Avainsana-arkisto: Small and Medium Sized Firm

Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Liiketoiminnan kasvu ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Molempia pidetään tavoiteltavina, mutta voivatko työhyvinvointi ja kasvu toteutua samanaikaisesti, samassa yrityksessä, vai onko niiden välillä ristiriita? Miten yksilötason työhyvinvointi ja organisaatiotason kasvu liittyvät toisiinsa?

Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä alleviivaa työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin merkitystä, mutta myös haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää ja tukea työssä jaksamisen edistämiseksi. Toisaalta taas kasvuyritystä leimaavat usein epävarmuus ja jatkuva muutos, joita voidaan pitää haasteina nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista rakentui pro gradu –tutkielmani, jossa tutkin henkilöstön koettua työhyvinvointia kasvuyrityksessä. Tutkimukseni mukaan tärkeimpiä henkilöstön koettuun työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki, avoin ilmapiiri, työstä palautuminen, työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinta sekä työnohjaus. Merkittävin työhyvinvointia heikentävä tekijä on kiire; se hankaloittaa jo itsessään työhyvinvointia, mutta vaikuttaa siihen myös välillisesti. Kasvun ei koettu suoranaisesti aiheuttavan stressiä, mutta kasvun tuomia muutoksia ei myöskään toivottu. Välillisesti kasvustrategian toteuttamisen vaikutukset olivat kuitenkin läsnä henkilöstön arjessa, ja näin ollen osa myös heidän hyvinvointiaan.

Työn tunnekuorman käsittely on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen tukena, ja siinä auttavat parhaiten työyhteisön eli kollegoiden tuki ja työnohjaus. Työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinnan, työstä palautumisen sekä tukevien kollegoiden ja esimiesten merkitys työhyvinvoinnille on tärkeää. Tukeva ja luottamusta kehittävä johto edistää myös työhyvinvointia. Esimiehet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin lisäämällä työnohjauksen saatavuutta, rakentamalla avointa virhekulttuuria ja ennen kaikkea olemalla läsnä. He voivat myös vaikuttaa kiireeseen selkeyttämällä vastuunjakoa ja tarjoamalla keinoja sen hallintaan.

Työelämälähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna työhyvinvoinnin tutkiminen kasvuyrityksessä on tärkeää, jotta olisi mahdollista tunnistaa sen tarjoama potentiaali monipuolisemmin ja jotta osattaisiin suhtautua kasvun tuomiin haasteisiin rakentavammin. Tarvetta kasvun ja työhyvinvoinnin yhdistävälle tutkimukselle on edelleen, sillä kasvustrategiat tarvitsevat toteutuakseen konkreettisia keinoja, joilla molempiin panostetut resurssit tuottaisivat yhdessä maksimaalisen tuloksen. Tutkielmani osoittaa, että henkilöstön työhyvinvoinnin nostaminen keskiöön ei ole itseisarvo sinänsä, vaan väline, joka palvelee koko organisaatiota ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, kivijalka, jonka varaan kasvua on turvallista rakentaa. Yksilön työhyvinvointi ja organisaation kasvu eivät siis ole toisistaan erilliset, vaan pikemminkin jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevat ilmiöt.

 

Kaisa Kohtamäki

Pro Gradu -tutkielma: Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Ohjaaja: Hanna Lehtimäki

Strategic entrepreneurship – a key for business growth

Today, entrepreneurship raises a lot of interest in the society. Government decision makers see it as a vehicle for economic growth. Growth of small companies brings jobs and tax revenues and gives a boost of energy to the economic activity. While entrepreneurship is a solution to many macroeconomic challenges, it also opens up new and exciting opportunities to people who want to create something new.

Interestingly, most new companies that start out small also remain small through the whole lifespan. In fact, it is very rare that a small start-up grows into a large company. One explanation is that the majority of business start-ups are imitations of existing businesses in the matured industries. Another explanation is that start-ups are typically located in local markets, and therefore, their growth potential is limited. Yet one more explanation might be that many start-up entrepreneurs are not at all interested in business growth, instead, other aspects of being an entrepreneur motivate them.

But how about those entrepreneurs, who are growth oriented, what could be done to support their ambitions? Start-ups are agile in detecting and creating new opportunities, but upholding competitiveness is not in their best game.

Despite few in number, there are entrepreneurs who want to grow their businesses. One way to support these entrepreneurs is to guide them into strategic entrepreneurship. The core idea in strategic entrepreneurship is in balancing the competitive advantage seeking and business opportunity creation when making business decisions.

I found in my doctoral thesis that the best way to balance between competitive advantage seeking and business opportunity creation sequentially is to alternate the emphasis on one or the other over time or to create an organization so that different people look into one or the other.

My study shows that there is a great but underutilized potential in the Finnish entrepreneurship. Entrepreneurs show great resilience in pursuing renewal even in difficult financial times and show commitment to their business ideas in the face of many challenges they face. There is a great growth potential in the Finnish entrepreneurial field. With support on strategic entrepreneurship, we could see many more growth oriented start-ups and read many more exciting success stories on business growth.

Ville-Veikko Piispanen, D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.)

 

Title of Doctorate thesis

Strategic Entrepreneurship in Small Business Context

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2250-2/urn_isbn_978-952-61-2250-2.pdf
Supervisor: Professor Päivi Eriksson

Invest in coincidence – make use of serendipity

In a modern interconnected world, you can often hear a phrase: who you know affects what you know. However, if you actually try to illustrate who you know on a piece of paper ­– the task may not be simple. If you only include your closest friends, it is plausible, but what happens when you start to map out your friend’s friends? And how about all your Facebook friends, do you have an idea how they are connected to each other? It is fair to say that the potential reach of our networks is far wider than we have ever realized.

When we apply the thought of connectedness to opportunities e.g. a new job, what appears at first sight as a happy coincidence, may be more than that. It might, in fact, be a result of our connectedness to others, the indirect ties we have through friends and acquaintances.

In my Master’s thesis, I applied network theory in internationalization of innovative business and I found that the source of business opportunities abroad was largely due to indirect ties the case company had in a far reaching business network. In the analysis, I was able to identify particular bridging ties that actually enabled the case company to receive new internationalization opportunities which, probably, wouldn’t have otherwise appeared .

The learning from this is that, in a connected world, viewing coincidences as mere random events may strikingly limit the opportunities which we might be offered in the future. Instead, it is important to create opportunities for coincidences to happen and make use of them with deliberate actions. In my study on a life sciences company, an important source for the coincidental, yet significantly beneficial, opportunities turned out to be connections to the scientific community. As a result of the study, the company started to invest more in these relationships with a new understanding of the potential reach the connections have.

Karri Koistinen

Title of Master’s thesis:

“Role of social capital, networks and serendipity in internationalization of SMEs”

Thesis supervisor:  Professor Hanna Lehtimäki