Avoimet oppimateriaalit paremmin saataviksi – työpajan ja kyselyn antia | Making open educational resources more findable – insights from the workshop and survey

(Please, scroll down to read in English.)

Miksi avoimen oppimisen edistäminen on tärkeää? 

Oppimisen avoimuus on olennainen osa avoimen tieteen kokonaisuutta. Avoin oppiminen voidaan nähdä merkittävänä osana yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta, ja UEFin tavoitteena onkin toimia avoimen oppimisen edistäjänä, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lokakuussa 2024 julkaistut kansalliset avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tulokset toivat UEFille mukavia uutisia: Oppimisen avoimuuden tasomme nousi kahdessa vuodessa merkittävästi, siirtyen viisiportaisella asteikolla tasolta 2 (2022) tasolle 4 (2024). Tämän kehityksen taustalla on erityisesti vuoden 2024 alussa voimaan tullut UEF avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus, joka kattaa myös keskeisiä avoimen oppimisen teemoja. Jotta pysymme tällä tiellä jatkossakin, tarvitsemme lisää käytännön toimenpiteitä oppimisen avoimuuden edistämiseen.

Avointen oppimateriaalien avulla jokaisella on maksutta mahdollisuus oppia uutta ja kerrata vanhaa omaan tahtiinsa. Avoimet oppimateriaalit eivät sinällään ole uusia asia, vaan osa UEFin opettajista on tuottanut avoimia oppimateriaaleja jo vuosia. Haasteena sen sijaan on, että oppimateriaalit ovat hajallaan eri palveluissa, jolloin niiden löytäminen ja hyödyntäminen on hankalaa. Esimerkiksi eri kehittämishankkeissa tuotetuille avoimesti käytettäväksi tarkoitetuille materiaaleille tarvitaan paikka, jossa hankeaineistot on koottu yhteen ja niitä voidaan käyttää hankekauden jälkeenkin.

UEFissa on käytössä avoimen julkaisemisen välineitä, muttei alustaa, johon avoimet oppimateriaalit kootaan

Tietyt kansalliset palvelut, kuten Avointen oppimateriaalien kirjasto ja pian avautuva Opin.fi, auttavat oppimateriaalien jakelussa, mutta eivät sovi oppimateriaalien tuottamiseen. Avointen oppimateriaalien kirjastosta oppimateriaalien kuvailutiedot siirtyvät myös Finna-palveluun. Löydettävyys Finnassa on sinällään hyvä, mutta kuinka moni tosiasiassa etsii sieltä juuri UEFissa tuotettua oppimateriaalia? Oma lukunsa ovat myös YouTubessa julkaistut videot ja podcasteina tuotetut oppimateriaalit. Kuinka nämä saadaan kartoitettua ja helpotettua niiden löytämistä?

UEFissa käytössä olevista palveluista muun muassa eLearn Moodle, Panopto ja DigiCampus tarjoavat hyvän alustan erityyppisten oppimateriaalien tuottamiseen ja käyttämiseen, mutta pääsääntöisesti oppimateriaalit ovat vain UEFin tai muiden kirjautuneiden käyttäjien saatavissa. Interaktiivisten kuvien tuottamiseen UEFilla käytössä oleva ThingLink on ollut toimiva ja sen kautta luotuja kuvia ja oppimateriaaleja on ollut helppo tuoda usealle eri alustalle joko linkkeinä tai upotuksina. Tämä onkin yksi avoimen oppimateriaalin etu: Voit käyttää yhtä avoimesti julkaisemaasi oppimateriaalia esimerkiksi usealla opintojaksolla. Riittää, että päivität ja ylläpidät oppimateriaalia vain yhdessä paikassa.

UEFin kirjastossa avoimia oppimateriaaleja on tuotettu pääsääntöisesti WordPress-alustalle (esim. Tiedonhakijan opas). WordPressin hyviä puolia ovat monipuolisuus, täysi avoimuus sekä hakukonelöydettävyys. Toisaalta WordPressin käyttöönotto saattaa tuntua hankalalta ja alusta toimii parhaiten laajempien oppimateriaalien tekemisessä ja julkaisemisessa. Oppimateriaalituotannon välineenä WordPress ei ainakaan oman kokemuksemme mukaan ole yleisesti käytetty kirjaston ulkopuolella. Alustana se ei myöskään nykymuodossaan ratkaise oppimateriaalien löydettävyyden ongelmaa; sitä, että oppimateriaalit ovat koottuina yhteen paikkaan.

UEFin tarjoamilla sisällöntuotannon työkaluilla on mahdollista tuottaa laadukkaita oppimateriaaleja, vaikka kaikki tarjotut välineet eivät välttämättä olisikaan suoraan niitä varten kehitetty. Ongelmaksi tulee kuitenkin oppimateriaalien löydettävyys ja se, miten koko yliopiston avoimet oppimateriaalit saataisiin koottua yhteen paikkaan. Yksi huomioitava tekijä on myös oppimateriaalien laajuus. Olisi hyvä olla yhteinen julkaisupaikka eri formaateissa julkaistuille ja erilaajuisille oppimateriaaleille. Esimerkiksi DigiCampus toimii opintojaksojen tuottamisessa, mutta itsenäisten oppimateriaalien avaamiseen se ei sovellu. Mielenkiinnolla odotamme, miten Opin.fi vastaa tähän tarpeeseen.

Oma avointen oppimateriaalien alusta mahdollistaisi UEFin avointen oppimateriaalien kokoamisen, tuottamisen ja julkaisemisen yhdessä paikassa. Näin oppimateriaalit olisivat helposti kaikkien löydettävissä ja hyödynnettävissä esimerkiksi siten, että erityyppiset oppimateriaalit olisi jaettu alustalla eri teemoihin ja niitä voisi myös hakea esimerkiksi sisältöä, tieteenalaa tai teemaa kuvailevilla sanoilla.

Hyvä oppimateriaalien alusta on monipuolinen, ohjaava, varmatoiminen ja helposti käytettävä

Kirjasto haluaa edistää oppimisen avoimuutta tarjoamalla opettajille ja oppijoille tukea ja toimivan infrastruktuurin avointen oppimateriaalien tuottamiseen ja käyttämiseen. Osana tätä tavoitetta kirjaston ja digipalveluiden yhteistyössä on vuosina 2024–2025 tehty esiselvitystä mahdollisuudesta hankkia UEFille digitaalinen julkaisu- ja tallennusalusta. Sen avulla UEFin opettajat voisivat tuottaa ja julkaista omia oppimateriaalejaan paitsi UEFin opiskelijoiden, myös muiden oppijoiden avoimesti käytettäviksi. Halusimme kuulla mahdollisten käyttäjien mietteitä avointen oppimateriaalien alustasta sekä avoimesta oppimisesta yleisesti, joten toteutimme syksyllä 2024 palvelumuotoilutyöpajan ja verkkokyselyn. Molempiin kutsuttiin osallistujiksi koko UEF-yhteisöä.

Työpajatyöskentelyssä tunnistettiin erilaisia rooleja ja tarpeita

Syyskuiseen kahden tunnin mittaiseen palvelumuotoilutyöpajaan osallistui lähes kaksikymmentä opettajaa eri tiedekunnista ja palveluista. Työpajan vetäjänä toimi jatkuvan oppimisen asiantuntija Sanna Soppela. Yhdessä kokosimme alustaan liittyviä käyttäjätarpeita ja -toiveita ja tunnistimme erilaisia käyttäjäprofiileja.

Työpajassa pohdimme myös osallistujien omaa roolia avointen oppimateriaalien alustan käyttäjinä, avointen oppimateriaalien alustan hyötyjä ja tärkeimpiä ominaisuuksia sekä nykyisten alustaratkaisujen mahdollisuuksia. Palvelumuotoilutyöpajassa tunnistettiin neljä keskeistä käyttäjäprofiilia: sisällöntuottaja, -hyödyntäjä, -käyttäjä ja avoimiin oppimateriaaleihin tutustuva tulokas. Näistä tarkempaan pohdintaan otettiin sisällöntuottaja (vrt. opettajat) ja sisällön käyttäjä (vrt. hyödyntäjät, oppijat), joiden tarpeita heijastellen tärkeimmiksi oppimateriaalin alustan ominaisuuksiksi saatiin:

• helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus
• ajantasaisuus ja helppo päivitettävyys
• aito avoimuus
• monipuolisten formaattien tuki
• saavutettavuus ja kielivalinnat

Erillisessä validointitapaamisessa edellä mainitut teemat laitettiin tärkeysjärjestykseen (Kuva 1). Millaiseen järjestykseen sinä laittaisit työpajassa nimetyt avointen oppimateriaalien ominaisuudet? Entä mitkä näistä ominaisuuksista hyödyttäisivät myös avointen oppimateriaalien pariin juuri tullutta tulokasta?

Oppijat toivovat, että UEFin avoimet oppimateriaalit löytyvät yhdestä paikasta

Lokakuussa toteutettuun avoimen oppimisen kyselyyn saatiin 39 vastausta. Vastaajista noin puolet oli opiskelijoita (21) ja puolet henkilökuntaa (18). Vastaajia oli varsin tasaisesti kaikista UEFin tiedekunnista sekä jatkuvan oppimisen keskuksesta, ja lisäksi muista yksiköistä. Avoimia oppimateriaaleja käsittelevässä kyselyssä kysyttiin muun muassa, mistä vastaajat etsivät avoimia oppimateriaaleja, millä tavoin ja mille käyttäjäryhmille he ovat tuottaneet avoimia oppimateriaaleja, miten ja mihin tarkoituksiin he haluaisivat hyödyntää avointen oppimateriaalien alustaa, ja mitä he toivoisivat alustalta ja avoimen oppimisen tukipalveluilta.

Poimimme tähän blogitekstiin kahden avointen oppimateriaalien ominaisuuksia koskevan kysymyksen TOP-5-vastaukset.

Mitkä ominaisuudet ovat mielestäsi tärkeimpiä avoimen oppimateriaalin käyttäjälle (oppijalle)? (Valitse 1–5 tärkeintä.)

1. UEFin kaikki avoimet oppimateriaalit saa samasta paikasta (29 vastaajaa)
2. Erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien huomiointi (17 vastaajaa)
3. Palvelun hakutoiminnot, esim. avainsanat, luokitukset, haku (16 vastaajaa)
4. Oppimateriaaleja voi käyttää kirjautumatta (15 vastaajaa)
5. Aktivoivat elementit, esim. kyselyt, äänestykset, automaattitarkisteiset tehtävät (14 vastaajaa)

Mitkä ominaisuudet ovat mielestäsi tärkeimpiä avoimen oppimateriaalin tuottajalle? (Valitse 1–5 tärkeintä.)

1. Oppimateriaalin helppo päivittäminen ja muokkaus (22 vastaajaa)
2. UEFin sitoutuminen alustan käyttöön ja kehittämiseen pidemmäksi aikaa (16 vastaajaa)
3. Pysyvät tunnisteet, esim. DOI, URN, Handle (11 vastaajaa)
4. Alustan käyttö eri organisaatioiden kesken (10 vastaajaa)
5. Suurten käyttäjämäärien yhtäaikainen käyttö (10 vastaajaa)

Saimme ilahduttavan paljon myös sanallisia avovastauksia. Avoimien oppimateriaalien käyttömahdollisuuksina ja etuina nostettiin esille seuraavia asioita (luettelon kohdat on koostettu samaan teemaan liittyvistä erillisistä vastauksista):

• Avoimia oppimateriaaleja voi jakaa ja käyttää eri koulutustilanteissa, eri koulutustasoille ja työelämälle sekä myös poliittista keskustelua varten.
• Oppimateriaalien tuottaminen yhteen paikkaan ja yhdellä kertaa eri kohderyhmille säästää päällekkäiseltä työltä.
• Avoimet oppimateriaalit toimivat virikkeinä sekä lisä- ja tukimateriaaleina oppimisen tueksi opiskelijoille, jotka toivovat enemmän opetusta kuin opintojakso tarjoaa.
• Avoimia oppimateriaaleja voi tarjota opintoja harkitseville, jotka voivat niiden avulla pohtia opintoihin hakemista.
• Avoimessa yliopistossa on tarve opiskelijoille tarjottaville orientaatio- ja opiskelutaitomateriaaleille, jotka olisivat ilmaiseksi ja avoimesti saatavilla jo silloin, kun oppija pohtii (maksullisten) avoimen opintojen aloittamista.
• Avoimia oppimateriaaleja voi tuottaa, käyttää ja kehittää yhteistyössä toisen organisaation kanssa.
• Avoimen oppimateriaalin avulla voi osallistua jatkuvan oppimisen kehittämiseen, tuottaa pieniä oppimiskokonaisuuksia tai MOOC-kursseja.
• Avointen oppimateriaalien tuottajana voi jakaa omaa osaamistaan ja meritoitua.

Hyödynnämme kyselyn kuulumisia ahkerasti avoimen oppimisen edistämisessä. Kiitos siis kaikille vastaajille uusien näkökulmien tuomisesta työmme tueksi!

Seuraavat askeleet

Tähän mennessä avointen oppimateriaalien alustan esiselvityksessä olemme kartoittaneet ja tutustuneet saatavilla oleviin avoimen oppimisen alustaratkaisuihin. Tarkoituksenamme on pilotoida muutamia alustaratkaisuja, ja kerätä pilotointien kautta lisätietoa mahdollisen hankintapäätöksen pohjaksi. Parhaillaan rakennamme kirjastossa avoimen oppimisen tukipalvelua, jotta voisimme entistä paremmin tukea yhteistyössä muiden yksiköiden asiantuntijoiden kanssa opettajia avointen oppimateriaalien hyödyntämisessä, tuottamisessa ja julkaisemisessa.

Lisää tietoa löydät edelleen kehitettäviltä UEFin avoimen oppimisen sivuilta sekä osallistumalla UEFin avoimen oppimisen verkoston toimintaan. Kuulemiin taas avoimen oppimisen uusimpien kuulumisten parissa!

Why is promoting open education important?

Openness in learning is an essential part of the broader concept of open science. Open education can be seen as a significant aspect of the university’s societal interaction, and UEF aims to be a promoter of open learning both nationally and internationally. The results from national Monitoring of open science and research, published in October 2024, brought good news for UEF: Our level of openness in learning increased significantly in two years, moving from level 2 (2022) to level 4 (2024) on a five-point scale. This development is particularly due to the UEF open science and research policy that came into effect at the beginning of 2024, which also covers key themes of open learning. To stay on this path, we need more practical measures to promote openness in learning.

With open educational resources, everyone has the opportunity to learn new things and review old ones at their own pace, free of charge. Open educational resources are not a new concept; some UEF teachers have been producing open educational materials for years. The challenge, however, is that the materials are scattered across different services, making them difficult to find and utilize. For example, materials produced in various development projects intended for open use need a place where project materials are collected and can be used even after the project period.

UEF has tools for open publishing but lacks a platform to compile open educational resources 

Certain national services, such as the Library of Open Educational Resources and the upcoming Opin.fi, help distribute educational resources but are not suitable for producing them. Descriptive information about educational materials from the Library of Open Educational Resources is also transferred to the national Finna service. While findability in Finna is good, but how many people search for materials produced specifically at UEF there? Another issue is the video material published on YouTube and educational material produced as podcasts. How can these be mapped and made easier to find?

Among the services available at UEF, eLearn Moodle, Panopto, and DigiCampus offer good platforms for producing and using various types of educational materials, but these are mainly accessible to UEF or other registered users. ThingLink, used at UEF for producing interactive images, has been effective, and the images and educational materials created through it have been easy to bring to various platforms either as links or embeds. This is one advantage of open educational resources: You can use the same openly published material in multiple courses. All you have to do is update and maintain it in one place.

In the UEF library, open educational resources have mainly been produced on the WordPress platform (e.g., the Guide to Information Retrieval). The advantages of WordPress are its versatility, full openness, and search engine findability. On the other hand, adopting WordPress may seem challenging, and the platform works best for creating and publishing more extensive educational materials. As a tool for producing educational materials, WordPress is not commonly used outside the library, at least in our experience. As a platform, it also does not currently solve the problem of findability of educational resources; that is, having the materials collected in one place.

With the content production tools offered by UEF, it is possible to produce high-quality educational materials, even if not all the tools provided are directly developed for that purpose. However, the problem becomes the findability of educational resources and how to compile all the university’s open educational materials in one place. Another factor to consider is the scope of the educational materials. It would be good to have a common publication platform for materials published in different formats and of varying extents. For example, DigiCampus is suitable for producing courses but not for opening independent educational materials. We are eagerly awaiting how Opin.fi will address this need.

A dedicated platform for open educational resources would enable the compilation, production, and publication of UEF’s open educational materials in one place. This way, the materials would be easily accessible and usable by everyone, for example, by categorizing different types of educational materials on the platform and allowing them to be searched by keywords describing the content, discipline, or theme.

A good platform for educational resources is versatile, guiding, reliable, and easy to use

The library aims to promote openness in learning by providing teachers and learners with support and a functional infrastructure for producing and using open educational materials. As part of this goal, the library and digital services have conducted a preliminary study in 2024–2025 on the possibility of acquiring a digital publishing and storage platform for UEF. This platform would allow UEF teachers to produce and publish their own educational resources for open use by both UEF students and other learners. We wanted to hear the thoughts of potential users about the platform for open educational resources and open learning in general, so we conducted a service design workshop and an online survey in the fall of 2024. The entire UEF community was invited to participate in both.

Identifying different roles and needs in workshop activities

Nearly twenty teachers from various faculties and services participated in the two-hour service design workshop held in September. The workshop was led by Sanna Soppela, an expert in continuous learning. Together, we gathered user needs and wishes related to the platform and identified different user profiles.

In the workshop, we also considered the participants’ own roles as users of the open educational resources platform, the benefits and key features of the platform, and the possibilities of current platform solutions. Four key user profiles were identified in the service design workshop: content producer, content user, content consumer, and newcomer to open educational resources. Of these, the content producer (e.g., teachers) and content user (e.g., learners) were taken into more detailed consideration, and the most important features of the educational resources platform were identified based on their needs:

• Ease of use and intuitiveness
• Up-to-dateness and easy updatability
• Genuine openness
• Support for various formats
• Accessibility and language options

In a separate validation meeting, the above themes were further prioritized. The meeting concluded that the platform for educational resources needs to be, above all, easy to use and clear, offer opportunities for versatile content production, and have good findability.

Learners want UEF’s open educational resources to be found in one place

The open education survey conducted in October received 39 responses. About half of the respondents were students (21) and half were staff (18). Respondents were fairly evenly distributed across all UEF faculties and the Center for Continuous Learning, as well as other units. The survey on open educational resources asked, among other things, where respondents search for open educational resources, how and for which user groups they have produced open educational resources, how and for what purposes they would like to use the open educational resources platform, and what they would like from the platform and from open education support services.

We have compiled the top 5 responses to two questions about the features of open educational resources for this blog post.

What features do you think are most important for a user (learner) of open educational resources? (Select 1–5 most important.)

1. All UEF’s open educational materials can be found in one place (29 respondents)
2. Consideration of different learners and learning styles (17 respondents)
3. Search functions of the service, e.g., keywords, classifications, search (16 respondents)
4. Educational resources can be used without logging in (15 respondents)
5. Activating elements, e.g., surveys, polls, automatically checked tasks (14 respondents)

What features do you think are most important for a producer of open educational materials? (Select 1–5 most important.)

1. Easy updating and editing of educational resources (22 respondents)
2. UEF’s commitment to the use and development of the platform for a longer period (16 respondents)
3. Permanent identifiers, e.g., DOI, URN, Handle (11 respondents)
4. Use of the platform between different organizations (10 respondents)
5. Simultaneous use by large numbers of users (10 respondents)

We also received a gratifying number of open-ended responses. The following points were highlighted as possibilities and benefits of using open educational resources (the list items are compiled from separate responses related to the same theme):

• Open educational resources can be shared and used in different educational situations, at different educational levels, and for the workforce, as well as for political discussion.
• Producing educational resources in one place and at one time for different target groups saves overlapping work.
• Open educational resources serve as stimuli and additional and support materials for learning for students who want more teaching than the course offers.
• Open educational resources can be offered to those considering studies, who can use them to think about applying for studies.
• There is a need for orientation and study skills materials for students in open university, which would be freely and openly available already when the learner is considering starting (paid) the studies.
• Open educational resources can be produced, used, and developed in collaboration with another organization.
• Open educational resources can contribute to the development of continuous learning, produce small learning modules, or MOOC courses.
• As a producer of open educational resources, you can share your expertise and gain merit.

We will actively use the survey results to promote open education. Thank you to all respondents for bringing new perspectives to support our work!

Next steps

So far, in the preliminary study of the open educational resources platform, we have mapped and familiarized ourselves with the available platform solutions for open educational resources. Our intention is to pilot a few platform solutions and gather additional information through the pilots to support a possible procurement decision. In collaboration with other experts of various university units, we are currently building an open education support service in the library to better support teachers in utilizing, producing, and publishing open educational resources.

You can find more information on the developing UEF open education pages and by participating in the UEF open learning network activities (only in Finnish, at the moment.). Stay tuned for the latest news on open education!

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | Information specialist
Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services