Tukea, oppimista ja keskustelutilaa ohjauksen esihenkilöille työllisyyspalvelujen ekosysteemissä 

Itä-Suomen yliopiston TNO-hanke toteutui Jatkuvan oppimisen keskuksen ja ohjauksen koulutuksen yhteistyönä. Meillä oli kaksi päätehtävää: järjestää ohjauksen perusteiden koulutusta työllisyyspalveluissa työskenteleville ohjaustyön tekijöille ja tarjota valmennusmuotoista tukea heitä johtaville esihenkilöille. 

Toteutimme valmennuksen 18.9.2024-3.4.2025 aamupäivän mittaisina koulutustapaamisina, joissa alustusten, tehtävien ja yhteisen keskustelun kautta käsiteltiin seuraavia teemoja: 1) Ohjaustoiminta ja ohjausosaaminen, 2) Yhteisö ohjaamassa, 3) Verkostossa työskentely, 4) Muutoksessa johtaminen, 5) Ohjausosaaminen johtajan voimavarana. 

Yhtenä tukena koulutuksessa olivat Ohjausosaamista yhteistyössä ESR-hankkeessa rakennetut työkalut. Niiden avulla voitiin pohtia, millaista ohjausosaamista ja millaisia ohjauskäsityksiä työyhteisöissä työskentelevillä yksilöillä on sekä millainen on työyhteisön kyky puhaltaa yhteen hiileen nimenomaan ohjaustyötä tekevänä yhteisönä — eli millainen on työyhteisön ohjaustoimijuus.

Pidimme visionamme, että esihenkilö saisi keinoja tukea yksilöiden osaamista kohti sellaisia ohjausosaamisen jäsennyksiä, joissa ohjaus nähdään toimijuuden tukemisena, sekä yhteisön yhteistä ohjaustoimijuutta kohti vahvasti jaettua yhteisöllistä ohjaustoimijuutta. 

Arvioimme koulutusta haastattelu- sekä koulutuksen lopputehtävän perusteella. Totesimme, että esihenkilöt pitivät valitsemiamme teemoja ja työkaluja relevantteina ja arvostivat mahdollisuutta keskustella vertaistuen hengessä ja jäsennellä omaa työarkea käsitteellisten välineiden avulla.  

Halusimme kokemuksen jälkeen vielä päästä hieman syvemmälle työn arkeen ja esihenkilön omaan ohjausajatteluun. Siksi toteutimme vielä toisen prosessin, jossa sovelsimme pienessä pilottiin halukkaiden ryhmässä työnohjauksellista työotetta, ryhmän jäsenten case-kuvauksia ja yhdistimme niihin ohjauksen käsitteellistä sisältöä. Tallensimme koko tämän prosessin arviointitarkoituksiin. Se tuotti voimakkaan tuen ja nähdyksi tulemisen kokemuksen sekä uusia vuorovaikutuksellisia ”silmälaseja” tarkastella työn arjessa kohdattuja erilaisia tilanteita. 

Hankkeen tuotoksena valmistimme esihenkilöille suunnatun työkalun, joka kokoaa yhteen kahden valmennusprosessin keskeiset opit ja käytännöt kaikkien hyödynnettäväksi. Sen tavoitteena on tukea esihenkilöitä ohjausosaamisen kehittämisessä ja työyhteisön johtamisessa myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Työkaluun voi tutustua 1.12.2026 alkaen Jatkuvan oppimisen Kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutukset -sivuilla.

Mitä opimme ohjaustyön johtamisesta? 

Ohjausosaaminen on, tai se voisi olla, työllisyyspalvelujen ekosysteemissä toimivien ammatillinen lingua franca – yhteinen kieli ja lähestymistapa asiakastyöhön, joka yhdistää eri toimijoita ja jonka kautta voidaan tehdä yhteistyötä asiakkaan asioissa.  

Ohjausosaaminen on moninaista ja ohjaustyöhön tullaan monenlaisista taustoista. Voi esiintyä moninaisia tulkintoja siitä, mitä ohjaus pohjimmiltaan on, mitä ohjauskohtaamisessa tulisi tapahtua, jotta sen voisi katsoa onnistuneen sekä millaisilla keskustelukeinoilla ohjaustilannetta tulisi käydä. Ohjauskäsitykset voivat joskus olla keskenään jännitteisessä suhteessa sekä yksilöiden tulkinnoissa että työn toimintatavoissa. Lisäksi työtä saatetaan mitata eri mittareilla kuin miten ohjauksen perustehtävä työtoiminnan parissa määritellään tai miten asiakas tilanteensa kokee ja näkee. Nämä jännitteet voivat tuottaa työhön erilaisia pulmia, katkoksellisuutta ja vaikuttaa myös siihen, miten tulokseen päästään. Näistä jännitteistä alkaa olla myös tutkimusnäyttöä. Ne kuuluvat ohjauksen toimintaympäristöihin sisäänrakennettuina asioina myös muissa konteksteissa ja muissa maissa (mm. Kosonen ym. 2025; Kalalahti ym. 2026).  Toisaalta hyvä yhteinen ohjausnäkemys ja ohjauksen ammatillinen toimintatapa lisäävät keskinäistä yhteisyyttä, sujuvoittavat yhteistyötä ja luovat yhteistä eetosta työhön. 

Ohjaustyö rakentuu yksilöiden välisistä vuorovaikutuskohtaamisista, jotka on rakennettu osaksi työprosesseja, työn rakenteita sekä palvelupolkuja. Ohjausosaamista onkin mielekästä tarkastella sekä yksilöiden että työyhteisöjen ja verkostojen asiana. Sekä yksilöt että yhteisöt voivat siis olla enemmän tai vähemmän taitavia ohjaustyössään, sekä yksilöiden että yhteisöjen osaamista voi kehittää tietoisin toimin sekä koulutuksen kautta että työn arjessa oppien.  

Monet yhteistoiminnan, verkostotyön sekä johtamisen ilmiöt ovat rinnakkaisia ohjaussuhteen ja ohjausprosessin ilmiöiden kanssa. Ohjausosaamista voi siten hyödyntää työyhteisön kehittämisessä sekä yhteistyön muovaamisessa siinä missä asiakkaan tukemisessakin. Näitä ns. yhteisöohjaamisen näkökulmia hyödynnetään TNO-hankkeen esihenkilöiden työkalussa. 

On hyvä muistaa, että ekosysteemissä toimivien yksilöiden asiakastyössä ilmentämä ohjausosaaminen ei itsestään siirry työntekijöiden välisiin tilanteisiin. Joskus tulemme toimineeksi kollegan kanssa aivan eri tavoin, kuin mitä pitäisimme järkevänä suhteessa asiakkaaseen. Esihenkilö onkin avainasemassa tukemaan yhteisötason ohjausosaamisen kehittymistä ja ohjauksesta tuttujen periaatteiden hyödyntämistä myös työyhteisössä. 

Ohjaustyön tekeminen sekä sen johtaminen työllisyyspalveluissa on vaativaa ihmistyötä kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sekä työntekijät että heidän esihenkilönsä tarvitsevat työhönsä vertaistuen tai ohjauksellisen tuen tilanteita, kuten kollegiaalisia keskusteluja, mentorointia, valmennusta tai työnohjausta. TE-palvelujen työyhteisöissä tarvitaan keinoja ja aikaa lisätä työntekijöiden vertaisilta oppimista. Toivomme että TNO-hankkeen jälkeenkin yhteinen oppiminen jatkuu.

Kirjoittaja

Sanna Vehviläinen

KT, dosentti, tutkija, työnohjaaja

Sanna Vehviläinen on ohjaustaitojen kouluttaja ja työnohjaaja. Hänen asiantuntemuksensa kattaa ohjauksen eri muodot ja menetelmät, ohjausvuorovaikutuksen sekä ohjaustoiminnan mallintamisen. Hän yhdistää työssään käytännön ohjaustyön sen kehittämiseen ja tutkimukseen. Hänen työnsä tavoitteena on kiteyttää ja mallintaa ohjaustoimintaa sekä teoreettisesti että käytännön työtä tukevalla tavalla. Hän tutkii ohjausvuorovaikutuksen moninaisia vaikutuksia ja seurauksia sekä kehittää ohjausta, joka tukee ohjattavien toimijuutta ja osallisuutta, luo tilaa dialogille ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Lähteet:

Kalalahti, M., Kosonen, T., Varjo, J., Vehviläinen, S., Nuutinen, H., & Pesonen, H. (2026). Outlining the multifaceted question of impact in the Finnish lifelong guidance ecology. British Journal of Guidance & Counselling, 1–15. https://doi.org/10.1080/03069885.2026.2743705 

Kosonen, T., Vehviläinen, S., Souto, A.-M., Pesonen, H., & Nuutinen, H. (2025). Guidance practitioners’ approaches to building client relationships and solving institutional dilemmas in the Finnish public employment services. British Journal of Guidance and Counselling.