Hulluus ja rumpsuttelu

Savonlinna tunnetaan ennen muuta Oopperajuhlistaan ja eteläsavolaisena kesäkaupunkina. Etelä-Savon maakuntastrategian kärjiksi on valittu ruoka, metsä ja vesi, jotka istuvatkin hyvin Savonlinnan tunnusmerkeiksi. Ne ovat myös hyvinvoinnin tekijöitä. Kuluvana vuonna paikkakuntaa nosti esille Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku, Saimaa-ilmiö, joka avasi Savonlinnan ja koko Saimaan alueen kuvaa maailmalle. Hakuprosessin iskulauseeksi muodostui elämisen taito (the art of living). Tätä nykyä Savonlinnaan ja Punkaharjuun yhdistetään myös hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer, joka oli yksi Saimaa-ilmiön sytyttäjistä. Hän yhdistää hotelliyrityksessään ruuan, metsän ja veden omaleimaisella tavalla.

Saimi Hoyer piti kannustuspuheenvuoron Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMKin hallinnoiman Koulutusportti -hankkeen järjestämässä webinaarissa lokakuussa. Verkkotilaisuuden tarkoituksena oli konkretisoida Savonlinnan seudun tulevaisuuden kehityskulkuja, skenaarioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi yrittäminen ja eläminen alueella muodostuu.

Saimi Hoyerin puheenvuorossa toistui kolme asiaa: hulluus, rohkeus ja sitoutuminen. Hulluus voi olla käyttövoima ja luovasti hullu näkee mahdollisuuksia sielläkin, missä muut näkevät pelkkiä uhkia. Saimin omakohtaiset kokemukset yrittämisen alkutaipaleelta vahvistivat tätä ajatusta. Hulluus onkin tarpeen, jos yrittäjänä aikoo selättää tulevaisuuden skenaarioiden työvoimapulan, palvelujen karkaamisen ja väestön ikääntymisen Savonlinnan seudulla.

Hulluus Saimin kokemusten mukaan voi tarkoittaa sitäkin, että sitoutuu tekemään pelkäämättömästi töitä omien tavoitteidensa eteen. Sen vastapainoja on paikallisten suussa kulkeva ”rumpsuttelu”. Tehdään kesä hullun lailla töitä ja muu aika rumpsutellaan eli ollaan jouten.  Hulluus vaatii silloin rinnalleen rohkeuden. Rohkeuden puolustaa omia näkemyksiään ja ja rohkeutta olla välittämättä valtaviran mielipiteistä.

Sitoutuminen Saimin ajatuksissa tarkoittaa paitsi sitoutumista tavoitteisiin myös sitoutumista paikallisuuteen ja alueeseen. Juuret johonkin paikkaan synnyttävät tunteen ja tunne intohimon. Tunne liittyy yhteisöllisyyteen ja siihen, että haluaa kuulua johonkin. Paikallisuus on aina myös tarinoita ja tarinat kantavat. Mutta tarinat eivät synny ilman ihmisiä. 

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus JOK on parin vuoden ajan tehnyt töitä Savonlinnan alueen oppimisen ekosysteemin rakentamiseksi. Etelä-Savo maakuntana on korkeakoulutuksen maakunta joten alueen osaamistarpeisiin on kyllä vastaajia. Saimi Hoyer puhui rihmastosta; siitä miten hyvät ideat leviävät pinnan alla sienirihmaston kaltaisessa verkostossa ja aika-ajoin rihmastosta putkahtaa esille hyviä, konkreettisia projekteja. Onko Savonlinnan alueella määrästä huolimatta riittävästi sellaisia rihmastoja, jotta oikeasti uutta voi syntyä? Voiko karvalaukkualueelle syntyä suppilovahveromatto? Mistä pölähtelevät aivan uudet itiöt?

Savonlinnan alue huutaa uusia ihmisiä katsomaan jo olevia mahdollisuuksia uusin silmin ja kertomaan eteenpäin vieviä tarinoita. Voisitko sinä tehdä oman tarinasi Savonlinnassa? Ota hulluus käyttöön ja rumpsuttele välillä – hyvinvointiin tarvitaan molemmat ja niille on tilaa Savonlinnassa!

Seija Okulov
Suunnittelija / Jatkuvan oppimisen keskus