MedMentor syntyi tarpeesta
Vieraskielisen lääkärin kokemuksia ohjauksen nykytilasta Suomessa
Karachi-Kuopio-Kitee: ensiaskeleet suomalaisessa terveydenhuollossa
Olen kotoisin Pakistanista, ja suoritin lääkärin tutkintoni Karachissa. Tulin Suomeen vuonna 2013 opiskelemaan kansanterveystiedettä Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon. Ihastuin nopeasti Suomen luontoon, turvallisuuteen ja työkulttuuriin, ja siihen, että täällä asiat toimivat niin kuin niiden kuuluukin toimia. En kuitenkaan ollut alussa täysin tietoinen siitä, mitä maahanmuutto ja uuteen maahan sopeutuminen ihmiseltä vaativat. Matka Pakistanin lääketieteen opinnoista lääkärin työhön Suomessa on ollut haasteellista. Minulle selkeni, että kun itse pääsen tämän prosessin läpi, teen oman osani, jotta polku olisi tuleville kollegoille helpompi.
Vuonna 2017 valmistuin kansanterveystieteen maisteriksi ja suoritin yleisen kielitutkinnon (YKI) tasolla 3. Vaikka amanuenssuurin aloittamiselle ei ole vähimmäiskielitaitovaatimusta, mielestäni lääkärit hyötyvät amanuenssijaksosta eniten, jos heillä on vähintään YKI 3 -tason osaaminen suomen kielen puhumisessa ja ymmärtämisessä. Ennen YKI-tutkintoon osallistumista olin oppinut suomea sekä kursseilla että arjessa. Minua kiinnostavat ihmiset ja yhteiskunta, musiikki, kulttuuri ja uutiset. Kaikista näistä kiinnostuksen kohteistani sekä ihmisten kanssa käymistäni keskusteluista poimin palasia ja opin vähitellen puhumaan suomea. Vaikeinta oli tuolloin kuitenkin ymmärtää kieltä aidoissa tilanteissa, ei vain teoriassa.
Amanuenssuuripaikan löytäminen oli ensimmäinen iso ponnistus. Kysyin paikkaa kaikista Kuopion lähialueen sairaaloista ja terveyskeskuksista. Paikkoja oli vähän, sillä Kuopio on yliopistokaupunki, missä riittää harjoittelupaikkojen kysyntää myös paikallisille tiedekunnassa lääkäriksi opiskeleville. Halusin silti pysyä lähellä Kuopiota. Lähin amanuenssin paikka löytyi lopulta Kiteeltä.
Muistan ensimmäisen aamukokoukseni Kiteen terveyskeskuksen kahvihuoneessa: tunnistin yksittäisiä sanoja ja yritin koota niistä kokonaiskuvaa, mutta suurin osa keskustelusta meni ohi. Tilanne toistui lähes samanlaisena parin kuukauden ajan, ja työpäivät olivat alussa raskaita. Uskoin kuitenkin, että tämä oli osa prosessia ja että jossain vaiheessa minäkin puhuisin suomea sujuvasti. Onnekseni työyhteisö oli kannustava ja ymmärtäväinen, ja sain oppia omaan tahtiini. Ajan myötä sekä kielitaito että jaksaminen vahvistuivat.
Tentit, työ ja vastuu
EU/ETA-valtioiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistumisprosessi on monivaiheinen: lääkärin tutkinnon hyväksyminen, kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu, kuulustelut eli tentit (3 kpl), rajoitettu toimilupa ja laillistaminen.
Ennen ensimmäiseen tenttiin pääsyä vaaditaan kuuden kuukauden työjakso amanuenssina julkisen terveydenhuollon yksikössä. Amanuenssuurin jälkeen on suoritettava ensimmäinen tentti, kliininen kuulustelu, jotta lääkäri pääsee työskentelemään rajoitetulla toimiluvalla. Oleskelulupa edellyttää kuitenkin kokoaikaista työtä, joten kuulusteluun on valmistauduttava samaan aikaan, kun tekee täysipäiväistä työtä. Tämä on monelle vieraskieliselle lääkärille raskasta. Näinä vuosina elämääni mahtui myös ilonaiheita. Sain Suomen Kulttuurirahaston apurahan väitöskirjan kirjoittamista varten ja palasin hetkeksi tutkimuksen pariin. Vuonna 2020 syntyi lapseni, ja pian sen jälkeen, vuonna 2022, suoritin tohtorintutkinnon.
Tämän jälkeen keskitin voimani kliiniseen kuulusteluun, jonka suoritin vuonna 2023. Kuulustelu oli vaativa: siinä on kuusi potilastapausta, joihin vastataan teoriapohjaisesti. Tässä vaiheessa suurin vaikeus, jonka koin, oli oppimateriaalin löytäminen ja kokoaminen. Vaikka lääketieteen teoria on kaikkialla maailmassa sama, käytännöt vaihtelevat maittain. Valmistautumista helpottavat myös erilaiset kurssit, ja materiaaleja löytyy esimerkiksi Lääkäriksi Suomeen -Facebook-ryhmästä, johon aiemmin tentin suorittaneet lääkärit ovat koonneet hyödyllisiä aineistoja.
Ensimmäisen kuulustelun jälkeen myönnetään rajoitettu toimilupa osastotyöhön. Työskentelin osastolääkärinä Siilinjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vastuu kasvoi: olin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hoitopäätökset olivat omalla vastuullani. Työskentely vieraalla kielellä ja kliinisen työn aloittaminen tauon jälkeen oli vaativaa, mutta osastolla oli aina kokenut kollega tukena.
Olen huomannut kantaneeni Suomessa lääkärinä enemmän painetta kuin kotimaassani. Maahanmuuttajalääkärinä kantaa helposti ylimääräistä huolta omista mahdollisista virheistä ja siitä, miten muut arvioivat osaamista. Suomalaisten kollegoiden kanssa käymieni keskustelujen myötä ymmärsin, että epävarmuus kuuluu jokaisen lääkärin uran alkuvaiheeseen, mutta maahanmuuttajalääkärillä se voi korostua entisestään. Oivallus oli helpottava, ja se vahvisti käsitystäni siitä, kuinka ratkaiseva merkitys tukevalla työyhteisöllä on. Työyhteisö, joka tunnistaa, missä uran vaiheessa lääkäri on ja millaisia erityishaasteita hänellä on, voi vähentää kuormitusta, parantaa hyvinvointia ja nopeuttaa ammatillista kehittymistä.
Laillistamisprosessin toinen tentti eli Suomalaisen terveydenhuollon kuulustelu sujui kliinistä kuulustelua helpommin. Sen jälkeen aloitin vastaanottotyön Kuopion pääterveysasemalla. Alussa varmistelin hoitopäätöksiäni usein kollegoilta, kunnes eräs kokenut kollega totesi: ”Sarang, huomaatko, että vaikka konsultoit usein, hoitopäätöksesi pysyvät samoina kuin ne, jotka olet jo itse miettinyt?” Tämä sai minut luottamaan enemmän omaan osaamiseeni, ja konsultaatioiden tarve väheni selvästi. Nyt kahden vuoden rajoitettu toimilupani on päättymässä, ja edessä on laillistamiskuulusteluiden viimeinen vaihe: käytännön potilastentti.
Kohti selkeämpää ja systemaattisempaa ohjausta
Olen koko matkani ajan halunnut tuoda esiin niitä vaikeuksia, joita olen kohdannut, jotta tulevien vieraskielisten lääkärien laillistumispolku olisi sujuvampi. Suomalainen työkulttuuri on hyvä, suurin osa kollegoista ja henkilökunnasta on avuliaita ja kannustavia. Laillistamisprosessi myös tekee lääkäristä paremman ammattilaisen. Prosessissa on silti selvää kehittämisen varaa, ja suuri osa siitä liittyy ohjaukseen.
Ohjauksen tulisi olla systemaattista. Vieraskielisten lääkärien ohjauksen sisältö ja laatu vaihtelevat tällä hetkellä paljon työpaikasta riippuen. Ohjausprosessi tulisi määritellä selkeästi, ja ohjaajille tulisi antaa riittävät resurssit ja työkalut, jotta he voivat tukea kollegaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman systemaattista ohjausta lääkäri ei välttämättä pysty havaitsemaan, missä asioissa hänellä on puutteita ja missä hänellä on kehittämisen varaa, riippumatta siitä, kuinka paljon potilastyötä hän tekee. Myöskään ohjaajille ei ole tarjolla riittävästi tukea ja työkaluja, joiden avulla he voisivat arvioida ohjattavan lääkärin osaamista ja tukea häntä parhaalla mahdollisella tavalla.
Palautteen tulisi olla oikea-aikaista. Vieraskielinen lääkäri ei voi tietää, missä hänellä on kehitettävää, ellei hän saa siitä palautetta oikeaan aikaan. Tähän auttaisivat selkeät osaamistavoitteet, konkreettinen suunnitelma siitä, millaisia taitoja lääkärin tulee harjoittelun ja työn aikana hankkia, sekä säännöllinen seuranta siitä, miten hän toimii vastaanotolla.
Epäselvän ohjauksen hinta on korkea. Laillistuminen kestää parhaimmillaan kaksi vuotta, mutta käytännössä useammin noin kolme. Se on yli puolet siitä ajasta, jonka valmis lääkäri on jo käyttänyt lääkärin koulutukseensa kotimaassaan. Jos jokin kolmesta kuulustelusta ei mene läpi, uutta yritystä voi joutua odottamaan jopa puolitoista vuotta. Viive lisää lääkärin kuormitusta ja hidastaa hänen etenemistään uralla esimerkiksi erikoistumiseen. Parempi ohjaus ja oikea-aikainen palaute voisivat ehkäistä monia tällaisia viiveitä.
MedMentor-hankkeessa kehitämme juuri näitä edellä kuvattuja asioita. Hankkeen tavoitteena on luoda vieraskielisten lääkärien ohjaukseen sujuvampia käytäntöjä, jotka tukevat työelämään kiinnittymistä ja osaamisen kehittymistä. Samalla pyritään antamaan ohjaajille entistä paremmat valmiudet ja työkalut vieraskielisten kollegojen tukemiseen. Tarvitaan järjestelmällinen ohjauksen malli, joka nopeuttaa ammatillista kehittymistä, parantaa työn laatua ja sujuvoittaa työelämään pääsyä. Parhaimmillaan tällainen työ helpottaa arkea, vähentää työyhteisön kuormitusta ja edistää laadukasta potilastyötä.
Kirjoittaja
Sarang Qazi
Kirjoittaja on valmistunut lääkäriksi (MBBS) Karachissa sekä kansanterveystieteen maisteriksi (MPH) ja lääketieteen tohtoriksi (LT) Itä-Suomen yliopistosta. Hän tekee tutkimus- ja kliinistä työtä Kuopion alueella ja toimii asiantuntijana MedMentor-hankkeessa. Hankkeeseen hän tuo henkilökohtaisen näkökulman lääkärin laillistumisprosessiin Suomessa.
Lue lisää:
MedMentor-hanke: uefconnect.uef.fi/medmentor
EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutettu lääkäri – Lupa- ja valvontavirasto: lvv.fi
Lisätietoa Yleisestä kielitutkinnosta https://www.jyu.fi/fi/hytk/solki/tutkimus/yleiset-kielitutkinnot-yki