Tiedon jakaminen eli viestintä sosiaalisissa verkostoissa on alkanut yhä enemmän kiinnostaa tutkijoita. Vuorovaikutuksen merkitys on kasvavassa roolissa myös johtamistyössä.
Vuorovaikutuksessa on aina mukana vähintään kaksi ihmistä. Aloin pohtia kandidaatintutkielmassani, millaista vuorovaikutus on johtamistyössä, jos huomioon ei oteta vuorovaikutuksen toista osapuolta eli alaista.
Hierarkiat ja kulttuuri taustalla
Organisaatioiden hierarkiat ja kulttuuri ovat taustatekijöitä organisaation jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtajalla ja alaisella voi olla hyvin erilainen näkökulma tehtävään työhön.
Johtamisviestinnästä on tehty paljon tutkimusta ja onkin löytynyt ohjeita, minkälaista johtamisviestinnän tulisi olla, jotta sen avulla voitaisi saavuttaa tiettyjä tavoitteita. Näkeekö alainen tämänkaltaisen esimerkillisen vuorovaikutuksen kuitenkin eri tavalla?
Lähdin kandidaatintutkielmassani etsimään vastausta tähän kysymykseen. Halusin löytää vuorovaikutuksen osa-alueita, joita huomioimalla johtajat voisivat paremmin ymmärtää myös alaisen näkökulman johtamisviestintään. Tätä kautta johtajat voisivat olla tehokkaampia ollessaan vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa.
Vuorovaikutuksen monet kasvot
Vuorovaikutusta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin voidaan jaotella viestintä ääneen lausuttuun ja äänettömään. Toiseksi voidaan tarkastella, mistä eri osa-alueista organisaation vuorovaikutuskyky koostuu. Kolmanneksi on hyvä huomioida käytännöt, joiden avulla organisaatio saa parhaan kilpailukyvyn tietovirtojen johtamisessa.
Myös vuorovaikutustaidot voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin. Tärkeimmät osa-alueet ovat sosiaaliset ja emotionaaliset taidot. Strategioiden ja roolien näkökulmasta vuorovaikutusta voidaan tarkastella vaikuttamisen keinona, huomioida johtajien tunteet osana vuorovaikutusta sekä jaotella erilaisia esimiehen viestinnällisiä rooleja.
Luottamus, kuunteleminen ja ymmärtäminen tärkeää
Empiirisen tutkimukseni avulla löysin kahdeksan oleellista osa-aluetta, joita esimiehen tulisi huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa. Näitä olivat esimiehen ja alaisen välinen fyysinen etäisyys, alaisen ikä ja työkokemus, luottamuksen luominen, vuorovaikutustaidot, kuunteleminen, ymmärtäminen, alaisen työtehtävät sekä molempien osapuolien henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimukseni osoitti luottamuksen, kuuntelutaitojen ja ymmärtämisen olevan ensisijaisen tärkeitä huomioitavia osa-alueita. Tutkimus toi myös esille, että esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus riippuu paljon työtehtävistä ja alaisen työkokemuksesta.
Tutkimus korosti persoonallisuutta, henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä esimiehen ja alaisen välistä sosiaalista suhdetta. Nämä tutkimuksen tärkeimmät tulokset vastasivat kysymykseeni, mitä esimiehen tulee huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa.
Vinkkejä vuorovaikutuksen kehittämiseen
Empiirisen tutkimukseni tuloksia voi soveltaa moneen esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen. Käytännön työelämässä tutkimuksen avulla voidaan parantaa yksittäisiä esimies-alainen -suhteita, tuottaa koulutusta nykyisille esimiehille sekä helpottaa esimiehen rekrytointia huomioimalla tärkeitä vuorovaikutukseen liittyviä osa-alueita. Tieteellisestä näkökulmasta tutkimus toi esille alaisen näkökulman paljon tutkitusta vuorovaikutusaiheesta.
Jatkotutkimuksissa aihetta voisi syventää esimerkiksi keskittymällä vain tiettyihin vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Itselläni heräsi kiinnostus siihen, mitä alaisen näkökulman huomioimisella voisi saavuttaa esimerkiksi innovatiivisuuden lisäämiseksi tai työhyvinvoinnin parantamiseksi organisaatiossa.
Klaudia Lahtinen
Kandidaatintutkielma: Esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus alaisen näkökulmasta
Ohjaaja: Kaisa Henttonen