopiston karjalan kielen kursseista, osaamismerkeistä sekä Saara Immosen kirjoitus Karjalan Kielen Kodin 10-vuotisjuhlasta, joka pidettiin samanaikaisesti sekä Venäjän Karjalan Vieljärvellä että Tapio Mäkitalon maatilalla Suomessa Viljolahdessa zoom-yhteyden kautta.

Sygyzy lähenöy da toivon, što jogahizel meis jäi lämmii da hyvii mustoloi kezäs. Täs tiijoitukses on tieduo Ilomančin rahvahanopiston karjalan kielen kursilois, maltomerkilöis da Saara Immosen kirjutus Karjalan Kielen Koin 10-vuozipruazniekas, kudai piettih yhteh aigah kui Ven’an Karjalas Vieljärves, mugai Suomes Tapio Mäkitalon fermas Viljolahtes Zoom-yhtevyksen kauti.

Sygyzytervehyzin Hannu Lappalainen, paginanvedäi