Alumnikahveilla Camilla Nissisen kanssa

Olemme humanistisen osaston opiskelijatyöryhmässä kevään aikana ideoineet uudenlaista työelämätapahtuman muotoa, alumnikahveja. Alumnikahvien on tarkoitus olla vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa opiskelijat saavat kuulla Itä-Suomen yliopiston alumnin uratarinan ja halutessaan esittää hänelle kysymyksiä. Puolituntiset alumnikahvit sijoittuvat iltapäivään luentojen väliin, jolloin on kätevä piipahtaa kuuntelemaan alumnin haastattelua kahvitauolla.

Urapolku yliopistolta kirjastoalalle

Ensimmäiset alumnikahvit järjestettiin keskiviikkona 1.3., ja alumnivieraaksi saapui kirjailija ja pedagoginen informaatikko Camilla Nissinen. Nissinen opiskeli Itä-Suomen yliopistossa 2010–2016, ja hänen pääaineensa oli kirjallisuus.

Camilla Nissinen

”Kuten moni muukin suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija, ikään kuin ajauduin suuntautumaan äidinkielenopettajaksi”, Nissinen kertoi urapolustaan haastattelijalle. Kirjastoala kiinnosti häntä jo yliopistoaikana, mutta tuohon aikaan informaatiotutkimuksen opintoja ei ollut mahdollista suorittaa joustavalla opinto-oikeudella toisessa oppilaitoksessa, kun tutkinto oli jo täysi pedagogisten opintojen vuoksi.

Nissinen painotti haastattelussaan, etteivät pedagogiset opinnot koskaan mene hukkaan työelämässä, vaikkei työskentelisikään opettajana. Lopulta pedagogiset opinnot olivat avain myös Nissisen haaveilemaan kirjastotyöhön. Nykyisen kirjastolain mukaan riittää, että vain osalla kirjaston henkilökunnasta kirjasto- ja informaatioalan koulutus. Kun Joensuun kaupunginkirjastolle haettiin pedagogista informaatikkoa, etsinnässä oli nimenomaan pedagoginen osaaja, ja Nissinen sai paikan.

Pedagoginen informaatikko kannustaa lapsia lukemaan

Pedagogisena informaatikkona Nissinen vastaa lasten ja nuorten kirjastopalveluista. Hän muun muassa suunnittelee ja organisoi erilaisia hankkeita ja toimintaa, jotka kannustavat lapsia lukemaan. Nissinen on mukana toteuttamassa esimerkiksi lapsille suunnattua lukudiplomisovellusta, joka tulee saataville tänä keväänä.

Viime aikoina on puhuttu paljon lukemisen suosion ja lukutaidon laskusta lasten ja nuorten keskuudessa. Ilmiö on huolestuttava, sillä lukeminen on avain uuden oppimiseen ja lupaa lapselle parempaa tulevaisuutta työelämässä. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää empatiakykyä, muistia ja auttaa vähentämään stressiä. Lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvikseen Camilla Nissisen kaltaisia aikuisia, joille lukeminen on sydämen asia.

Vaikka pedagogisen informaatikon työssä kuulostaa olevan suuri vastuu ja suuret odotukset lasten lukutaidon edistämisestä, Nissinen kuitenkin iloitsee, jos saa edes yhden lapsen innostumaan lukemisesta. Kuten opettajana, myös pedagogisena informaatikkona hän kokee lasten ja nuorten kohtaamisten olevan työssään kaikkein palkitsevinta.

Kirjailijan ammatti on raakaa työtä

Kirjastotyönsä ohella Nissinen on tuore esikoiskirjailija, jonka teos Meitä vastaan rikkoneet ilmestyi viime syksynä. Innostuin lukemaan teoksen ennen alumnikahveja. Taitavasti rakennettu kauniskielinen teos kertoo rankkaa kasvutarinaa tytöstä naiseksi ja pyristelystä pois syömishäiriön ja myrkyllisen uskonnollisen yhteisön otteesta.

Alumnikahveilla Nissinen kertoi päätyneensä kirjailijaksi kirjoittamalla omista kokemuksistaan: ”Minulla on aina ollut tapana käsitellä elämääni ikään kuin kirjoittamalla ikävät asiat ulos. Kun elämässä oli raskas vaihe, päätin kirjoittaa kokemuksistani fiktion keinoin.”

Nissisen mukaan kirjallisuuden opinnoista oli suuri apu kirjoitusprosessissa. Kun osaa lukea kaunokirjallisuutta analysoiden, on myös helpompi analysoida omaa tekstiään. Myös kustannustoimittajan kanssa työskentely oli jouhevampaa, kun oli yhteinen käsitteistö, jonka avulla keskustella tekstistä. Nissisen mielestä kustannustoimittajan kanssa työskentely oli hieno kokemus: ”On mahtavaa, kun joku on niin yksityiskohtaisesti kiinnostunut omasta tekstistä ja osaa tarjota ammattilaisen apua tekstin parantelemiseen.”

Kustannustoimittajan kanssa työskennellessä on lisäksi pidettävä kiinni aikatauluista, jolloin tekstiä on pakko syntyä määräpäivään mennessä. Nissisen mukaan kirjailija tarvitseekin kirjoitussuunnitelman, jonka avulla työskentelee johdonmukaisesti. ”Kirjoittaminen on raakaa työtä. Ei se ole baskeri päässä ja viinilasi kädessä inspiraation odottelua.”

Nissinen lähetti lopuksi terveisiä pöytälaatikkokirjailijoille: ”Kirjoittamaan oppii lukemalla ja kirjoittamalla. Jos on aikomus kirjoittaa, kannattaa poistua somesta. Somen selaaminen tappaa luovuuden ja keskittymiskyvyn, jotka ovat kirjoittaessa olennaisia juttuja”.

Alumnikahvit jatkuvat huhtikuussa

Puoli tuntia hurahti nopeasti Camilla Nissisen mielenkiintoisen uratarinan parissa. Tilaisuudessa oli rento ja lämminhenkinen tunnelma. Yleisö esitti kysymyksiä muun muassa Nissisen lempikursseista, suomen kielen opinnoista ja tulevaisuudensuunnitelmista.

Seuraavat alumnikahvit järjestetään tiistaina 4.4. klo 13.45–14.15 Agoran kahviossa. Alumnivieraaksi saamme tuolla kertaa Miia Hartikaisen, joka työskentelee toimittajana Karjalaisessa.

Sinja Ylisiurua
Kirjoittaja on suomen kielen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa