Näkökulmia nuorten kieleen: murrehavaintoja, englannin ja suomen sekoitusta ja emojien arvoituksia
Suomen kielen opintoihin kuuluva opintojakso Nuorten kieli ja kielenkäyttö toteutettiin tänä syksynä projektikurssina. Koska suomalaisnuorten kielestä ja kieliasenteista ei ole tarjolla tuoretta yleisesitystä ja ajantasaisesta tutkimustiedosta muutenkin on pulaa, osallistujat lähtivät itse selvittämään itseään kiinnostavia kielenilmiöitä ja toteuttivat pieniä projekteja. Kurssia veti Hanna Lappalainen. Tähän kirjoitukseen on koottu kolmen ryhmän havaintoja ja analyysia. Muiden ryhmien […]
Kirjallisia liikkeitä
Liikkuvuustutkimus (mobility studies) keskittyy siihen, mitä tapahtuu ihmisten, esineiden tai ideoiden siirtyessä paikasta toiseen ja mitä merkityksiä tämä siirtymä tuottaa. Liikkuvuustutkimus on perinteisesti liitetty yhteiskuntatieteisiin ja todellisen maailman liikkuvuuksiin. Tutkimusala pohjautuu kuitenkin humanistisiin tieteisiin, minkä lisäksi liikkuvuustutkimuksessa on parhaillaan käynnissä humanistinen käänne. Tämän käänteen myötä on näkyvissä merkkejä siitä, että myös kirjallisuudentutkijat ovat hiljalleen löytämässä […]
Joensuussakin on rakennettu kielisiltaa Viroon
Viime aikoina on sekä Suomen että Viron mediassa käyty kiihkeää keskustelua naapurimaan kielen oppimisen ja opettamisen tilanteesta. Suomenlahden kummallakin puolella on huolen aiheena lähisukukielen opetuksen vähentäminen varsinkin yliopistoissa. Ajatusten vaihto on osoittanut, että keskustelijoiden tietoisuus naapurimaan kielenopetuksen tilanteesta ei välttämättä ole aukotonta. Esimerkiksi mediassa ei ole mainittu viroa opettaneiden suomalaisten yliopistojen joukossa ollenkaan Itä-Suomen yliopistoa, […]
Sananen humanistisesta tutkimuksesta
Kuten varmasti moni muukin, olen viime viikkoina seurannut huolestuneena keskustelua tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun valtiovarainministeriö esitti vuodelle 2022 noin 40 miljoonan euron leikkauksia Suomen Akatemian kautta jaettavaan tutkimusrahoitukseen. Leikkaukset tietysti tuomittiin monelta suunnalta ja ne ehdittiin jo perua, mutta keskustelu sai erikoisia sävyjä, kun alettiin väitellä siitä, millaista tutkimusta ylipäänsä kannattaisi […]
Kääntäjiä ja kääntimiä – ihmisen ja koneen työnjako tulevaisuuden kielialalla
Tekoälystä, neuroverkoista ja niiden edistysaskeleista on kirjoitettu viime aikoina paljon niin tutkimuskentällä kuin mediassa. Monet näistä kirjoituksista nostavat esiin konekääntämisen, joskus suorastaan esimerkkinä haasteesta, jonka tekoäly on jo ratkaissut. Uusien neuroverkkoja hyödyntävien konekääntimien on väitetty tuottavan ihan yhtä hyvää käännöslaatua kuin ihmisten, parempaakin jopa. Kääntämisen kerrotaan hoituvan kännykkäsovelluksella tai älylaseilla tai korvanapilla, joka tulkkaa keskustelua […]
Quo vadis, saksan kieli? – Everywhere!
Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on kevään kuluessa noussut huolen aiheeksi aina Ylen uutisia ja HS:n pääkirjoitusta myöten. Kyynisesti voisi todeta, että olihan tuo jo aikakin, sillä laskeva trendi valinnaisten kielten opiskelussa peruskoulussa ja lukiossa on ollut näkyvillä jo pitkään. Jätämme syiden ja mahdollisten toimenpide-ehdotusten pohdinnat kuitenkin nyt muille tahoille ja kohdistamme katseemme siihen, mitä kielitaidon kaventuminen […]
Karjalan kieli eläy – nyt da tulijalla aigua
Karjala on Suomessa kotoperäinen kieli, ja sitä on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Ennen toista maailmansotaa karjalankielisiä alueita oli erityisesti Laatokan pohjoispuolisessa Raja-Karjalassa, mutta karjalaisia asui myös Kainuun vienalaiskylissä ja käsivarren alueella. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden karjalankieliset siirtokarjalaiset asutettiin eri puolille Suomea, jolloin karjalasta tuli ei-alueellinen vähemmistökieli. Suomessa asuu myös niiden karjalaisten jälkeläisiä, […]
Valeuutiset, trollit ja humanistinen tutkimus
Tutkimuksen maailma voi joskus olla hyvin kummallinen, ja tämä pätee varsinkin humanistiseen tutkimukseen. Tutkimusaiheet voivat kuulostaa erikoisilta, ja harvoin tiedetään etukäteen, mitä tietoa yhteiskunta tarvitsee. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa assyrologian ja Arabian ja Persian kielten ja kulttuurien tutkimus. Tämän alan tutkimus nousi yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön yhden päivän aikana noin kaksi vuosikymmentä sitten. Ennen syyskuun […]
Varjoista ja valosta eli kaikesta huolimatta
Siitä on noin vuosi, kun kävi käsky kerätä kimpsut, kampsut ja vetäytyä kotikonttoreiden suojiin. Alkutohinan jälkeen tuntui hetken aikaa, että kaikki pysähtyi: ihmiset ympäriltä katosivat tai tulivat enää särisevinä ääninä, värisevinä kuvina ja katkeilevina yhteyksinä siihen intiimitilaan, jota kodiksi kutsutaan. Niin katosi myös aika ja taju siitä. Tila ympärillä tuntui kutistuvan, kun tekemisen määrä moninkertaistui […]