Nuoret diginatiivit: Tuore kosketus ja osaamisvalta viisaan koneen aikakaudella?

Nuori henkilö kirjoittaa kannettavalla tietokoneella

Atk-osaamisen sukupolvi ja vallanvaihtokuvitelma

1990-luvulla, kun tietävät koneet alkoivat asettua osaksi yliopistojen tavallisten opettajien ja tutkijoiden työpöytäkalustoa, opetusvastuullani oli ottaa vastaan ”Viisaan koneen aikakausi” -nimiseen tenttikirjaan (Zuboff 1990) perustuneet suoritukset. Tentissä kysyin usein opiskelijoilta informaatioteknologisen invaasion merkitystä sosiokulttuuristen valtasuhteiden muuttajana – esimerkiksi siinä, miten vanhemman sukupolven uudenlaisen teknologian taitamattomuus oli alkanut alistaa heitä nuoremman sukupolven atk-osaamisvallan alle.

Nuorisotutkijan näkökulmasta Zuboffin väittämässä vallanvaihdossa (oli se sitten totta tai ei) oli kyse myös Thomas Ziehen 1980-luvulla (suom. 1991) – ja Karl Mannheimin jo lähes sata vuotta sitten (1928) – lanseeraamasta ”tuoreen kosketuksen” ajatuksesta: siitä, miten nuori sukupolvi on aina vanhempiaan valmiimpi kohtaamaan yhteiskunnalliset rakennemuutokset ja ”vallankumoukset”. Zieheläinen uusi nuoriso otti atk-maailman vastaan ilman traditiokiinnitysten taakkaa ja ajatuksia siitä, kuinka ”kaikki tehtiin ennen aina jotenkin paremmin”. Viisaan koneen aikakauteen syntynyt ja kasvanut nuoriso ei juuttunut itkemään entistä ja omaksui myllerryksissä tarvittavat taidot ja asenteet avomielisemmin kuin vanhempi väki. Näin ajateltiin.

Digikäänne ja -kosketus

Sittemmin, ja varsin pian, alettiin puhua atk:ta laajemmin monenlaisten asioiden digitalisaatiosta ja tuoreen kosketuksen sukupolvesta ”diginatiiveina”. Diginatiivien on tiedetty hallitsevan digitaalisten laitteiden käyttämiseen liittyvät kiemurat ja asennoituvan digitaalisessa infrassa liikkumiseen uteliaasti ja kaikkeen sen vaatimaan surffailuun tuskastumatta. DEQUAL-tutkimushankkeemme viestintäareenoita ja -kanavia luotaessa saatiinkin konkreettinen kosketus viisaan koneen aikakauden osaamisvaltaan liittyvään sukupolvikuiluun: kun kypsään ikään ehtinyt hankeväkemme ei hallinnut esimerkiksi erilaisten digiviestintäkanavien perustamista, osaaminen ja siihen ohjaus piti ostaa digiyhteiskuntataitojen ytimessä kotonaan olevalta nuorelta yrittäjältä, todelliselta yrittäjyysyhteiskunnan diginatiivilta.

Kuka ei kuulu joukkoon?

No, kyllähän me ymmärrämme, että digitalisaatiokehityksen myötä yhteiskunnallisen vallan sukupolvikuilu ei ole keikahtanut kokonaan ylösalaisin ja että monet ikään kiinnitetyt sosiokulttuuriset ja taloudelliset valtarakenteet jatkavat olemassaoloaan ja voimistuvatkin, varttuneen väen eduksi. Sama tapahtuu myös diginatiivisukupolven sisällä luoden nuorten keskuuteen erilaisia jakoja ja epäreiluuksia. Vaikka ensimmäinen konkreettinen kosketuksemme DEQUAL-hankkeen arkityössä tuntuikin antavan vakuutta Mannheimin, Ziehen ja Zuboffin teeseille, lähdemme tutkimaan, millä tavoin ja keiden kohdalla digiyhteiskunnan ja nuoruuden välille ajatellut osallisuutta ja osaamista takaavat saumat repeilevät – ja miksi.

Päivi Armila

 

Viitteet:

Mannheim, Karl (1927/19288) Das Problem der Generationen. Essee, käännetty myöhemmin englanniksi ja julkaistu.

http://marcuse.faculty.history.ucsb.edu/classes/201/articles/27MannheimGenerations.pdf

Ziehe, Thomas (1991) Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Tampere: Vastapaino.

Zuboff, Shoshana (1990) Viisaan koneen aikakausi. Uusi tietotekniikka ja yritystoiminta. In the age of the smart machine. Suomeksi: Helsinki: Otava.

 

Artikkelikuva: janeb13 / www.pixabay.com

Kickoff the blog DEQUAL

Tervetuloa seuraamaan Luokkaistuva digiyhteiskunta -tutkimushankkeen (DEQUAL) etenemistä hankkeen blogiin. Tämä blogi on tärkeä hankkeemme reaaliaikaisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen pyrkivä viestintäkanava.

Welcome to follow the progress of the research project DEQUAL (Capturing Digital Social Inequality). This blog is a focal agenda for communicating and informing.

***********************

The project DEQUAL explores how digital information and communication technologies implicate in social inequalities among youth. Finland represents a digital society developed on digi-technological imperatives, and with a young generation that is considered as ”digital natives” with competences and opportunities to benefit digitalization in their life-courses. Statistics still show ”digital divide” and unequal socio-material stratification among them. This project aims at: 1) analyzing mechanisms that produce digital social inequality among youth, and the ways young people living in three different localities benefit digital opportunity structures, 2 ) analyzing the practices of youth’s digital cultures and how they shape and also challenge unequal divides at regional life-spheres and digital environments, 3) analyzing both societal and life-course consequences of these asymmetries.

DEQUAL operates via sub-projects that give light to the issue from different perspectives: 1) ”digital upstairs, downstairs” captures understanding of processes that link Internet and the web to social inequality, and 2) ”lived digital practices” defines young people not only as victims of unequal structures but also active agents in their social and youth-cultural environments. The project combines qualitative and quantitative data in analyses of digi-cultural structures, practices, and meanings. The state of art is figured from numbers: by tracing structures of youth marginalization from statistics of education, participation, employment, and leisure. After this, structured web-questionnaire data are collected among youth born in 2005 from three localities, from where systematic forms of digital divide among digital opportunity structures are examined. Among these locally covering samples, young people with different backgrounds are invited for focus group interviews. Within these, selection is further made for individual life-course interviews, to reach also the experience level of meaning making for digital opportunities. The methodologies are supplemented by a multi-sited media ethnography to study digital cultures of youth’s everyday life. Ethnographic in-depth interviews with a scroll-back method and observations of digital practices are collected as well. Regional comparison is an important dimension of DEQUAL: the three research localities represent both materially and socio-culturally different environments to grow up in a digital society.