Kiertotaloudesta uusi normaali puukerrostalorakentamisessa Suomessa?

Viime aikoina ihmisten puheisiin ja median lempiaiheeksi ovat kohonneet ilmastoon liittyvät seikat. Tämä aihe on kiinnittänyt päättäjien ja yritysten huomion niin Suomessa kuin globaalistikin. Lineaarisen talouden vastapainoksi on noussut kiertotalous, joka pidentää sekä sulkee materiaalin kiertoa ja joka luo mahdollisuuden yrittäjyydelle kehittyä kohti kestävämpää muotoa. Toki tässä kohden on hyvä muistuttaa, että kiertotalous ei varsinaisesti ole sama asia kuin kestävä kehitys, mutta se luo liiketoiminnalle mahdollisuudet tähän. Tärkeää on muistaa vastuullisuus myös kiertotaloudessa, jotta se palvelisi kestävää kehitystä. Ajankohtaisena aiheena myös puukerrostalorakentaminen on ollut median hypen kohteena ja saanut valtavasti tilaa monessa foorumissa sekä edustaa uudenlaista rakentamista Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani tutkin yritysmahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa tutkimuskontekstina puukerrostalorakentamisen Suomessa.

Tutkimukseni tausta
Kiertotaloudesta ja mahdollisuuksien tunnistamisesta erikseen on kirjoitettu paljon akateemisessa kirjallisuudessa, mutta mahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa ei ole juurikaan tutkittu. Näiden yhdistäminen tässä ajankohtaisessa ilmapiirissä tuntui merkittävältä. Mahdollisuuksien tunnistaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä, ja kansantaloudellisesti kiertotalous on tärkeässä roolissa, kun puhutaan kestävästä yrittämisestä. Tutkielma osoitti moniulotteisen prosessin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja keskittyi pienten sekä keskisuurien yritysten mahdollisuuksien tunnistamiseen kiertotaloudessa, tässä tapauksessa puukerrostalorakentamisen alalla.

Tutkimuslöydökseni tiivistettynä
Kun kohdistetaan katse kiertotalousyrityksiin, voidaan todeta, että vielä ei ole yritystä, joka olisi kaikilta tulokulmiltaan kiertotalouden mukainen. Määritelmät liittyen kiertotalouteen tunnistavat suljetut ja pidennetyt materiaalin kierrot. Tematiikkana tutkielmassani onkin kiertotalouden nostaminen perinteisen lineaarisen talouden rinnalle uudeksi normaaliksi. Tutkimuskontekstina Suomessa tapahtuva puukerrostalorakentaminen sopi erinomaisesti tähän kuvaamaan alaa, jota voidaan katsoa keskeisiltä elementeiltään kuuluvan kiertotalouteen, mutta yritykset eivät lähtökohtaisesti olleet kiertotalousyrityksiä. Nämä keskeiset ominaisuudet, joita puukerrostalorakentamisesta löytyy, liittyvät hiilinieluun, uusiutuvan luonnonvaran rooliin ja energian säästöön. Puukerrostalon hiilijalanjälki on yksinkertaisuudessaan pienempi vastarakennettuna, kun verrataan muita rakennustapoja.

Gradututkimukseni tuloksena tunnistettiin 10 tekijää, jotka vaikuttavat kiertotaloudellisten mahdollisuuksien havainnointiin. Lineaarisen talouden puolella tekijöitä on tunnistettu seitsemän. Vaikuttavat tekijät ovat: ympäristötekijät, sosiaalinen pääoma, aikaisempi tietämys, systemaattinen etsintä, kognitio, valppaus, haasteet, kestävä kehitys, emootiot ja aikaisemman tiedon puute. Kestävä kehitys, haasteet ja aikaisemman tiedon puute leimasivat nimenomaan kiertotaloutta. Huomioitavaa on myös, että lähes kaikki tutkittavat tunnistivat kiertotalouteen liittyviä ominaisuuksia omassa toiminnassaan. Tutkimuksessa itse mahdollisuus nähtiin moniulotteisena ja konseptoitiin Davidssonin (2015, s.675) mukaan, jolloin käsitteen sisään mahtuu ulkoiset mahdollistajat, uudet liikeideat ja luottamus mahdollisuuteen.

Loppupäätelmiäni
Mahdollisuudet kiertotaloudessa ja tässä tutkielmassa puukerrostalorakentamisen alalla olivat luotuja tai havaittuja, mutta myös näitä molempia yhtä aikaa kontekstista riippuen. Mahdollisuuksien tunnistamiseen vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajan ja itse mahdollisuuden ominaisuudet. Tarkemmin sanottuna tekijät, jotka vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajaan ja näiden tekijöiden vuorovaikutus toisiinsa ja tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen ja niiden vuorovaikutus toisiinsa, mutta myös näiden kahden osa-alueen tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisin sanoen vuorovaikutus kahdella tasolla eli erillään toisistaan (tunnistaja ja mahdollisuus), mutta myös näiden tekijöiden vuorovaikutus yhdessä toistensa välillä. Tutkimukseni pyrkii herättämään ajatuksia myös kiertotalouden roolista ja kannustaa pohtimaan sen tuomaa lisäarvoa sekä roolia uutena normaalina. Puukerrostalorakentaminen kontekstina luo upean esimerkin pioneereista, jotka rakentavat Suomessa uutta, jatkuvasti kehittyvää toimialaa.

Tekstin on kirjoittanut Sini-Tuulia Suokas. Sini-Tuulian Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella, innovaatiojohtamisen pääaineeseen tehty gradututkimus liittyy Suomen Akatemian ja Strategisen neuvoston rahoittamaan Cicat2025-projektiin. 

Lisätietoa projektista https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/

Lisätietoa kirjoittajasta löydät LinkedIn-profiilista https://www.linkedin.com/in/sini-suokas-5a099320/

Teemaan liittyen on blogattu myös muualla https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/puurakentamisessa-on-pula-osaajista-250412e1881949e7b3947d0d4fa1f8ab

Tekstissä käytetty lähde:
Davidsson, P. (2015) Entrepreneurial opportunities and the entrepreneurship nexus: A re-conceptualization. Journal of Business Venturing, Vol. 30, s.674-695.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *