Kohti aineistonkeruuta

Olemme Dequal-hankkeessa aloittelemassa aineistonkeruuvaihetta. Tavoitteenamme on tuottaa sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa kolmella erilaisella paikkakunnalla eri puolilla Suomea vuonna 2005 syntyneiden nuorten keskuudessa. Tutkimusluvat on saatu ja kaikki näyttäisi olevan hyvin.

Tutkimusaineiston tuottaminen alkaa nuorten digitaalisten laitteiden käyttöä, osallisuutta ja asuinpaikkaa taustoittavalla kyselyllä, jota olemme suunnitelleet joulukuusta alkaen. Kysely alkaa olla valmis ja se olisi hyvä saada lähtemään nuorille maaliskuun aikana. Ajatuksemme oli tehdä yhteistyötä koulujen kanssa, mutta kevään 2021 koronatilanteen huonontuminen tekee tästä haasteellista. Maaliskuun koronasulun takia leviämis- ja kiihtymisalueilla yläkoulut siirtyvät etäopetukseen kolmeksi viikoksi. Sekä oppilaat että opettajat ovat väsyneitä poikkeusoloissa selviämiseen. Kouluille tulee tällä hetkellä myös paljon tutkimuspyyntöjä, eikä niihin liittyvä lisätyö ymmärrettävästi innosta. Emme tietenkään halua kuormittaa nuoria tai opettajia entisestään, joten yritämme miettiä myös muita lähestymistapoja.

Laadulliseen aineistokokonaisuuteen kuuluu fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluja, joita aiomme toteuttaa etnografista otetta hyödyntäen vuoden 2021 aikana. Toivoisimme, että fokusryhmiin osallistuisi noin 30, yksilöhaastatteluihin ainakin 10 nuorta jokaisella paikkakunnalla.

Etnografinen ote tarkoittaa mm. tutkijan ja tutkittavan tiivistä vuorovaikutusta ja luottamuksellisen suhteen syntymistä tutkijan ja tutkittavien välille. Luottamuksellisten suhteiden kehittyminen ei tietenkään tapahdu hetkessä, vaan tarvitaan aikaa tutustua puolin ja toisin. Jotta pääsisimme nuorten arjessa vaikuttavien digitalisaation eriarvoistavien piirteiden jäljille, meidän olisi kuitenkin hyvä kuulla juuri nuorille tärkeistä asioista heidän itsensä kertomana. Nuorten parissa etnografiaa tutkimusmenetelmänä hyödyntäneen Pia Olssonin (2018) mielestä haastattelut ovat yleensä nuorille mieluisia tapahtumia, vaikka ne eivät aina suju tutkijan odottamalla tavalla. Tämä vaatiikin tutkijalta joustavaa mieltä ja kykyä sopeutua nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Haastatteluun osallistuvan nuoren ei aina ole helppo pukea kokemuksiaan sanoiksi, ja siksi ryhmähaastattelu saattaakin olla nuorille hyvä tapa tutustua sekä tutkijaan että tutkimukseen. Etnografiaan kuuluu myös havainnointi, joka on tärkeä osa aineistonkeruuta. Havainnointia voi tapahtua esimerkiksi niin, että nuori näyttää tutkijoille, miten hän erilaisia digitaalisia palveluja käyttää tai mitä hän digitaalisessa maailmassa puuhailee. Tutkijat voivat myös ideoida uusia havainnoimisen tapoja yhdessä nuorten kanssa, mikä lisää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa tutkimukseen ja määritellä osallistumisensa tapoja.

Tutkijoiden työtä ohjaa hyvä tieteellinen käytäntö, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkijat suunnittelevat, tekevät, analysoivat ja dokumentoivat tutkimuksensa huolellisesti ja harkitusti. Hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimusetiikkaan kuuluvat myös tutkittavien oikeudet. Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluiksi, mutta tutkimukseen osallistumisen on kuitenkin täysin vapaaehtoista, eikä tutkimus saa olla häiritsevää. Dequal-hankkeessa meidän onkin harkittava myös sellaista vaihtoehtoa, ettei aineistonkeruu kevään 2021 aikana onnistu. Tällöin meidän on aikataulutettava aineistonkeruu uudelleen, mietittävä vaihtoehtoisia tutkimuspaikkakuntia tai etnografian toteuttamista verkossa.

Nuorten kokemukset digitalisaatiosta ja erityisesti sen syrjäyttävästä vaikutuksesta ansaitsevat tulla näkyviksi ja kuulluiksi. Siksi toivon, että pääsemme aineistonkeruussa vauhtiin mahdollisimman pian ja saamme nuoria kertomaan kokemuksistaan.

Lähteet:

Hämeenaho, Pilvi & Koskinen-Koivisto, Eerika (toim.) (2014) Moniulotteinen etnografia. Ethnos ry, Helsinki.

Olsson, Pia (2018) Kaikki vähä erilaisii. Yläkoulun sosiaaliset suhteet. Gaudeamus, Helsinki.

Tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännöt ja ohjeistus. (2020) The European Code of Conduct for Research Integrity Revised Edition -ohjeen suomennos. ALLEA – All European Academies. Berliini.

Kristiina Korjonen-Kuusipuro, FT, projektitutkija, XAMK

Twitter: @KrisuKorjonen