Johtaja kestävää hyvinvointia etsimässä
Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus (TTL 28.2.2024). Sairaana työskentely ja irtisanoutumisaikeet ovat kasvussa, erityisesti johtajien ja nuorten aikuisten keskuudessa. Tarkastellaan työhyvinvointia itsensä johtamisen näkökulmasta.
Asiantuntijatyössä tärkein tehtävä on ajatella. Kuitenkin usein kuulee, että kiireen vuoksi ajattelulle ei jää aikaa. Tämä on huolestuttavaa, sillä aika on rajallinen resurssi. Työpäivässä on noin 7-8 tuntia aikaa saada työt valmiiksi. Siksi itsensä johtamisessa korostetaan usein tärkeimpien tavoitteiden määrittelyä ja niiden kirjaamista kalenteriin tehtävinä. Nykyään tässä voi hyödyntää tekoälyä, joka osaa yllättävän hyvin suunnitella päivittäisiä tehtäviä ja varata riittävästi aikaa palautumiselle.
Palautuminen on tärkeää, jos päivät täyttyvät Teams-kokouksista. Microsoftin julkaiseman tutkimuksen mukaan Teams-kokousten välillä kannattaa pitää 10 minuutin tauko, joka vähentää aivojen kuormitusta. Toisaalta tiedämme, että myös haitalliset keskeytykset heikentävät työtehoamme. Haitallisen keskeytyksen jälkeen voi kestää jopa 20 minuuttia saavuttaa sama keskittymisen taso kuin ennen keskeytystä. Keskeytykset tyhjentävät työmuistin, ja sen täyttäminen uudelleen vie aikaa.
Mikä sitten keskeyttää meitä? Keskeytyksien aiheuttajia on lukuisia, mutta otetaan esimerkki. Covid-19-pandemian aikana havaittiin, että tartumme kännykkään 20-30% useammin kuin aiemmin. On myös havaittu, että kännykän jättäminen toiseen huoneeseen vähentää sen jatkuvaa tarkistelua ja parantaa keskittymistä. Keskeytykset, kuten kännykän tarpeeton tarkistelu, voivat lisätä kiusausta multitohelointiin (multitasking), joka taas ajaa meidät ojasta allikkoon. Tutkimusten mukaan huomion jakaminen kahteen kohteeseen aiheuttaa suurta kognitiivista kuormitusta, mikä näkyy työskentelyn heikkona laatuna.
Työpäivän laatua ja oman työskentelyn tehokkuutta voi toki parantaa monin tavoin, mutta siinäkin on rajansa. Oliver Burkman kirjoittaa kirjassaan “Four Thousand Weeks” oivaltavasti, että tehokkuuden lisääminen voi joissain tapauksissa vain lisätä töitä. Esimerkiksi, jos kollegat ja asiakkaat tottuvat nopeisiin sähköpostivastauksiin, he todennäköisemmin laittavat vielä useammin sähköpostia nopeasti vastaavalle henkilölle, mikä lisää tämän työmäärää. Lisäksi keskittymisellä on rajansa. Helsingin Sanomien 27.9.2022 ilmestyneen artikkelin mukaan tiukka keskittyminen voi aiheuttaa aivosumua, joka liittyy kertyneeseen glutamaattiin. Tehokkuuden maksimoinnissa kannattaa siis olla realistinen; tauot ovat tarpeen kuten aiemmin jo totesimme.
Sen sijaan, että itsensä johtamisella pyrittäisiin vain tehokkuuden lisäämiseen, voisiko tavoitteena olla enemmän aikaa palautumiselle ja sitä kautta parempi ajattelukyky? Ehkäpä itsensä johtamisessa tulisi korostaa kestävää hyvinvointia ja tuottavuutta. Näin emme keskittyisi vain siihen, kuinka selviämme tästä työpäivästä tai -viikosta, vaan miettisimme, kuinka suunnitella työpäivä niin, että se ylläpitää (työ)hyvinvointia seuraavat 20 vuotta. Jos tiedossa on kuormitusta tänään tai tällä viikolla, kuinka huolehdimme palautumisestamme, jotta ylläpidämme (työ)hyvinvointia ja tuottavuutta seuraavat 20 vuotta?
Tämä blogi on kirjoitettu osana Opetushallituksen rahoittamaa “Johtajaksi ja johtajana kehittyminen – oivalluksia ja pitovoimaa” -koulutushanketta, jossa järjestetään koulutuksia opetus- ja kasvatusalan johtajille ja esihenkilöille.
