Asiakastiedolla selkeämpiin innovaatioprosesseihin

Innovaatiot ovat  yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä nykyisessä dynaamisessa ja nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä. Kun tavoitellaan onnistunutta ja aitoihin asiakastarpeisiin vastaavaa innovaatiota, innovaatioprosessit ovat usein monivaiheisia ja polveilevia. Etenkin innovaatioprosessin alkuvaihe nähdään yleisesti moniulotteisena ja haastavasti hallittavana.

Pro gradu -tutkimukseni mukaan tunnistetut asiakastarpeet auttavat innovaatioprosessin hallitsemisessa esimerkiksi selkeyttämällä toiminnan päämääriä, joita kohti kehittämistoiminnalla pyritään.

Uuden energianhallintalaitteen kehitysprosessi 

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten käsitys asiakastarpeista muodostuu innovaatioprosessin aikana ja millä tavoin tunnistetut asiakastarpeet vaikuttavat innovaatioprosessiin. Tutkiḿani uusi innovaatio, energianhallintalaite Foremica on fyysinen laite, joka valvoo ja optimoi energian kulutusta ja tuotantoa.

Foremican kehittäminen alkoi vuonna 2014 aluksi radikaalin innovaation tunnusomaista kehityskulkua noudattaen, eli kehittäminen sisälsi paljon epävarmuutta ja eteni epätasaisesti. Foremican ensimmäisen versio valmistui vuonna 2018, jonka jälkeen edelleen jatkuva innovaatioprosessi on muuttunut ominaisuuksien hiomiseksi paremmin asiakastarpeita vastaaviksi.

Kokonaisvaltainen asiakastarpeiden tunnistaminen

Haastatteluaineiston analyysini osoitti, että käsitys asiakastarpeista muodostuu useita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja, kuten ammattitaitoa, asiakkaan asemaan asettumista ja alan pioneerien asiantuntemusta hyödyntämällä.

Lisäksi Foremican asiakastarpeita tunnistettiin sisäisen asiakkuuden avulla, koska alun perin tarve energianhallintalaitteelle havaittiin oman tarpeen kautta. Oma tarve oli aurinkovoimalaitoksen valvominen, johon sopivaa valmista tuotetta ei löytynyt ja se johti oman ratkaisun kehittämiseen.

Ensimmäinen visio aurinkovoimalan valvontatuotteesta on innovaatioprosessin aikana muuttunut monipuoliseksi ja asiakkaan helposti ymmärtämäksi energianhallintapalveluksi.

Tarkastemalla Foremican kehitysprosessia huomasin, että yksittäisellä tavalla asiakastarpeita tunnistamalla havaitaan vain osa asiakastarpeista, jolloin kokonaiskuva jää vajaaksi. Useita eri keinoja yhdistelemällä saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys. Se auttaa tunnistamaan innovaation onnistumisen ja tavoitteen saavuttamisen kannalta oleelliset asiat ja tehtävät.

Tiettyjä parhaita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja ei ole, vaan syvä ymmärrys syntyy tilanne- ja organisaatiokohtaisesti erilaisia lähteitä hyödyntäen.

Tärkeä rooli innovaatioprosesseissa

Tunnistettujen asiakastarpeiden ohella Foremican innovaatioprosessin kulkuun ovat vaikuttaneet innovaation tyyppi monipuolisena palveluna, kehitystyöhön käytettävissä olleet resurssit ja satunnaiset ennalta-arvaamattomat tekijät. Yhdessä nämä tekijät ovat muodostaneet kokonaisuuden, joka on ohjannut Foremican kehitystoimintaa.

Asiakastarpeiden tunnistamisella on tutkimukseni tulosten valossa tavoitteita ohjaava rooli innovaation kehitystoiminnassa, joka selkeyttää etenkin innovaatioprosessin ideointivaihetta.

Tavoitteiden asettamisen lisäksi tunnistetuilla asiakastarpeilla ja sitä kautta saatavalla ymmärryksellä saadaan innovaatioista kehitettyä paremmin aitoihin asiakastarpeisiin vastaavia. Koska innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, tulisi asiakastarpeiden ja niiden tunnistamisen merkittävä rooli tiedostaa yleisesti organisaatioissa.

Sakari Kaurasen kuvaSakari Kauranen

Pro Gradu -tutkielma: Tunnistettujen asiakastarpeiden vaikutus innovaatioprosessiin – Case Foremica

Ohjaaja: Päivi Eriksson

Kiertotaloudesta uusi normaali puukerrostalorakentamisessa Suomessa?

Viime aikoina ihmisten puheisiin ja median lempiaiheeksi ovat kohonneet ilmastoon liittyvät seikat. Tämä aihe on kiinnittänyt päättäjien ja yritysten huomion niin Suomessa kuin globaalistikin. Lineaarisen talouden vastapainoksi on noussut kiertotalous, joka pidentää sekä sulkee materiaalin kiertoa ja joka luo mahdollisuuden yrittäjyydelle kehittyä kohti kestävämpää muotoa. Toki tässä kohden on hyvä muistuttaa, että kiertotalous ei varsinaisesti ole sama asia kuin kestävä kehitys, mutta se luo liiketoiminnalle mahdollisuudet tähän. Tärkeää on muistaa vastuullisuus myös kiertotaloudessa, jotta se palvelisi kestävää kehitystä. Ajankohtaisena aiheena myös puukerrostalorakentaminen on ollut median hypen kohteena ja saanut valtavasti tilaa monessa foorumissa sekä edustaa uudenlaista rakentamista Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani tutkin yritysmahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa tutkimuskontekstina puukerrostalorakentamisen Suomessa.

Tutkimukseni tausta
Kiertotaloudesta ja mahdollisuuksien tunnistamisesta erikseen on kirjoitettu paljon akateemisessa kirjallisuudessa, mutta mahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa ei ole juurikaan tutkittu. Näiden yhdistäminen tässä ajankohtaisessa ilmapiirissä tuntui merkittävältä. Mahdollisuuksien tunnistaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä, ja kansantaloudellisesti kiertotalous on tärkeässä roolissa, kun puhutaan kestävästä yrittämisestä. Tutkielma osoitti moniulotteisen prosessin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja keskittyi pienten sekä keskisuurien yritysten mahdollisuuksien tunnistamiseen kiertotaloudessa, tässä tapauksessa puukerrostalorakentamisen alalla.

Tutkimuslöydökseni tiivistettynä
Kun kohdistetaan katse kiertotalousyrityksiin, voidaan todeta, että vielä ei ole yritystä, joka olisi kaikilta tulokulmiltaan kiertotalouden mukainen. Määritelmät liittyen kiertotalouteen tunnistavat suljetut ja pidennetyt materiaalin kierrot. Tematiikkana tutkielmassani onkin kiertotalouden nostaminen perinteisen lineaarisen talouden rinnalle uudeksi normaaliksi. Tutkimuskontekstina Suomessa tapahtuva puukerrostalorakentaminen sopi erinomaisesti tähän kuvaamaan alaa, jota voidaan katsoa keskeisiltä elementeiltään kuuluvan kiertotalouteen, mutta yritykset eivät lähtökohtaisesti olleet kiertotalousyrityksiä. Nämä keskeiset ominaisuudet, joita puukerrostalorakentamisesta löytyy, liittyvät hiilinieluun, uusiutuvan luonnonvaran rooliin ja energian säästöön. Puukerrostalon hiilijalanjälki on yksinkertaisuudessaan pienempi vastarakennettuna, kun verrataan muita rakennustapoja.

Gradututkimukseni tuloksena tunnistettiin 10 tekijää, jotka vaikuttavat kiertotaloudellisten mahdollisuuksien havainnointiin. Lineaarisen talouden puolella tekijöitä on tunnistettu seitsemän. Vaikuttavat tekijät ovat: ympäristötekijät, sosiaalinen pääoma, aikaisempi tietämys, systemaattinen etsintä, kognitio, valppaus, haasteet, kestävä kehitys, emootiot ja aikaisemman tiedon puute. Kestävä kehitys, haasteet ja aikaisemman tiedon puute leimasivat nimenomaan kiertotaloutta. Huomioitavaa on myös, että lähes kaikki tutkittavat tunnistivat kiertotalouteen liittyviä ominaisuuksia omassa toiminnassaan. Tutkimuksessa itse mahdollisuus nähtiin moniulotteisena ja konseptoitiin Davidssonin (2015, s.675) mukaan, jolloin käsitteen sisään mahtuu ulkoiset mahdollistajat, uudet liikeideat ja luottamus mahdollisuuteen.

Loppupäätelmiäni
Mahdollisuudet kiertotaloudessa ja tässä tutkielmassa puukerrostalorakentamisen alalla olivat luotuja tai havaittuja, mutta myös näitä molempia yhtä aikaa kontekstista riippuen. Mahdollisuuksien tunnistamiseen vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajan ja itse mahdollisuuden ominaisuudet. Tarkemmin sanottuna tekijät, jotka vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajaan ja näiden tekijöiden vuorovaikutus toisiinsa ja tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen ja niiden vuorovaikutus toisiinsa, mutta myös näiden kahden osa-alueen tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisin sanoen vuorovaikutus kahdella tasolla eli erillään toisistaan (tunnistaja ja mahdollisuus), mutta myös näiden tekijöiden vuorovaikutus yhdessä toistensa välillä. Tutkimukseni pyrkii herättämään ajatuksia myös kiertotalouden roolista ja kannustaa pohtimaan sen tuomaa lisäarvoa sekä roolia uutena normaalina. Puukerrostalorakentaminen kontekstina luo upean esimerkin pioneereista, jotka rakentavat Suomessa uutta, jatkuvasti kehittyvää toimialaa.

Tekstin on kirjoittanut Sini-Tuulia Suokas. Sini-Tuulian Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella, innovaatiojohtamisen pääaineeseen tehty gradututkimus liittyy Suomen Akatemian ja Strategisen neuvoston rahoittamaan Cicat2025-projektiin. 

Lisätietoa projektista https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/

Lisätietoa kirjoittajasta löydät LinkedIn-profiilista https://www.linkedin.com/in/sini-suokas-5a099320/

Teemaan liittyen on blogattu myös muualla https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/puurakentamisessa-on-pula-osaajista-250412e1881949e7b3947d0d4fa1f8ab

Tekstissä käytetty lähde:
Davidsson, P. (2015) Entrepreneurial opportunities and the entrepreneurship nexus: A re-conceptualization. Journal of Business Venturing, Vol. 30, s.674-695.