Vielä yksi harjoittelijan heippa | One more intern says goodbye

(Please, scroll down to read in English.)

Syysillat pimenevät ja näin alkaa olla syksyn toisenkin harjoittelijan aika sanoa hyvästit.

Viimeksi blogiin kirjoittaessani takanani oli kolme viikkoa harjoittelua. Tuolloin jokainen päivä oli uusi ja jännittävä, iltojen ja viikonloppujen kuluessa palautumisessa ja tiedon sisäistämisessä. Minulla oli aiemmasta kirjastoapulaisen työstäni jo ymmärrystä kirjaston asiakkaille näkyvimmistä työtehtävistä kuten hyllytyksestä ja varattujen kirjojen noudosta ja käsittelystä. Näihin työtehtäviin palaaminen oli nostalgista ja tarjosi mahdollisuuden lepuuttaa hetken aivojani kaiken uuden informaation keskellä. Olinkin eniten innoissani mahdollisuudesta tutustua asiantuntijatyöhön ja päästä käyttämään kirjastojärjestelmiä syvällisemmin.

Eniten yllätti se, kuinka vähän oikeastaan tiesin yliopistokirjastoista tässä vaiheessa opintojani. Olen aina ollut hyvin itsenäinen kirjaston käyttäjä ja selvästi alikäyttänyt omankin yliopistoni kirjaston palveluita. En esimerkiksi ollut sisäistänyt sitä, että kirjastolle voi oikeasti tehdä hankintaesityksen tarvitsemastaan kirjasta ja se jopa saatetaan ostaa! Pääsin itsekin tilaamaan pari e-kirjaa ja käsittelemään fyysisen kirjan hankinnan kaaren aina ostamisesta hyllyttämiseen.

Näiden kuukausien aikana olen löytänyt oman rytmini ja tapani tehdä työtä. Tästä kiitos kuuluu myös sille luottamukselle, jonka turvin olen voinut tehdä itsenäisesti töitä ja valintoja työtapojeni ja -aikataulujeni suhteen, tietenkin ohjeistuksien ja määräaikojen puitteissa. Olen esimerkiksi huomannut, että perjantai-iltapäivä on inspiroivaa kirjoitusaikaa eikä kotiin malttaisi lähteä näppäimistön sauhutessa. Työpäivät lopetan mieluiten jonkin konkreettisen ja fyysisemmän työtehtävän parissa, jolloin lähden väsyttävän päivän jälkeen virkeämpänä kotiin.

Syksyn harjoittelijoiden yhteisessä aloitusblogissa mainitsin toivovani tämän harjoittelun auttavan minua päättämään alustavia suuntaviivoja informaatiotutkimuksen maisterivaiheen opintoihin. Vaikka tarkkoja kurssivalintoja onkin vaikea tehdä näin vuosi tai kaksi etukäteen, tunnen saaneeni varmuutta mielenkiinnon kohteideni ja vahvuuksieni löytämisessä.

Harjoittelussa olen huomannut, kuinka selvästi pidän konkreettisesta tekemisestä kokoelmatyössä ja tarkasta pilkunviilauksesta kuvailussa. Toisaalta tiedonhaun opetuksen seuraaminen ja apuopettajana auttaminen ovat olleet mieluisia yllätyksiä. En ole kokenut kutsumusta opettamiseen, mutta en näe jonkinlaista opettamista tulevaisuudessa mahdottomana. Lisäksi avoimen tieteen ja oppimisen tärkeys on pysynyt prioriteeteissäni korkealla. Uteliaana itsenäisenä oppijana minulle on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus opiskella mielenkiintoisia asioita taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Projektityöni Tutkijoiden yö -tapahtumaan tutustutti minut lähemmin kansalaistieteeseen, jonka mahdollisuuksista tutkimustyössä ja kansalaisten osallistamisessa olen myös kiinnostunut.

Harjoitteluni vaati paljon suunnittelua ja väliaikaisen muuton toiselle paikkakunnalle. Kaikki tämä vaivannäkö kannatti ja olen ollut tyytyväinen harjoitteluuni, työpaikkaani ja kollegoihini. Apua, tukea ja neuvoja oli aina saatavilla ja tunsin nopeasti olevani osa työyhteisöä. Siksi onkin vaikea sisäistää, että nytkö tämä jo loppuu. Sain arvokkaita oppeja jatkoa varten ja varmistuin yhä enemmän siitä, että tätä työtä minä haluan tehdä. Toivonkin palaavani yliopistokirjastolaiseksi vielä tulevaisuudessa jossain muodossa.

As the autumn evenings grow darker, it is time for the second intern of the season to say goodbye.

When I wrote the last blog text, I had completed three weeks of my internship. At that point, every day was new and exciting, and I spent my evenings and weekends recovering and taking in everything I had learned. From my previous job as a library assistant, I already had some understanding of the tasks most visible to library users, such as shelving, retrieving and processing reserved books. Returning to these tasks felt nostalgic and gave my brain a chance to rest amid all the new information. What I was most excited about was the opportunity to learn about specialist work and to use library systems in more depth.

What surprised me the most was how little I knew about university libraries at this stage of my studies. I have always been a very independent library user, and I have clearly made too little use of the services offered by my own university library. For example, I never realized that you can actually suggest that the library acquires a book you need—and that they might even buy it! I also got to order a couple of e-books and follow the acquisition process for a print book, from purchase to shelving.

Over these past months, I have found my own rhythm and way of working. I am also grateful for the trust I was given, which allowed me to work independently and make choices about my working methods and schedule, while of course following instructions and meeting deadlines. For example, I have discovered that Friday afternoons are an inspiring time to write, and when inspiration strikes and my keyboard is busy, I can hardly bear to go home. I also prefer to end my workday with a practical, hands-on tasks, so that after a tiring day I can head home feeling refreshed.

In the introductory blog post written jointly by both of us autumn interns, I mentioned that I hoped this internship would help me identify some initial directions for my master’s studies in information studies. Although it is difficult to choose specific courses a year or two in advance, I feel more confident about recognizing my interests and strengths.

During the internship, I have discovered how much I enjoy practical collection work and the meticulous attention to detail involved in cataloguing. On the other hand, observing information retrieval lessons and helping as a teaching assistant have been pleasant surprises. I have never felt a strong calling to teach, but I can imagine doing some kind of teaching in the future. The importance of open science and open learning have also remained high among my priorities. As a curious, independent learner, I believe it is important that everyone has the opportunity to study subjects that interest them, regardless of their background or financial means. My project work for the Researchers’ Night event introduced me more closely to citizen science, and I am also interested in its potential for research and for engaging the public.

My internship required a lot of planning and a temporary move to another town. All that effort was worthwhile, and I have been very happy with my internship, my workplace and my colleagues. Help, support and advice were always available, and I quickly felt like part of the team. It’s hard to believe that it’s already time for this to come to an end. I have gained valuable experience for the future and become even more certain that this is the kind of work I want to do. I hope to return to working in a university library in some capacity in the future.

Sanna Tolvanen, harjoittelija | intern