Kategoria: Student

Julkaistu

Asiakastiedolla selkeämpiin innovaatioprosesseihin

Innovaatiot ovat  yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä nykyisessä dynaamisessa ja nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä. Kun tavoitellaan onnistunutta ja aitoihin asiakastarpeisiin vastaavaa innovaatiota, innovaatioprosessit ovat usein monivaiheisia ja polveilevia. Etenkin innovaatioprosessin alkuvaihe nähdään yleisesti moniulotteisena ja haastavasti hallittavana.

Pro gradu -tutkimukseni mukaan tunnistetut asiakastarpeet auttavat innovaatioprosessin hallitsemisessa esimerkiksi selkeyttämällä toiminnan päämääriä, joita kohti kehittämistoiminnalla pyritään.

Uuden energianhallintalaitteen kehitysprosessi 

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten käsitys asiakastarpeista muodostuu innovaatioprosessin aikana ja millä tavoin tunnistetut asiakastarpeet vaikuttavat innovaatioprosessiin. Tutkiḿani uusi innovaatio, energianhallintalaite Foremica on fyysinen laite, joka valvoo ja optimoi energian kulutusta ja tuotantoa.

Foremican kehittäminen alkoi vuonna 2014 aluksi radikaalin innovaation tunnusomaista kehityskulkua noudattaen, eli kehittäminen sisälsi paljon epävarmuutta ja eteni epätasaisesti. Foremican ensimmäisen versio valmistui vuonna 2018, jonka jälkeen edelleen jatkuva innovaatioprosessi on muuttunut ominaisuuksien hiomiseksi paremmin asiakastarpeita vastaaviksi.

Kokonaisvaltainen asiakastarpeiden tunnistaminen

Haastatteluaineiston analyysini osoitti, että käsitys asiakastarpeista muodostuu useita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja, kuten ammattitaitoa, asiakkaan asemaan asettumista ja alan pioneerien asiantuntemusta hyödyntämällä.

Lisäksi Foremican asiakastarpeita tunnistettiin sisäisen asiakkuuden avulla, koska alun perin tarve energianhallintalaitteelle havaittiin oman tarpeen kautta. Oma tarve oli aurinkovoimalaitoksen valvominen, johon sopivaa valmista tuotetta ei löytynyt ja se johti oman ratkaisun kehittämiseen.

Ensimmäinen visio aurinkovoimalan valvontatuotteesta on innovaatioprosessin aikana muuttunut monipuoliseksi ja asiakkaan helposti ymmärtämäksi energianhallintapalveluksi.

Tarkastemalla Foremican kehitysprosessia huomasin, että yksittäisellä tavalla asiakastarpeita tunnistamalla havaitaan vain osa asiakastarpeista, jolloin kokonaiskuva jää vajaaksi. Useita eri keinoja yhdistelemällä saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys. Se auttaa tunnistamaan innovaation onnistumisen ja tavoitteen saavuttamisen kannalta oleelliset asiat ja tehtävät.

Tiettyjä parhaita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja ei ole, vaan syvä ymmärrys syntyy tilanne- ja organisaatiokohtaisesti erilaisia lähteitä hyödyntäen.

Tärkeä rooli innovaatioprosesseissa

Tunnistettujen asiakastarpeiden ohella Foremican innovaatioprosessin kulkuun ovat vaikuttaneet innovaation tyyppi monipuolisena palveluna, kehitystyöhön käytettävissä olleet resurssit ja satunnaiset ennalta-arvaamattomat tekijät. Yhdessä nämä tekijät ovat muodostaneet kokonaisuuden, joka on ohjannut Foremican kehitystoimintaa.

Asiakastarpeiden tunnistamisella on tutkimukseni tulosten valossa tavoitteita ohjaava rooli innovaation kehitystoiminnassa, joka selkeyttää etenkin innovaatioprosessin ideointivaihetta.

Tavoitteiden asettamisen lisäksi tunnistetuilla asiakastarpeilla ja sitä kautta saatavalla ymmärryksellä saadaan innovaatioista kehitettyä paremmin aitoihin asiakastarpeisiin vastaavia. Koska innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, tulisi asiakastarpeiden ja niiden tunnistamisen merkittävä rooli tiedostaa yleisesti organisaatioissa.

Sakari Kaurasen kuvaSakari Kauranen

Pro Gradu -tutkielma: Tunnistettujen asiakastarpeiden vaikutus innovaatioprosessiin – Case Foremica

Ohjaaja: Päivi Eriksson

Julkaistu

Arts-Based-Methods in Innovation Management Education

The business environment is in turmoil as a result of global economy, politics and digitalization.

Changes can be surprising and quick. The change brought about by digitalization and the global economy makes it difficult to anticipate future changes. This sets a demand for innovation capacity in organizations and innovation sensitive change-oriented leadership.

In addition to analytical competence, empathy and the ability to reflect own beliefs and the established ways of thinking and working are needed in leadership. In a challenging, constantly evolving business environment, creative approaches and fresh ideas for leadership development must be found.

The Innovation Management subject area in the business school at the University of Eastern Finland has systematically developed learning methods that encourage students to take responsibility for their own learning, learn from others and use creative methods in learning. As part of this development, we have utilized arts-based methods in the Innovation Cultures course when considering, how organizations learn, how innovative organizational culture is part of strategic leadership and what kind of leadership is required for renewal.

Our experience shows that arts-based methods promote experiential learning, strengthen student-centered learning and encourage a new kind of dialogue between students and lecturers. Also, arts-based methods increase personal reflection, collective reflection, and awareness of self as a contributor to change.

Researchers and educators involved with use arts-based methods in universities are small but growing in Finland and elsewhere in the world. Our experiences as a teacher and as a student in the Innovation Cultures course were published in a book (https://www.palgrave.com/us/book/9783319988627) that collected examples of the use of arts-based-methods in universities in different countries. In our chapter we describe the course’s implementation, review student feedback, and consider what opportunities arts-based learning offers. The course will be taught in the autumn 2019 for the seventh time. The course gives students the courage to be creative, reflexive and empathetic. The course will inspire students to discuss how to grow into a future professional who not only appreciate innovation management in organizations as a process of learning and change but also engage in innovative behavior themselves.

Hanna Lehtimäki & Heidi Silvast (2019). Using Student-led arts-based methods in Finnish Higher Education to foster Leadership for Change. In Steven Taylor & Elena Antonacopoulou (Eds.) Sensuous Learning for Practical Judgment in Professional Practice. Vol. II. Palgrave.

 

Hanna Lehtimäki

Professor, Ph.D.

 

Heidi Silvast

M.Sc. in Economics

Julkaistu

Johtajuus muutoksessa – opiskelijakeskeinen oppiminen korkeakoulutuksessa

Liiketoimintaympäristö on murroksessa globaalin talouden, politiikan ja digitalisoitumisen seurauksena. Muutokset saattavat olla yllättäviä ja nopeita. Digitalisoitumisen ja globaalin talouden aikaansaama murros sumentaa näkymää, on vaikea nähdä kauas ja on vaikea ennakoida tulevia muutoksia. Tarvitaan innovaatiokyvykkyyttä ja uudistamiskeskeistä muutosherkkää johtamista.

 

Johtamisessa tarvitaan analyyttisen osaamisen lisäksi empatiakykyä ja kykyä peilata omia uskomuksia ja vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapoja. Haastavassa jatkuvasti muotoutuvassa toimintaympäristössä on löydettävä luovia lähestymistapoja ja tuoreita näkemyksiä johtajuuden kehittämiseksi.

 

Itä-Suomen yliopiston Innovaatiojohtamisen oppiaine Kauppatieteiden laitoksella on pitkään kehittänyt oppimismenetelmiä, jotka rohkaisevat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, oppimaan toisilta ja hyödyntämään luovia menetelmiä oppimisessa. Osana tätä kehitystyötä olemme Innovaatiokulttuurit -kurssilla hyödyntäneet taidepohjaisia menetelmiä tarkastellessamme, miten organisaatiot oppivat, miten innovatiivinen organisaatiokulttuuri on osa strategista johtamista ja minkälaista johtajuutta uudistuminen edellyttää.

 

Taidelähtöisten menetelmien tutkijoita ja hyödyntäjiä yliopistoissa on Suomessa ja maailmalla pieni, mutta kasvava joukko. Oma kokemuksemme osoittaa, että taidelähtöiset menetelmät edistävät kokemuksellista oppimista, vahvistavat opiskelijakeskeistä oppimista ja kannustavat uudenlaiseen vuoropuheluun opiskelijoiden ja luennoitsijan kesken. Kokemuksemme osoittavat, että taidelähtöiset menetelmät lisäävät henkilökohtaista refleksiivisyyttä, kollektiivista reflektointia ja tietoisuutta itsestä muutoksen edistäjänä.

 

Kerromme kokemuksistamme opettajana ja opiskelijana Innovaatiokulttuurit kurssilla juuri äskettäin ilmestyneessä kirjassa (https://www.palgrave.com/us/book/9783319988627). Kirjoittamassamme luvussa kuvaamme kurssin toteutuksen, käymme läpi opiskelijapalautetta ja pohdimme, minkälaisia mahdollisuuksia taidelähtöinen oppiminen tarjoaa. Kurssilla, joka pidetään syksyllä 2019 jo seitsemättä vuotta, opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa ja tekevät lopputyönä videon. Kokemuksemme osoittavat, että kurssilla opiskelijat saavat rohkeutta olla luovia, refleksiivisiä ja empaattisia. Kurssi innostaa opiskelijoita keskustelemaan siitä, miten kasvaa tulevaisuuden ammattilaiseksi, joka ymmärtää uudistumisen johtamista laaja-alaisesti ja on valmis aktiivisesti innovoimaan itsekin.

 

Hanna Lehtimäki & Heidi Silvast (2019). Using Student-led arts-based methods in Finnish Higher Education to foster Leadership for Change. In Steven Taylor & Elena Antonacopoulou (Eds.) Sensuous Learning for Practical Judgment in Professional Practice. Vol. II. Palgrave.

 

Hanna Lehtimäki, professori, KTT

 

Heidi Silvast, KTM

Julkaistu

Luottamus ja kuunteleminen korostuvat johtamistyössä

Tiedon jakaminen eli viestintä sosiaalisissa verkostoissa on alkanut yhä enemmän kiinnostaa tutkijoita.  Vuorovaikutuksen merkitys on kasvavassa roolissa myös johtamistyössä.

Vuorovaikutuksessa on aina mukana vähintään kaksi ihmistä. Aloin pohtia kandidaatintutkielmassani, millaista vuorovaikutus on johtamistyössä, jos huomioon ei oteta vuorovaikutuksen toista osapuolta eli alaista.

Hierarkiat ja kulttuuri taustalla

Organisaatioiden hierarkiat ja kulttuuri ovat taustatekijöitä organisaation jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtajalla ja alaisella voi olla hyvin erilainen näkökulma tehtävään työhön.

Johtamisviestinnästä on tehty paljon tutkimusta ja onkin löytynyt ohjeita, minkälaista johtamisviestinnän tulisi olla, jotta sen avulla voitaisi saavuttaa tiettyjä tavoitteita. Näkeekö alainen tämänkaltaisen esimerkillisen vuorovaikutuksen kuitenkin eri tavalla?

Lähdin kandidaatintutkielmassani etsimään vastausta tähän kysymykseen. Halusin löytää vuorovaikutuksen osa-alueita, joita huomioimalla johtajat voisivat paremmin ymmärtää myös alaisen näkökulman johtamisviestintään. Tätä kautta johtajat voisivat olla tehokkaampia ollessaan vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa.

Vuorovaikutuksen monet kasvot

Vuorovaikutusta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin voidaan jaotella viestintä ääneen lausuttuun ja äänettömään. Toiseksi voidaan tarkastella, mistä eri osa-alueista organisaation vuorovaikutuskyky koostuu. Kolmanneksi on hyvä huomioida käytännöt, joiden avulla organisaatio saa parhaan kilpailukyvyn tietovirtojen johtamisessa.

Myös vuorovaikutustaidot voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin. Tärkeimmät osa-alueet ovat sosiaaliset ja emotionaaliset taidot. Strategioiden ja roolien näkökulmasta vuorovaikutusta voidaan tarkastella vaikuttamisen keinona, huomioida johtajien tunteet osana vuorovaikutusta sekä jaotella erilaisia esimiehen viestinnällisiä rooleja.

Luottamus, kuunteleminen ja ymmärtäminen tärkeää

Empiirisen tutkimukseni avulla löysin kahdeksan oleellista osa-aluetta, joita esimiehen tulisi huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa. Näitä olivat esimiehen ja alaisen välinen fyysinen etäisyys, alaisen ikä ja työkokemus, luottamuksen luominen, vuorovaikutustaidot, kuunteleminen, ymmärtäminen, alaisen työtehtävät sekä molempien osapuolien henkilökohtaiset ominaisuudet.

Tutkimukseni osoitti luottamuksen, kuuntelutaitojen ja ymmärtämisen olevan ensisijaisen tärkeitä huomioitavia osa-alueita. Tutkimus toi myös esille, että esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus riippuu paljon työtehtävistä ja alaisen työkokemuksesta.

Tutkimus korosti persoonallisuutta, henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä esimiehen ja alaisen välistä sosiaalista suhdetta. Nämä tutkimuksen tärkeimmät tulokset vastasivat kysymykseeni, mitä esimiehen tulee huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa.

Vinkkejä vuorovaikutuksen kehittämiseen

Empiirisen tutkimukseni tuloksia voi soveltaa moneen esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen. Käytännön työelämässä tutkimuksen avulla voidaan parantaa yksittäisiä esimies-alainen -suhteita, tuottaa koulutusta nykyisille esimiehille sekä helpottaa esimiehen rekrytointia huomioimalla tärkeitä vuorovaikutukseen liittyviä osa-alueita. Tieteellisestä näkökulmasta tutkimus toi esille alaisen näkökulman paljon tutkitusta vuorovaikutusaiheesta.

Jatkotutkimuksissa aihetta voisi syventää esimerkiksi keskittymällä vain tiettyihin vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Itselläni heräsi kiinnostus siihen, mitä alaisen näkökulman huomioimisella voisi saavuttaa esimerkiksi innovatiivisuuden lisäämiseksi tai työhyvinvoinnin parantamiseksi organisaatiossa.

Kuvassa Klaudia Lahtinen

Klaudia Lahtinen

Kandidaatintutkielma: Esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus alaisen näkökulmasta

Ohjaaja: Kaisa Henttonen

 

Julkaistu

From Master’s Thesis to practical improvements in maritime industry

Within  industries, various sizes and types of companies thrive and fail depending on how well they can respond to current and future customer needs and the challenges of the business environment.

But why do certain companies within an industry perform better than others and what are the so-called best practices they utilise to become successful? Academic research may help practitioners to identify, validate and expand knowledge in such questions. In my Master’s Thesis I focused on the discovering best practices of the Front End of Innovation for the Maritime Industry.

Front end of innovation – where the ideas born

The front end of innovation, also known as fuzzy front-end, is the first part of the innovation process, when a business opportunity is identified, ideas for the opportunity are invented, and a concept for developing the actual solution is defined and planned.

The front end of innovation is still more or less unclear to academics and practitioners. For practitioners, profounder knowledge of a certain industry provides valuable hints to develop their own processes, practices and thinking. That was why, I wanted to study the front end of innovation and especially its opportunity identification and analysis part.

Maritime industry – the combination of old and new

Traditionally, the maritime industry changes slowly and a pressure for transformation comes from environmental and safety regulations as well as from local legislation. However, global megatrends such as globalization, digitalization, automatization and sustainability, have accelerated the transformation cycle of the maritime industry. Therefore, companies can no longer innovate just what buyers, in maritime industry that would be ship yards, explicitly happen to ask for.

The maritime solution providers should think and understand the latent customer needs of direct customers and end users as well. Inspecting how new technologies and business models from the other industries disrupt the business environment is also important.

Results that matter in practice

The case company of my Thesis was interested in to look for theoretically justified ways to deepen their understanding on the Front End of Innovations.

The results indicated that within the maritime industry a directive innovation vision and profound collaboration with all kind of partners are important factors for being successful within the front end of innovation. After working a while for other maritime solution provider, I can indeed say that directive innovation vision and profound collaboration are important in innovating new solutions within the maritime industry.

Photo of Joonas RuuskanenJoonas Ruuskanen

Master’s Thesis Title: Opportunity Identification and Analysis within the Front End of Innovation: An Instrumental Case Study within the Maritime Industry

Supervisor: Outi-Maaria Palo-oja

Julkaistu

Drivers of online sales: An integrated study of customer reviews and backward effects

In February 2018, the third movie in an American series Fifty Shades was released. The movie itself earned a significant amount of success in opening weekend revenue – $38,560,195 in USA (Source: imdb.com). At the same time, the book version of the series also enjoyed additional sales from such release. Interestingly enough, not only the book three, the one on which the movie was based, but the first book in the series also gained major benefits. In fact, even though this is not the first time the series released a movie, the Amazon salesrank of the first book Fifty Shades of Grey still dropped to the lowest point 494 within one week of release from the peak 11,715 it reached two months ago (Source: Keepa.com). The decreasing salesrank indicates an increase in book sales on the website.

According to brand extension theories, the phenomenon that an introduction of extension affects the consumption of original product is referred to as reciprocal spillover effect or backward effect. The above-mentioned case of Fifty Shades is an evident example; yet, the phenomenon can be observed in various occurrences such as when artists release new album, etc. Interested in the phenomenon, in my thesis I investigated the effect of releasing a new book on the first book sales using data collected from Amazon.com. With the use of linear mixed-effects models, I found that the first book sales indeed decreased during the release of a new book. Besides that, the success of a new book determined the volume of extra sales. One surprising finding was that for popular book, the earlier release of new book enjoys more radical backward effect than the subsequence. However, this might not be the case for less popular book, particularly for extremely unpopular ones

Factors affecting product sales have always been an intriguing topic of research and word-of-mouth communication has been considered as one of the most influential drivers of sales. Especially in today’s world, online word-of-mouth possesses even more profound effect owning to its incredible spread and breadth. Searching on Google Scholar using keywords ‘effect of online reviews on sales’, one can easily find more than 700,000 papers, which demonstrates the rigorous attention of academic community to the topic. As a result, I chose to examine the role of online reviews. The result suggested that book rating alone did not have any significant persuasive effect on sales. In contrast, the number of reviews and its interaction with ratings did the job once consumers are informed about the parent product upon exposing to extension information.

Hien Nguyen

Master’s Thesis title: The reciprocal spillover effect in online book sales. Integrated with the effect of online reviews

Supervisor: Dr. Ville-Veikko Piispanen

Julkaistu

Value creation in sales management

Financial administration field is going through major changes. Rapid and constant change in the field such as the changing role of accountant, growing digitalization and trend of outsourcing. Especially, the ever-growing competition brings challenges for accounting firms.

As a result, accounting firms have changed their organizational structure to response more to customer needs. They have built own sales organization to keep up the competition which has not traditionally been part of the financial administration field.

Customers’ value creation and sales

The purpose of my master’s thesis was to find ways to develop case company’s sales management. More precisely, to study how customer’s value creation contributes to the development of sales management and what kind of values customer’s value creation produces for sales management at the beginning of customer relationship.

The case company comes from the financial administration field which is going through changes. The digitalisation has rapidly increased over the years and will definitely increase all the time and moreover, customer preferences have changed.

Sales organizations in financial administration

So why did I choose this topic? I have a professional experience from the financial administration field and during my master’s studies I studied sales management as my minor studies. It was easy and natural combine these two topics as a research.

I also saw the opportunity for interesting research because as mentioned previously separate sales organization has not traditionally been part of the financial administration field.

Furthermore, it can be seen that when a new customer is reached, there is many value creation points to be managed.

Ideas for developing sales management

The research results showed that value creation process happens if there is interaction between customer and service provider. Especially, the value creation process highlighted the roles of customer, service provider and interactions.

Customer’s value creation produced new values to sales management parts which are sales strategy, sales operations and sales analysis. These values can be used together with existed values which help the development of sales management.

Overall, the practical contribution of my master’s thesis was achieved which was to understand how sales management can be developed.

Photo of Jenna NuutinenJenna Nuutinen

Master’s Thesis Title: Value Creation in Sales Management: Case from Financial Administration Field

Supervisor: Eeva Aromaa

Julkaistu

Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Liiketoiminnan kasvu ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Molempia pidetään tavoiteltavina, mutta voivatko työhyvinvointi ja kasvu toteutua samanaikaisesti, samassa yrityksessä, vai onko niiden välillä ristiriita? Miten yksilötason työhyvinvointi ja organisaatiotason kasvu liittyvät toisiinsa?

Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä alleviivaa työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin merkitystä, mutta myös haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää ja tukea työssä jaksamisen edistämiseksi. Toisaalta taas kasvuyritystä leimaavat usein epävarmuus ja jatkuva muutos, joita voidaan pitää haasteina nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista rakentui pro gradu –tutkielmani, jossa tutkin henkilöstön koettua työhyvinvointia kasvuyrityksessä. Tutkimukseni mukaan tärkeimpiä henkilöstön koettuun työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki, avoin ilmapiiri, työstä palautuminen, työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinta sekä työnohjaus. Merkittävin työhyvinvointia heikentävä tekijä on kiire; se hankaloittaa jo itsessään työhyvinvointia, mutta vaikuttaa siihen myös välillisesti. Kasvun ei koettu suoranaisesti aiheuttavan stressiä, mutta kasvun tuomia muutoksia ei myöskään toivottu. Välillisesti kasvustrategian toteuttamisen vaikutukset olivat kuitenkin läsnä henkilöstön arjessa, ja näin ollen osa myös heidän hyvinvointiaan.

Työn tunnekuorman käsittely on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen tukena, ja siinä auttavat parhaiten työyhteisön eli kollegoiden tuki ja työnohjaus. Työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinnan, työstä palautumisen sekä tukevien kollegoiden ja esimiesten merkitys työhyvinvoinnille on tärkeää. Tukeva ja luottamusta kehittävä johto edistää myös työhyvinvointia. Esimiehet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin lisäämällä työnohjauksen saatavuutta, rakentamalla avointa virhekulttuuria ja ennen kaikkea olemalla läsnä. He voivat myös vaikuttaa kiireeseen selkeyttämällä vastuunjakoa ja tarjoamalla keinoja sen hallintaan.

Työelämälähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna työhyvinvoinnin tutkiminen kasvuyrityksessä on tärkeää, jotta olisi mahdollista tunnistaa sen tarjoama potentiaali monipuolisemmin ja jotta osattaisiin suhtautua kasvun tuomiin haasteisiin rakentavammin. Tarvetta kasvun ja työhyvinvoinnin yhdistävälle tutkimukselle on edelleen, sillä kasvustrategiat tarvitsevat toteutuakseen konkreettisia keinoja, joilla molempiin panostetut resurssit tuottaisivat yhdessä maksimaalisen tuloksen. Tutkielmani osoittaa, että henkilöstön työhyvinvoinnin nostaminen keskiöön ei ole itseisarvo sinänsä, vaan väline, joka palvelee koko organisaatiota ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, kivijalka, jonka varaan kasvua on turvallista rakentaa. Yksilön työhyvinvointi ja organisaation kasvu eivät siis ole toisistaan erilliset, vaan pikemminkin jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevat ilmiöt.

 

Kaisa Kohtamäki

Pro Gradu -tutkielma: Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Ohjaaja: Hanna Lehtimäki

Julkaistu

EMPLOYEES AT THE HEART OF SERVITIZATION

Manufacturing companies search for new ways of generating profits in the rapidly changing and highly competitive global markets. Is servitization the answer? Maintenance, digitalization and R&D support are examples of the wide range of services that are offered to cover the life span of a product. Servitization offers a possibility to differentiate from the competitors and a remedy to the deteriorating profit margins of product sales. Studies show that a too modest service strategy can result in financial losses while opting for a bold strategy with advanced services supports profitability.

Service business is inherently people focused. Developing and delivering services requires substantial input and involvement from not only customers but also employees. My master’s thesis on servitization in the manufacturing industry shows that involving employees from a very early stage of the process is crucial for the success. Employees have a significant role in implementing servitization strategies. There is a lot of tacit knowledge in the organization and this knowledge is transferred through collective sensemaking and meaning making and not so much through documentation. Bringing together tacit knowledge and the servitization plans supports the creation of a shared vision between managers and employees.

Often, servitization calls for an organizational change and with change comes support and resistance. Some individuals and teams in the organization view servitization as an enabler of the future success of the organization while others look at it as an unnecessary obstacle and extra work in their day-to-day work. Creating a shared vision is, therefore, important in leading change. When managers pay attention to the ways by which employees make sense of services and servitization plans, the potential of successful implementation is increased.

The implementation of servitization strategies can be supported by flexible organizational structures, well-planned rewarding systems and management’s readiness to do self-reflection of the impact of their change communication. In other words, close attention to leading the process of implementation of servitization is needed.

Kuvassa Päivi EskelinenPäivi Eskelinen

Master’s Thesis Title:

“Organizational Change and Servitization: Employee Sensemaking in the Manufacturing Industry.”

 

Thesis supervisor: Päivi Eriksson

Julkaistu

Perheyritys – perheenjäsenten uniikki taideteos

Sukupolvenvaihdos on perheyrityksen suurimpia muutoksia koko yrityksen elinkaaren aikana. Tuolloin edeltäjä luopuu ja seuraaja vastaanottaa. Taustalla vaikuttaa usein halu säilyttää yritys perhepiirissä, koska yritys on turvannut perheen toimeentulon ja koska siihen liittyy paljon myös tunteita. Yritys voidaan rinnastaa jopa uniikkiin taideteokseen.

Sosioemotionaalinen hyvinvointi on käsite, joka kuvaa ei-taloudellisia tekijöitä, jotka liittyvät perheyritykseen. Se selittää perheyrityksen merkitystä perheenjäsenille. Gradututkimukseni lähtökohtana toimi tämä käsite ja halusin sen avulla tutkia tätä suurta muutosta, sukupolvenvaihdosta.

Tutkimukseni porautui sukupolvenvaihdoksen aikana koettuihin tunnekokemuksiin ja selitti tunnekokemusten avulla niitä tekijöitä, joita tunteiden taustalla vaikuttavat. Tutkimus käsitteli sekä edeltäjien että seuraajien kokemuksia, koska laaja-alaisempi käsittely auttoi ymmärtämään tunteiden taustoja suuremmassa mittakaavassa.

Miksi?

Vain ymmärtämällä tunteiden taustatekijöitä voimme ymmärtää ilmaantuneita tunteita kattavammin. Tutkimukseni mukaan tunteiden taustalla vaikuttivat muun muassa henkilöiden identiteetin muodostuminen perheyrityksen ympärille, ajatus perheyrityksestä elämäntyönä ja halu säilyttää perhedynastia perhepiirissä. Nämä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka eri osapuolet kokivat sukupolvenvaihdoksen. Esimerkiksi edeltäjän ajatus perheyrityksestä elämäntyönä tuo ylpeyden tunnetta seuraajan asettumisesta yrityksen johtotehtäviin, mutta samalla haikeutta, koska edeltäjä on panostanut elämänsä ajan huomattavan paljon yrityksen pyörittämiseen ja tilanne muuttuu, kun vetovastuu vaihtuu.

Tunteet yhtä tärkeitä kuin talous

Tutkimukseni osoittaa, että sukupolvenvaihdokseen liittyy tunteita laidasta laitaan. Tunteiden käsittelyllä ja tunteiden taustatekijöiden ymmärtämisellä voidaan ennaltaehkäistä konfliktien syntymistä. Tutkimukseni osoitti, että perheyrityksen merkitys on erilainen eri sukupolville, minkä ymmärtäminen ja hyväksyminen jo itsessään auttaa työskentelemään kohti yhteistä päämäärää – hyvinvoivaa ja uniikkia perheyritystä.

Kuvassa Tanja LehtoTanja Lehto, KTM

Pro gradu: Perheyritys – perheenjäsenten uniikki taideteos. Tutkimus sukupolvenvaihdoksen tunnekokemusten taustatekijöistä
Ohjaaja: Helena Kantanen