Diversity, equity and research data | Moninaisuus, oikeudenmukaisuus ja tutkimusaineistot

(Ole hyvä ja vieritä alas lukeaksesi suomeksi.)

Diversity in research data management

This year’s International Open Access Week theme, ”Cost of Knowledge”, invites us to reflect on how diversity enriches our understanding of knowledge as a common good that fosters intellectual growth and embraces all forms of knowledge. Diversity in participation, knowledge production, and the ways knowledge is generated, shared, and sustained can stop the costs of knowledge in their tracks – especially when those costs are shaped by private rather than public interests.

In research data management (RDM), which encompasses a broad range of activities related to research materials – such as collecting, describing, organizing, storing, and sharing data – diversity can enhance both the efficiency of research processes and collaboration within research teams and communities. It encourages us not only to reflect proactively on our practices, but also to advance scholarly communication through the open and FAIR sharing of articles, datasets, and other research outputs.

In addition, diversity supports the fair development and implementation of research data management policies and strategies. It also enriches documentation and description practices, extending to the development and use of standards, vocabularies, and ontologies.

New project amplifies diverse voices from the Global South

We support the diversity of knowledge not because diversity is merely a pleasing or a feel-good term associated with moral or aesthetic value, or a simple motive for action, but because of its real and tangible effects. For us, knowledge does not belong to any one group; it should include  – and indeed already does include – diverse others, even though a crisis of representation persists. When we amplify diverse voices, we also open a window onto the sociocultural contexts of others and become more attentive to power relations. Viewing power relations through the lens of diversity can, in turn, encourage movement across different domains of power: interpersonal, structural, disciplinary, and cultural.

To help amplify diverse voices, we are pleased to announce the launch a project to support UEF researchers and students from the Global South in their research data management. The project’s working title is Global South and Research Data Management, shortened as GSRDM. The project started in September and will last for six months. It contributes to a broader goal of developing UEF’s research data management services to ensure that all members of the university have the necessary RDM skills and expertise, regardless of their cultural, geographical or disciplinary background. The project also aims to strengthen open science as a whole and to foster research collaboration. The focus on the needs and experiences of researchers and students from the Global South is particularly timely, as the number of researchers and students from these regions is increasing in Finnish higher education and research institutions. At the same time, awareness of the importance and requirements of research data management, and of the RDM support services available within one’s own organization may remain limited.

At this point, it is important to note that the notion of the ”Global South” is easy to misconstrue, yet difficult to avoid. In using the term, we refer primarily to researchers and students who come from countries and universities in the Global South and have since moved to Finland. This often means that they come from contexts where data management practices, services, or infrastructure may not yet be an established part of research. Their experiences and ways of working may therefore have been shaped by organizations that have faced difficulties in providing RDM services. This may be due, for example, to inadequate structures, limited funding, and the absence of relevant policies and strategies.

Before proceeding further, we want to situate the first author, Mathias Ebot, in relation to the topic by acknowledging his social location as a Black individual originally from the African continent. Mathias plays a central role in our GSRDM-project.

Diversity in UEF Library team

Mathias recently joined the UEF Library team, where he has received a warm welcome and strong support. His academic background is in sociology, and he holds a doctoral degree from the UEF. Mathias’ doctoral thesis ”Fatherhood and Fathering in Finnish-African Families: The Experiences of African Fathers” examined African fathers from ten sub-Saharan African countries raising their children in Finland with Finnish mothers across eight metropolitan towns. His broader research interests include transnational family studies, migration, diversity studies, and the lived experiences of sub-Saharan Africans in Finland. He has also completed a 60 ECTS Professional Teacher Education at HAMK and, more recently, a 15 ECTS Data Steward Training programme, a Finnish pilot project coordinated by Tampere University.

Mathias is originally from the Republic of Cameroon in West and Central sub-Saharan Africa. This area’s ethnic, cultural, geographical and linguistic diversity or legacy differs significantly from those of Eastern and Southern African countries such as Kenya, Tanzania, and Namibia, where Finnish institutions and researchers have had long histories of engagement. Through the GSRDM Project, we aim to amplify voices and knowledge from other parts of Africa and the Global South. Our goal is to support the participation of these regions in global discussions on open science and research data management. This is particularly important at a time when the rapid advancement of digital technologies – especially AI – threatens to widen existing inequalities, even as many countries in the Global South remain among the world’s leading producers of the rare and critical minerals on which these technologies depend.

Here, it is also worth noting that in Finland, as more broadly in the West, Africa is often viewed as a single, homogeneous region, even though it is three times the size of Europe. Yet no one speaks of a shared European culture in which Finns are assumed to be the same as, for example, Spaniards.

Mathias’ cultural and academic background described above makes him especially well qualified to work on a project on RDM and the Global South.

Doing diversity at the UEF Library

This year’s International Open Access Week invites us to move beyond discussion and towards practical change, offering an opportunity to reflect on the mechanisms and practices through which knowledge is shared. In that spirit, we offer a brief account of what diversity does, who represents it and how, what it means, and what it involves in practice at the UEF Library.

Focusing on ”doing diversity” contributes to a conversation that is particularly meaningful at the UEF Library. UEF Library promotes and supports diversity, equity, and non-discrimination in many practical ways. All UEF staff members and students are welcomed as equal members of the library community. It is therefore no accident that the UEF Library has adopted concrete tools and operating models to prevent inappropriate treatment. These include prompt intervention in cases of harassment and bullying, the designation of library spaces as discrimination-free zones, equality and non-discrimination plans, and communication and whistleblowing channels.

Diversity work is therefore not limited to public commitments to diversity and inclusion. Its aim is to produce tangible effects: to change how we think, act, and relate to one another. We approach diversity in an outcome-oriented way, with an emphasis on meaningful intervention and on doing what is right. At the same time, we affirm our support for open systems and practices in research and education that enable everyone to access, contribute to, and benefit from the knowledge that shapes our world.

The UEF Library is not neutral in relation to the status quo; it seeks to challenge it through its services, teaching, and support materials in many ways. Here, we highlight three of them. First, it treats knowledge as a common good that supports epistemic freedom rather than as a commodity to be extracted, while promoting a culture of diversity, equity, and inclusion. Second, it emphasizes equality and non-discrimination and equality within librarianship and works to create inclusive 24/7 library spaces and services for all users, regardless of background, status, or identity. Third, it develops library systems that support the creation, preservation, and sharing of information or knowledge as public good.

Diversity is part of UEF’s future

Diversity is part of UEF’s future. UEF’s commitment to diversity and inclusion aims to make the university community a space of ”positive duty”, where different needs as well as individual, social, and cultural differences are taken into account on anequal basis. The goal is to develop structures and measures that strengthen the inclusiveness of the community. This may involve, for example, strengthening everyday encounters, promoting participation, increasing awareness, and deepening understanding, supported by official policies and documents.

Although UEF’s diversity and inclusion goals provide and important foundation for the future, diversity and equality cannot be built on strategies and policies alone. Statements expressing commitment do not in themselves guarantee meaningful change or create commitment in practice. Some scholars have described this as non-performativity, that is, expressions of commitment that do not lead to practical effects, or situations in which diversity is reduced to a performance indicator.

Against this backdrop, the UEF Library offers encouraging signs for the future. It organizes and participates in events related to equality, diversity, and equity, and it highlights research on these themes through physical and virtual book exhibitions. These are tangible actions that help advance diversity in practice. The UEF Library actively develops its services that it provides either on its own or in cooperation with other university units. One example is the ongoing GSRDM project.

The GSRDM project deepens understanding of how researchers and students from the Global South can participate meaningfully in RDM activities, strategies, and services. At the same time, it brings new perspectives to the university community and offers useful benchmarks for evaluating good practices. Once the project is fully underway and the results begin to emerge, we will communicate them through presentations within our networks as well as through publications. The working title of the first publication succinctly captures the overarching theme of the project: The value of research data management: perspectives from the Global South.

Moninaisuus tutkimusaineistojen hallinnassa

Tämän vuoden kansainvälisen Open Access -viikon teema ”Tiedon kustannukset” tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella tietoa moninaisuuden näkökulmasta. Tieto nähdään yhteisenä hyvänä, joka tukee oppimista, ajattelua ja uuden ymmärtämistä. Samalla arvostetaan tiedon monia muotoja. Kun yhä useammat voivat osallistua tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja ylläpitoon, voidaan myös vähentää tiedon kustannuksiin liittyviä ongelmia. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kustannuksia ohjaavat yksityiset edut yhteisen hyvän sijaan.

Tutkimusaineistonhallinnan kohdalla moninaisuus voi parantaa sekä tutkimusprosessien tehokkuutta että tutkimusryhmien ja -yhteisöjen yhteistyötä aineistojen keruusta niiden jakamiseen. Moninaisuuden näkökulma kannustaa tarkastelemaan toimintaa ennakoivasti ja edistämään tieteellistä viestintää artikkeleiden, tutkimusaineistojen ja muiden tutkimustuotosten avoimen ja FAIR-periaatteiden mukaisen jakamisen avulla. Moninaisuus tukee myös aineistonhallinnan linjausten ja strategoiden reilua kehittämistä ja soveltamista. Se rikastaa dokumentoinnin ja kuvailun monipuolisuutta ulottuen standardien, sanastojen ja ontologioiden kehittämiseen ja käyttöön.

Uusi projekti vahvistaa globaalin etelän moninaisia ääniä

Tuemme tiedon moninaisuutta sen konreettisten vaikutusten vuoksi. Moninaisuus ei siis ole meille vain toiminnan motiivi tai miellyttävä, hyvää mieltä tuottava käsite, johon liitetään moraalista tai esteettistä arvoa. Moninaisuudella on todellista merkitystä. Tieto ei kuulu vain yhdelle ryhmälle, vaan sitä rakentavat monelaiset äänet ja näkökulmat. Moninaisuus on jo osa tiedon maailmaa, mutta representaation ongelma on yhä läsnä – kaikkien näkyvyys ei vielä toteudu yhtä hyvin. Kun tuomme esiin erilaisia ääniä ja vahvistamme moninaisuutta, opimme näkemään paremmin toisten taustoja ja elinympäristöjä. Samalla valtasuhteet tulevat näkyvämmiksi. Kun valtasuhteita tarkastellaan moninaisuuden näkökulmasta, on helpompi hahmottaa vallan eri ulottuvuuksia: ihmisten välisiä, rakenteellisia, tieteenalakohtaisia ja kulttuurisia.

Moninaisten äänten vahvistamiseksi olemme käynnistäneen projektin, jonka tarkoituksena on tukea UEFin globaalista etelästä tulevia tutkijoita ja opiskelijoita heidän tutkimusaineistonhallinnassan. Syyskuussa alkaneen ja puolen vuoden pituisen projektin työnimi on Global South and Research Data Management, lyhyesti GSRDM. Se on osa laajempaa tavoitetta kehittää UEFin tutkimusaineistonhallinnan tukipalveluja siten, että kaikilla yliopiston jäsenillä on tarvittavat aineistonhallinnan taidot ja asiantuntemus kulttuurisesta, maantieteellisestä tai tieteenalakohtaisesta taustasta riippumatta. Projekti pyrkii myös vahvistamaan avointa tiedettä kokonaisuutena. Globaalista etelästä tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden tarpeiden ja kokemusten huomioiminen on erityisen ajankohtaista, sillä heidän määränsä suomalaisissa korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa kasvaa. Monilla heistä tieto tutkimusaineistonhallinnan merkityksestä, vaatimuksista ja saatavilla olevista tukipalveluista voi olla kuitenkin rajallista.

Tässä kohdin on tärkeää todeta, että käsite ”globaali etelä” on helppo ymmärtää väärin, mutta termiä itseään on vaikea välttää. Käytämme sitä viittaamaan ensisijaisesti tutkijoihin ja opiskelijoihin, jotka ovat lähtöisin globaalin etelän maista ja yliopistoista ja sittemmin muuttaneet Suomeen. Tämä tarkoittaa usein sitä, että he tulevat toimintaympäristöistä, joissa tutkimusaineistonhallinnan käytännöt, palvelut tai infrastruktuuri eivät välttämättä vielä ole vakiintunut osa tutkimuksen arkea. Siksi myös heidän kokemuksensa ja toimintatapansa ovat voineet muotoutua organisaatioissa, joilla on ollut vaikeuksia tarjota tutkimusaineistonhallinnan palveluita. Taustalla voivat olla esimerkiksi puutteelliset rakenteet, rahoituksen niukkuus sekä asiaankuuluvien linjausten ja strategioiden puute.

Ennen kuin jatkamme, haluamme tehdä näkyväksi ensimmäisen kirjoittajan, Mathias Ebotin, suhteen tähän aiheeseen. Hänen näkökulmaansa muovaavat kokemukset Afrikan mantereelta lähtöisin olevana mustana henkilönä ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset merkitykset. Mathiaksella on keskeinen rooli GSRDM-projektissamme.

Moninaisuutta kirjaston työyhteisössä

Mathias liittyi hiljattain UEFin kirjaston työyhteisöön, johon hänet on otettu lämpimästi vastaan. Hänen akateeminen taustansa on sosiologiassa, ja hän on väitellyt UEFista. Väitöskirjassaan ”Fatherhood and Fathering in Finnish-African Families: The Experiences of African Fathers” Mathias tarkasteli kymmenestä Saharan eteläpuolisen Afrikan maasta lähtöisin olevan isän kokemuksia lasten kasvattamisesta Suomessa yhdessä suomalaisten äitien kanssa kahdeksalla eri kaupunkiseudulla. Hänen tutkimuksellinen kiinnostuksensa liittyy transnationaaliseen perhetutkimukseen, muuttoliikkeeseen, moninaisuuden tutkimukseen sekä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevien ihmisten elettyihin kokemuksiin Suomessa. Hän on suorittanut myös 60 op:n ammatillisen opettajankoulutuksen HAMKissa sekä hiljattain 15 op:n datanhallinnan asiantuntijakoulutuksen (Data Steward), joka on Tampereen yliopiston koordinoima suomalainen pilottihanke.

Mathias on lähtöisin Kamerunin tasavallasta, joka sijaitsee Länsi- ja Keski-Afrikassa Saharan eteläpuolisella alueella. Alueen etninen, kulttuurinen, maantieteellinen ja kielellinen moninaisuus ja historiallinen tausta poikkeavat merkittävästi itä- ja eteläisen Afrikan maista, kuten Keniasta, Tansaniasta ja Namibiasta, joiden kanssa suomalaisilla instituutioilla ja tutkijoilla on ollut pitkäaikaista yhteistyötä. GSRDM-projektissa haluammekin vahvistaa Afrikan muiden alueiden ja laajemmin globaalin etelän ääniä ja tietoa. Tavoitteena on tukea näiden alueiden osallisuutta globaaleissa avoimen tieteen ja aineistonhallinnan keskusteluissa. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin digitaalisten teknologioiden ja erityisesti tekoälyn nopea kehitys uhkaa kasvattaa jo olemassa olevia eriarvoisuuksia, vaikka monet globaalin etelän maat ovat samalla edelleen niiden harvinaisten ja kriittisten mineraalien keskeisiä tuottajia, joista nämä teknologiat ovat riippuvaisia. Tässä yhteydessä on myös hyvä huomata, että Suomessa, kuten laajemminkin länsimaissa, Afrikka nähdään usein yhtenä yhtenäisenä alueena, vaikka se on pinta-alaltaan kolme kertaa Euroopan kokoinen. Silti kukaan ei puhu yhteisestä Euroopan kulttuurista siten, että esimerkiksi suomalaisten oletettaisiin olevan samanlaisia kuin espanjalaiset.

Edellä kuvattu Mathiaksen kulttuurinen ja akateeminen tausta tekee hänestä erityisen pätevän työskentelmään tutkimusaineistonhallintaa ja globaalia etelää käsittelevässä hankkeessa.

Moninaisuutta käytännössä UEFin kirjastossa

Tämän vuoden kansainvälinen Open Access Week kutsuu siirtymään puheesta käytännön muutoksiin. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella mekanismeja ja käytäntöjä, joiden kautta tietoa jaetaan. Mitä moninaisuus voi tarkoittaa käytännössä ja meidän tapauksessamme UEFin kirjastossa?

Kirjastossa edistetään ja tuetaan moninaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä monella käytönnön tasolla. Kaikki yliopiston työntekijät ja opiskelijat ovat tervetulleita kirjastoyhteisön yhdenvertaisina jäseninä. Kirjastossa on otettu käyttöön konkreettisia välineitä ja toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa nopea puuttuminen häirintä- ja kiusaamistilanteisiin, kirjastotilojen määrittely syrjinnästä vapaiksi alueiksi, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä viestintä- ja ilmoituskanavat.

Työ monininaisuuden ja inkluusion puolesta ei siten rajoitu julkisiin sitoumuksiin. Sen tavoitteena on saada aikaan konkreettisia vaikutuksia: muuttaa sitä, miten ajattelemme, toimimme ja suhtaudumme toisiimme. Moninaisuutta lähestytään vaikutusten kautta – merkityksellinen puuttuminen ja oikein toimiminen ovat keskeisiä ohjenuoria. Ilmaisemme tukemme tutkimuksen ja koulutuksen avoimille järjestelmille ja toimintamalleille, jotka mahdollistavat sen, että jokainen voi saada tiedon käyttöönsä, osallistua sen tuottamiseen ja hyötyä siitä tiedosta, joka muokkaa maailmaamme.

UEF Kirjasto pyrkii haastamaan vallitsevaa tilannetta monin tavoin palveluidensa, opetuksensa ja tukimateriaalinsa kautta, eikä jää neutraaliksi toimijaksi. Tiivistetysti kirjaston toimintaa voi kuvata kolmen paintokuksen kautta. Ensinnäkin kirjasto näkee tiedon yhteisenä hyvänä, joka tukee tiedollista vapautta, ei hyödynnettävänä tai ulosmitattavana hyödykkeenä. Samalla se edistää moninaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja inkluusion kulttuuria. Toiseksi kirjasto korostaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä pyrkii luomaan kaikille käyttäjille taustasta, asemasta tai identiteetistä riippumatta saavutettavia ja osallistavia kirjastotiloja ja palveluja ympäri vuorokauden. Kolmanneksi kirjastossa kehitetään ja ylläpidetään järjestelmiä, jotka tukevat tiedon tuottamista, säilyttämistä ja jakamista yhteisenä hyvänä.

Moninaisuus on osa UEFin tulevaisuutta

Moninaisuus on osa UEFin tulevaisuutta. UEFin sitoutuminen moninaisuuteen ja inkluusioon tähtää siihen, että yliopistoyhteisö olisi “positiivisen velvoitteen” tila, jossa erilaiset tarpeet sekä yksilölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot otetaan yhdenvertaisesti huomioon. Tavoitteena on kehittää rakenteita ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat yhteisön inklusiivisuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi arjen kohtaamisten vahvistamista, osallistumisen edistämistä, tietoisuuden lisäämistä ja ymmärryksen syventämistä virallisten linjausten ja asiakirjojen tukemana.

Vaikka UEFin moninaisuus- ja inkluusiotavoitteet luovat tärkeän perustan tulevaisuudelle, moninaisuus ja yhdenvertaisuus eivät rakennu pelkästään strategioista ja kirjauksista. Sitoutumista ilmaisevat lausumat eivät vielä itsessään takaa merkityksellistä muutosta eivätkä synnytä käytännön sitoutumista. Jotkut tutkijat kuvaavat tällaista ei-performatiivisyydeksi (nonperformativity) eli puheeksi, joka ilmaisee sitoutumista ilman käytännön vaikutuksia, tai tilanteiksi, joissa moninaisuus pelkistyy suoritusindikaattoriksi.

Tätä taustaa vasten UEF Kirjaston toiminta on rohkaisevaa. Kirjasto osallistuu tasa-arvoa, moninaisuutta ja oikeudenmukaisuutta käsitteleviin tapahtumiin sekä nostaa näihin teemoihin liittyvää tutkimusta esiin fyysisissä ja virtuaalisissa kirjanäyttelyissä. Nämä ovat konkreettisia tekoja, joilla moninaisuutta edistetään käytännössä. Kirjasto kehittää myös aktiivisesti palvelujaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden yliopiston yksikköjen kanssa. Yksi esimerkki tästä on käynnissä oleva GSRDM-projekti.

GSRDM-projekti syventää ymmärrystä, millaisia mahdollisuuksia globaalista etelästä tulevilla tutkijoilla ja opiskelijoilla on osallistua mielekkäällä tavalla tutkimusaineistonhallinnan toimintaan, strategioihin ja palveluihin. Samalla se tuo yliopistoyhteisöön uusia näkökulmia ja tarjoaa hyödyllisiä vertailukohtia hyvien käytäntöjen arviointiin. Kun projekti etenee ja tuloksia alkaa kertyä, viestimme niistä verkostoissamme ja julkaisuissa. Ensimmäisen julkaisun työnimi valottaa ytimekkäästi koko projektin teemaa: The value of research data management: perspectives from the Global South.

Mathias Ebot, Information Specialist | Tietoasiantuntija
Manna Satama, Information Specialist | Tietoasiantuntija
Tuija Tiihonen, Information Systems Specialist | Tietojärjestelmäasiantuntija
Training and information services | Opetus- ja tietopalvelut

Source material | Lähteenä käytetty: Ahmed, S. (2012). On Being Included: Racism and Diversity in Institutional Life. Duke University Press: Durham and London.

Maps | Kartat: True Size