Avainsana-arkisto: tunteet

Välitöntä brändikokemusta mittaamaan

Jokainen meistä muistaa suuren joukon brändejä ja meillä kullakin on omat mielikuvamme niistä. Myös kuluttajatutkimuksessa on jo pitkään keskitytty analysoimaan assosiaatioita, joita liitämme tunnettuihin brändeihin.

Kun brändi on vallannut paikkansa markkinoilta, ovat brändin kehittämispäätökset jo historiaa. Etenkin brändien ideointivaihe tarvitsee tuekseen tutkimusta.

Millaisten ideoiden varaan kannattaisi uuden brändiaihion kehitystyössä panostaa?

Olemme kehittäneet kauppa- ja ravitsemustieteiden yhteistyönä tutkimusmenetelmää, jolla voisimme analysoida kuluttajan välittömiä reaktioita, kun hän joutuu ensikosketukseen uuden brändiärsykkeen kanssa. Nämä reaktiot sisältävät paljon tietoa uuden brändi-idean mahdollisuuksista.

Sovelsimme brändikokemuksen mittaamiseen alkujaan salattujen asenteiden analysointiin tarkoitettua IAT-menetelmää. Alkujaan tässä tietokoneavusteisessa menetelmässä pyrittiin kohdeärsykkeen aiheuttamien reaktioaikojen perusteella tunnistamaan sellaisia asenteita, joita koehenkilöllä kyllä on, mutta joita hän ei halua tai pysty paljastamaan. Tällaisia ovat esim. rotuennakkoluulot ja poliittiset asenteet.

Nyhtökaura ja sikanauta vertailussa 

Ensimmäiseen kokeeseemme otimme vielä idullaan olevan ruokatrendin ”ruumiillistuman”, Gold&Greenin Nyhtökauran, joka tarjoaa proteiinilähteen lihan vaihtoehdoksi. Tutkimuksen aikaan tämä oli vasta markkinoille tullut uutuus.

Nyhtökauran markkinoinnissa järki voittaa tunteet.

IAT-koeasetelmassa Nyhtökauralle tarvittiin vertailubrändi. Valitsimme tähän suomalaisen perusproteiinin lähteen, Snellmanin sikanauta-jauhelihan.

IAT-tehtävän lähtökohtana olivat kummankin brändin pakkauksista otetut kuvat. Kokeeseen osallistui 24 henkilöä. IAT-ohjelma mittasi kunkin henkilön reaktioaikoja stimuluksiin, jotka ponnahtavat brändikuvien mukana hänen eteensä tietokoneen ruudulla.

Tenho ei yllä ajatuksista tunteisiin

Nyhtökauran aiheuttamat, välittömät mielleyhtymät olivat jauhelihaan verrattuna vahvemmin sekä älyllisiä että aistinvaraisia. Nyhtökaura antoi ajattelemisen aihetta ja sen odotettiin olevan hyvänmakuista.

Yllättävää oli kuitenkin se, että Nyhtökaura ei pystynyt herättämään välittömiä positiivisia tunteita yhtään sen voimakkaammin kuin jauhelihakaan. Nyhtökauran ”tenho” ei näyttäisi yltävän tunteisiin asti. Nyhtökauran kehittämisessä kannattaa siis edetä mieluummin kognitiivisin perustein kuin tunteisiin vedoten.

Teuvo Kantanen

Lehtori, KTT

Perheyritys – perheenjäsenten uniikki taideteos

Sukupolvenvaihdos on perheyrityksen suurimpia muutoksia koko yrityksen elinkaaren aikana. Tuolloin edeltäjä luopuu ja seuraaja vastaanottaa. Taustalla vaikuttaa usein halu säilyttää yritys perhepiirissä, koska yritys on turvannut perheen toimeentulon ja koska siihen liittyy paljon myös tunteita. Yritys voidaan rinnastaa jopa uniikkiin taideteokseen.

Sosioemotionaalinen hyvinvointi on käsite, joka kuvaa ei-taloudellisia tekijöitä, jotka liittyvät perheyritykseen. Se selittää perheyrityksen merkitystä perheenjäsenille. Gradututkimukseni lähtökohtana toimi tämä käsite ja halusin sen avulla tutkia tätä suurta muutosta, sukupolvenvaihdosta.

Tutkimukseni porautui sukupolvenvaihdoksen aikana koettuihin tunnekokemuksiin ja selitti tunnekokemusten avulla niitä tekijöitä, joita tunteiden taustalla vaikuttavat. Tutkimus käsitteli sekä edeltäjien että seuraajien kokemuksia, koska laaja-alaisempi käsittely auttoi ymmärtämään tunteiden taustoja suuremmassa mittakaavassa.

Miksi?

Vain ymmärtämällä tunteiden taustatekijöitä voimme ymmärtää ilmaantuneita tunteita kattavammin. Tutkimukseni mukaan tunteiden taustalla vaikuttivat muun muassa henkilöiden identiteetin muodostuminen perheyrityksen ympärille, ajatus perheyrityksestä elämäntyönä ja halu säilyttää perhedynastia perhepiirissä. Nämä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka eri osapuolet kokivat sukupolvenvaihdoksen. Esimerkiksi edeltäjän ajatus perheyrityksestä elämäntyönä tuo ylpeyden tunnetta seuraajan asettumisesta yrityksen johtotehtäviin, mutta samalla haikeutta, koska edeltäjä on panostanut elämänsä ajan huomattavan paljon yrityksen pyörittämiseen ja tilanne muuttuu, kun vetovastuu vaihtuu.

Tunteet yhtä tärkeitä kuin talous

Tutkimukseni osoittaa, että sukupolvenvaihdokseen liittyy tunteita laidasta laitaan. Tunteiden käsittelyllä ja tunteiden taustatekijöiden ymmärtämisellä voidaan ennaltaehkäistä konfliktien syntymistä. Tutkimukseni osoitti, että perheyrityksen merkitys on erilainen eri sukupolville, minkä ymmärtäminen ja hyväksyminen jo itsessään auttaa työskentelemään kohti yhteistä päämäärää – hyvinvoivaa ja uniikkia perheyritystä.

Tanja Lehto, KTM

Pro gradu: Perheyritys – perheenjäsenten uniikki taideteos. Tutkimus sukupolvenvaihdoksen tunnekokemusten taustatekijöistä
Ohjaaja: Helena Kantanen