Avainsana-arkisto: Innovaatiojohtaminen

Asiakastiedolla selkeämpiin innovaatioprosesseihin

Innovaatiot ovat  yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä nykyisessä dynaamisessa ja nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä. Kun tavoitellaan onnistunutta ja aitoihin asiakastarpeisiin vastaavaa innovaatiota, innovaatioprosessit ovat usein monivaiheisia ja polveilevia. Etenkin innovaatioprosessin alkuvaihe nähdään yleisesti moniulotteisena ja haastavasti hallittavana.

Pro gradu -tutkimukseni mukaan tunnistetut asiakastarpeet auttavat innovaatioprosessin hallitsemisessa esimerkiksi selkeyttämällä toiminnan päämääriä, joita kohti kehittämistoiminnalla pyritään.

Uuden energianhallintalaitteen kehitysprosessi 

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten käsitys asiakastarpeista muodostuu innovaatioprosessin aikana ja millä tavoin tunnistetut asiakastarpeet vaikuttavat innovaatioprosessiin. Tutkiḿani uusi innovaatio, energianhallintalaite Foremica on fyysinen laite, joka valvoo ja optimoi energian kulutusta ja tuotantoa.

Foremican kehittäminen alkoi vuonna 2014 aluksi radikaalin innovaation tunnusomaista kehityskulkua noudattaen, eli kehittäminen sisälsi paljon epävarmuutta ja eteni epätasaisesti. Foremican ensimmäisen versio valmistui vuonna 2018, jonka jälkeen edelleen jatkuva innovaatioprosessi on muuttunut ominaisuuksien hiomiseksi paremmin asiakastarpeita vastaaviksi.

Kokonaisvaltainen asiakastarpeiden tunnistaminen

Haastatteluaineiston analyysini osoitti, että käsitys asiakastarpeista muodostuu useita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja, kuten ammattitaitoa, asiakkaan asemaan asettumista ja alan pioneerien asiantuntemusta hyödyntämällä.

Lisäksi Foremican asiakastarpeita tunnistettiin sisäisen asiakkuuden avulla, koska alun perin tarve energianhallintalaitteelle havaittiin oman tarpeen kautta. Oma tarve oli aurinkovoimalaitoksen valvominen, johon sopivaa valmista tuotetta ei löytynyt ja se johti oman ratkaisun kehittämiseen.

Ensimmäinen visio aurinkovoimalan valvontatuotteesta on innovaatioprosessin aikana muuttunut monipuoliseksi ja asiakkaan helposti ymmärtämäksi energianhallintapalveluksi.

Tarkastemalla Foremican kehitysprosessia huomasin, että yksittäisellä tavalla asiakastarpeita tunnistamalla havaitaan vain osa asiakastarpeista, jolloin kokonaiskuva jää vajaaksi. Useita eri keinoja yhdistelemällä saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys. Se auttaa tunnistamaan innovaation onnistumisen ja tavoitteen saavuttamisen kannalta oleelliset asiat ja tehtävät.

Tiettyjä parhaita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja ei ole, vaan syvä ymmärrys syntyy tilanne- ja organisaatiokohtaisesti erilaisia lähteitä hyödyntäen.

Tärkeä rooli innovaatioprosesseissa

Tunnistettujen asiakastarpeiden ohella Foremican innovaatioprosessin kulkuun ovat vaikuttaneet innovaation tyyppi monipuolisena palveluna, kehitystyöhön käytettävissä olleet resurssit ja satunnaiset ennalta-arvaamattomat tekijät. Yhdessä nämä tekijät ovat muodostaneet kokonaisuuden, joka on ohjannut Foremican kehitystoimintaa.

Asiakastarpeiden tunnistamisella on tutkimukseni tulosten valossa tavoitteita ohjaava rooli innovaation kehitystoiminnassa, joka selkeyttää etenkin innovaatioprosessin ideointivaihetta.

Tavoitteiden asettamisen lisäksi tunnistetuilla asiakastarpeilla ja sitä kautta saatavalla ymmärryksellä saadaan innovaatioista kehitettyä paremmin aitoihin asiakastarpeisiin vastaavia. Koska innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, tulisi asiakastarpeiden ja niiden tunnistamisen merkittävä rooli tiedostaa yleisesti organisaatioissa.

Sakari Kauranen

Pro Gradu -tutkielma: Tunnistettujen asiakastarpeiden vaikutus innovaatioprosessiin – Case Foremica

Ohjaaja: Päivi Eriksson

Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Liiketoiminnan kasvu ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Molempia pidetään tavoiteltavina, mutta voivatko työhyvinvointi ja kasvu toteutua samanaikaisesti, samassa yrityksessä, vai onko niiden välillä ristiriita? Miten yksilötason työhyvinvointi ja organisaatiotason kasvu liittyvät toisiinsa?

Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä alleviivaa työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin merkitystä, mutta myös haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää ja tukea työssä jaksamisen edistämiseksi. Toisaalta taas kasvuyritystä leimaavat usein epävarmuus ja jatkuva muutos, joita voidaan pitää haasteina nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista rakentui pro gradu –tutkielmani, jossa tutkin henkilöstön koettua työhyvinvointia kasvuyrityksessä. Tutkimukseni mukaan tärkeimpiä henkilöstön koettuun työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki, avoin ilmapiiri, työstä palautuminen, työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinta sekä työnohjaus. Merkittävin työhyvinvointia heikentävä tekijä on kiire; se hankaloittaa jo itsessään työhyvinvointia, mutta vaikuttaa siihen myös välillisesti. Kasvun ei koettu suoranaisesti aiheuttavan stressiä, mutta kasvun tuomia muutoksia ei myöskään toivottu. Välillisesti kasvustrategian toteuttamisen vaikutukset olivat kuitenkin läsnä henkilöstön arjessa, ja näin ollen osa myös heidän hyvinvointiaan.

Työn tunnekuorman käsittely on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen tukena, ja siinä auttavat parhaiten työyhteisön eli kollegoiden tuki ja työnohjaus. Työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinnan, työstä palautumisen sekä tukevien kollegoiden ja esimiesten merkitys työhyvinvoinnille on tärkeää. Tukeva ja luottamusta kehittävä johto edistää myös työhyvinvointia. Esimiehet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin lisäämällä työnohjauksen saatavuutta, rakentamalla avointa virhekulttuuria ja ennen kaikkea olemalla läsnä. He voivat myös vaikuttaa kiireeseen selkeyttämällä vastuunjakoa ja tarjoamalla keinoja sen hallintaan.

Työelämälähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna työhyvinvoinnin tutkiminen kasvuyrityksessä on tärkeää, jotta olisi mahdollista tunnistaa sen tarjoama potentiaali monipuolisemmin ja jotta osattaisiin suhtautua kasvun tuomiin haasteisiin rakentavammin. Tarvetta kasvun ja työhyvinvoinnin yhdistävälle tutkimukselle on edelleen, sillä kasvustrategiat tarvitsevat toteutuakseen konkreettisia keinoja, joilla molempiin panostetut resurssit tuottaisivat yhdessä maksimaalisen tuloksen. Tutkielmani osoittaa, että henkilöstön työhyvinvoinnin nostaminen keskiöön ei ole itseisarvo sinänsä, vaan väline, joka palvelee koko organisaatiota ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, kivijalka, jonka varaan kasvua on turvallista rakentaa. Yksilön työhyvinvointi ja organisaation kasvu eivät siis ole toisistaan erilliset, vaan pikemminkin jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevat ilmiöt.

 

Kaisa Kohtamäki

Pro Gradu -tutkielma: Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Ohjaaja: Hanna Lehtimäki