Etnografisia havaintoja verkossa ja verkosta
Digitaalinen etnografia tarjoaa keinon ymmärtää verkkomedian merkityksiä, verkkoyhteisöjen sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa. Se luo metodologisen kehyksen tutkijoille, jotka tekevät etnografista tutkimusta verkossa digitaalisin välinein ja digitaalisista käytänteistä. Sosiologi Alecea Standlee (2017) määrittelee digitaalisen etnografian multi-modaaliseksi laadulliseksi tutkimusmenetelmäksi, joka pyrkii ymmärtämään digitaalisesti välittynyttä vuorovaikutusta, yhteisöjä, identiteettejä ja normeja tarkastelemalla fyysisten ja virtuaalisten […]
Possibilities, but at what cost? – Reflections on the data from our first survey
We have completed the survey part of the DEQUAL project that charted the attitudes and perceptions of adolescents towards digitalization and both its perceived benefits and negative effects. We aimed the survey at respondents who were born in the year of 2005. This means that the group of interest is currently on the 9th grade […]
May I introduce: Seela in the Digiland PART III: Growing up as a digital native: Comfort in diversities
The biggest thought in interviews with Seela – a digital native – was about diversities and how they help us to grow up as open-minded, inclusive persons. At Seela’s age, growing up in a multinational and multi-confessional Province of Vojvodina was my biggest profit. Still, this “multiness” was not enough to understand the value of […]
May I introduce: Seela in the Digiland PART II: Digital native – behind or beyond the digitalized education?
“To understand their world, we must be willing to immerse ourselves in that world. We must embrace the new digital reality. If we can’t relate, if we don’t get it, we won’t be able to make schools relevant to the current and future needs of the digital generation.” Ian Jukes (The founder and Executive Director […]
May I introduce: Seela in the Digiland – PART I: Growing up as a digital native
When we discuss digital natives, there is a need to consider what – for example – 30 years of an age difference have to say about new technologies and digital environment. To bridge this gap and understand the world we are studying, a three-part narrative of a young person who acts in digital environments like […]
Nuorisobarometri 2020 ja moniulotteinen digitalisaatio
Vuoden 2020 Nuorisobarometri julkaistiin 23.3.2021. Nuorisobarometrin teemana on nuorille tarjottavat palvelut, joita tarkastellaan käytön, tarpeen ja riittävyyden näkökulmista. Tutkimus perustuu 1938 puhelinhaastatteluun. Nuorilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön palveluiden lisäksi myös kulttuuriin, vapaa-aikaan, ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käytöstä (s. 5). Tässä blogitekstissä nostan esille Nuorisobarometrissa käsiteltyjä digitalisaatioon liittyviä asioita, jotka tuntuivat […]
Digital Imaginaries and Imperatives of Education of the 21st Century – Critical Perspectives from Sociology of New Public Management and Philosophy of Education
ABSTRACT FOR THE ACM CHI CONFERENCE 2021 ”More than 70 startups from across 15 countries have graduated from xEdu, some of which have gone on to raise follow-on capital. They include 3DBear, a developer of augmented reality learning experiences, coding education startup Bomerbot, social-emotional program provider Mightifier and Roybi, which makes educational robots for kids.” […]
Finland as a “Light Beacon” for Serbian Digital Imaginaries: The New Forms of Digital Divide – Who Cares?
PRESENTATION FOR THE ANNUAL SOCIOLOGICAL CONFERENCE OF THE WESTERMARCK SOCIETY 2021 Finland represents a digital society developed on digi-technological imperatives and imaginaries, and with a young generation that is considered as ”digital natives” with competences and opportunities to highly benefit digitalization in their life-courses. However, statistics still show ”digital divide” and unequal socio-material stratification among […]
Kohti aineistonkeruuta
Olemme Dequal-hankkeessa aloittelemassa aineistonkeruuvaihetta. Tavoitteenamme on tuottaa sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa kolmella erilaisella paikkakunnalla eri puolilla Suomea vuonna 2005 syntyneiden nuorten keskuudessa. Tutkimusluvat on saatu ja kaikki näyttäisi olevan hyvin. Tutkimusaineiston tuottaminen alkaa nuorten digitaalisten laitteiden käyttöä, osallisuutta ja asuinpaikkaa taustoittavalla kyselyllä, jota olemme suunnitelleet joulukuusta alkaen. Kysely alkaa olla valmis ja se olisi […]
Tunnelmia virtuaalikonferenssista – Nuorisotutkimuspäivät 2020
Tylsää, puuduttavaa, pelkkiä ruutuja – tasavertaisuutta, sosiaalisuutta, aivojumppaa. Siinä ajatuksia virtuaalikonferenssista, sekä omiani että kollegojen. Olemme viimeisen vuoden aikana tottuneet tuijottamaan ruutuja. Kokoukset, seminaarit, tapaamiset – kaikki verkossa. Keväällä 2020 konferenssit ja seminaarit peruttiin, mutta sen jälkeen tilaisuudet on järjestetty onlineversioina. On tärkeää, että seminaareja järjestetään, sillä tutkimusta ei voi tehdä tyhjiössä. Ilman älyllisiä virikkeitä, […]