Kategoria: Faculty

Julkaistu

Scaling up the circular economy!

The World Circular Economy Forum (WCEF2019) was held in Helsinki 3-4.6.2019. It was the third time this international Forum was organized by SITRA to bring circular economy enthusiastic together to share knowledge, ideas, thoughts and real-life cases on how countries, businesses and other agents have implemented circular economy from a concept to action. WCEF2019 aimed to scale circular economy up! What this means is that it is time to move from talking to action, it is time to move from local to global, it is time to move on from take-make-waste mentality and linear economic model to circular economy.

WCEF2019 had a broad range of international attendance with participants over 90 countries with over 2000 circular economy thinkers and doers. The program was dealing with circular economy issues in cities, governance, international trade, plastics, construction, investments and so forth. The program was really interesting, and it offered a lot of variety. The panel conversations were inspiring, and they offered more detailed insights for instance on plastics and new business opportunities. Carlsberg has an innovation that reduces drastically plastic use, when they use new glue innovation to keep cans together instead of using plastic wraps. The CEO of Carlsberg said that this does not solve all, but this is a good example of business opportunity when thinking and implementing circular economy practices. Another example was by company Tomra which offers bottle and other waste sorting machines and with their machines they sort over 40 billion bottles in a year. They are taking sorting to all over the Europe, some parts of Asia, Australia and USA. A brilliant example of business opportunity on a global scale.

Though, from the point of view of small and medium sized companies, the Forum did not offer as much as we hoped for. We believe that, even though politics and large companies are really important agents in scaling up the circular economy, SME´s in Finland are perhaps the most important change agents. They are the most numerous, they employ the most and they generate the most of new jobs and innovations. The view of entrepreneur was also missing. We believe that entrepreneurs are the real change agents. Besides that, entrepreneurs, especially with growth attitude, have a really important role in societies when implementing circular economy in to their businesses.

What now? Is circular economy still at the level of talk and not action? The answer is both. Certainly, circular economy is going forward in many ways with countries, businesses, third sector organizations, researchers and consumers. The attitudes are changing fast, consumers are demanding businesses to have new solutions and it was great to see that businesses are developing their business with customer-oriented way and they are engaging them into their value chains even more than now.

To conclude, the Forum offered insights on circular economy and the opportunities it offers in many industries. We also got info on circular economy and the effects on regulation, international trade and most importantly we got cases on business opportunities that are already in markets or are in the developing phase. Moreover, circular economy demands new innovations, new ways of thinking, agility to create and exploit the opportunities, that is, scaling up the circular economy!

Ville-Veikko Piispanen

Hanna Lehtimäki

CICAT2025-project is financed by the Strategic Research Council of the Academy of Finland. CICAT2025 aims to facilitate the transition from linear to circular economy. The project supports Finland’s strategic objective to become a global leader in circular economy by 2025. The project will work to identify measures hampering and supporting circular economy and search solutions for companies and regulators to support the transition to a circular economy.

Find more on CICAT2025: https://cicat2025.turkuamk.fi/

Find more on WCEF2019: https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/#Logo Cicat Logo Suomen Akatemia Logo Strateginen tutkimus

Julkaistu

Arts-Based-Methods in Innovation Management Education

The business environment is in turmoil as a result of global economy, politics and digitalization.

Changes can be surprising and quick. The change brought about by digitalization and the global economy makes it difficult to anticipate future changes. This sets a demand for innovation capacity in organizations and innovation sensitive change-oriented leadership.

In addition to analytical competence, empathy and the ability to reflect own beliefs and the established ways of thinking and working are needed in leadership. In a challenging, constantly evolving business environment, creative approaches and fresh ideas for leadership development must be found.

The Innovation Management subject area in the business school at the University of Eastern Finland has systematically developed learning methods that encourage students to take responsibility for their own learning, learn from others and use creative methods in learning. As part of this development, we have utilized arts-based methods in the Innovation Cultures course when considering, how organizations learn, how innovative organizational culture is part of strategic leadership and what kind of leadership is required for renewal.

Our experience shows that arts-based methods promote experiential learning, strengthen student-centered learning and encourage a new kind of dialogue between students and lecturers. Also, arts-based methods increase personal reflection, collective reflection, and awareness of self as a contributor to change.

Researchers and educators involved with use arts-based methods in universities are small but growing in Finland and elsewhere in the world. Our experiences as a teacher and as a student in the Innovation Cultures course were published in a book (https://www.palgrave.com/us/book/9783319988627) that collected examples of the use of arts-based-methods in universities in different countries. In our chapter we describe the course’s implementation, review student feedback, and consider what opportunities arts-based learning offers. The course will be taught in the autumn 2019 for the seventh time. The course gives students the courage to be creative, reflexive and empathetic. The course will inspire students to discuss how to grow into a future professional who not only appreciate innovation management in organizations as a process of learning and change but also engage in innovative behavior themselves.

Hanna Lehtimäki & Heidi Silvast (2019). Using Student-led arts-based methods in Finnish Higher Education to foster Leadership for Change. In Steven Taylor & Elena Antonacopoulou (Eds.) Sensuous Learning for Practical Judgment in Professional Practice. Vol. II. Palgrave.

 

Hanna Lehtimäki

Professor, Ph.D.

 

Heidi Silvast

M.Sc. in Economics

Julkaistu

Kiertotaloudella kohti kestävämpää talouskasvua – CICAT2025 hanke

Mitä kiertotalous tarkoittaa?

Kiertotalous on taloudellinen malli (reduce-reuse-recycle), jossa tavarat ja palvelut ovat ns. suljetussa kierrossa, toisin kuin nykyinen lineaarinen malli (take-make-dispose), jossa käytämme raaka-aineita, joista valmistetaan tuotteita ja lopulta ne päätyvät kaatopaikalle. Suljettu kierto tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden mahdollisimman pitkäikäistä suunnittelua, optimaalista uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistamista ja korjausta. Toimimalla näin on mahdollista luoda arvoa lähes loppumattomia kertoja. Kiertotaloutta on myös jokaisen kotona tekemä materiaalikierrätys. Jokainen voi tehdä pienen teon, jolla on lopulta suuria vaikutuksia.

CICAT2025-kiertotaloushankkeentavoitteet

Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa CICAT2025 otimme lähtökohdaksi Suomen edelläkävijyyden kiertotalouden innovaatioekosysteemien kehittäjänä. Neljän yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun viisivuotinen tutkimushanke kehittää tapoja, joilla vauhditetaan muutosta innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Keskeistä muutoksessa on uudenlaisten arvonluomisen tapojen ja käytäntöjen tunnistaminen ja kehittäminen. Toteutamme tutkimuksen tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, jotka sijoittuvat neljään erilaiseen liiketoimintaekosysteemiin. Ekosysteemit ovat 1. olemassa oleva teollinen ekosysteemi, 2. kehittyvä kiertotalouden teknologinen ekosysteemi, 3. alueellinen kiertotalouden klusterimalli, ja 4. ankkuriyrityksen ympärille kehittyvä liiketoiminnan ekosysteemi.

Tieteellinen uutuusarvo syntyy, kun tutkimme kiertotalouden teknologisia, liiketoiminnallisia, lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia katalyyttejä, jotka tukevat liiketoiminnan muutosta ja uutta liiketoimintaa. Monitieteinen konsortio yhdistää osaamista teknologiasta, liiketoiminnasta, politiikasta, taiteesta, lingvistiikasta, lainsäädännöstä sekä sidosryhmävuorovaikutuksesta. Hankkeen tuloksina tuotamme uutta tieteellistä tietoa kiertotaloudesta ja käytännön työkaluja yrittäjien, johtajien, päättäjien ja kiertotalouden asiantuntijoiden käyttöön.

UEF kauppatieteiden rooli

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen innovaatiojohtamisen tutkijat keskittyvät kasvuyrittäjyyteen, liiketoimintamalleihin, kaupallistamiseen, strategiseen- ja muutosjohtamiseen sekä johtajuuteen. Tarkoituksemme on ymmärtää kiertotalouden yrittäjyyttä ja johtamisen katalyyttejä, jotka vauhdittavat kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä.

Projektin kotisivuilta löydät tietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista ja www.cicat2025.fi

Voit lukea CICAT2025-kuvauksen täältä: http://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ohjelmat-ja-hankkeet/kestavan-kasvun-avaimet2/cicat2025/

CICAT2025 (Circular Economy Catalysts: From Innovation to Business Ecosystem) rahoittajana Strategisen tutkimuksen neuvosto Suomen Akatemia, 320194, 320209.

Professori Hanna Lehtimäki

Yliopistotutkija Kaisa Henttonen

Tutkijatohtori Ville-Veikko Piispanen

Logo Strateginen tutkimusLogo Suomen Akatemia

Julkaistu

Flippausta ja flippauksen tutkimusta

Yliopistossamme on meneillään huima opetuksen kehittämisbuumi, jonka moottoriksi – vai pitäisikö sanoa sateenvarjoksi – on valittu käänteinen opettaminen eli flippaus (flipped classroom, flipped learning). Kauppatieteiden laitokselta mukana on ollut neljä opettajaa. Kokemuksia on jaettu ja kursseja on kehitetty laitoksen yhteisessä Pedatiimissä, joten vielä isompi opettajajoukko on sitä kautta tutustunut menetelmään. Flipatuille kursseille on osallistunut kymmeniä opiskelijoita.

Voisi sanoa, että strategia todella ohjaa nyt toimintaa, sillä Itä-Suomen yliopisto aikoo olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä. Se on kylläkin aika pian, se.

Yliopiston kasvatustieteilijät ovat työskennelleet tiiviisti meidän flippariopettajien kanssa. Kehittämistyö sai juuri komeaa kansainvälistä tunnustusta, sillä Flipping Finland valittiin parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja oppimisen projektiksi EAPRIL-konferenssissa (European Association for Practitioner Research on Improving Learning). Hienoa olla osa sitä!

Yhä edelleen luennointi, yksisuuntainen tiedonsiirto, on varsin yleinen opetustapa yliopistoissa. Näin siitä huolimatta, että tutkimus on selkeästi osoittanut, että tuolloin vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä jää vähäiseksi, opiskelijoitten tarkkaavaisuus herpaantuu ja oppiminen on pinnallista. Flippaus on yksi ratkaisu näihin ongelmiin. Opiskelija tutustuu esimerkiksi luentoaineistoihin etukäteen ja luokkatapaamisissa pystytään perehtymään ilmiöihin syvällisemmin, soveltamaan opittua, jakamaan asiantuntijuutta ja oppimaan yhdessä.


Lisää flipattuja kursseja, kiitos

Flippasin markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssini (MYVI) kaksi vuotta sitten ja yhdessä kasvatustieteilijöitten kanssa kirjoitimme artikkelin opiskelijoitten oppimiskokemuksista ja oppimistuloksista. Käsikirjoituksemme on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja ilmestyy toivottavasti pian Business and Professional Communication Quarterly -lehdessä.

Meillä oli tutkimuksessamme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvanttiaineisto koostui opiskelijakyselystä ennen ja jälkeen kurssin. Kvaliaineistona oli opiskelijoitten omat kuvaukset heidän oppimiskokemuksistaan ja -tuloksistaan.

Oli kiinnostavaa, että 96 % opiskelijoista oli sitä mieltä, että flippausmenetelmä soveltui heille hyvin. 92 % oli halukas opiskelemaan samanlaisin menetelmin myös jatkossa ja 76 % piti flippausta perinteistä luennointia parempana. Koettiin, että opiskeltavaan aineistoon oli helppo orientoitua ja opiskelutapa oli motivoiva ja joustava, sillä aineistoja voi opiskella vaikka lenkkeillessään.

Toisaalta 24 % piti perinteisiä menetelmiä flippausta parempina. Flippaus taitaa vaatia aika paljon itseohjautuvuutta, ajanhallintataitoja ja vastuun ottamista omasta työskentelystä. Yksi ratkaisu voisi olla se, että opiskelijat tutustuisivat ennakkoaineistoihin pareittain tai ryhmissä.

Tutkimusten lukemisen ja niistä kirjoittamisen haaste 

Oppimistulosten osalta opiskelijoitten raportit osoittivat runsaasti oivaltamista ja syvällistä oppimista varsinkin työyhteisöviestinnän ja kriisiviestinnän teemoista, kun taas markkinointiviestinnän aiheita käsiteltiin pinnallisemmin.

Opettajan kannalta oli mielenkiintoista, että uudenlainen opetustapa ja siitä tehty tutkimus paljastivat joitakin oppimisstrategioihin ja -valmiuksiin liittyviä haasteita. Tällaisia olivat esimerkiksi ajanhallintataidot, englanninkielisten tutkimusartikkelien etsiminen, lukeminen ja ymmärtäminen sekä esseen kirjoittaminen. Aivan ilmeisesti esseen kirjoittamiseen tarvitaan nykyistä enemmän ryhmän tai opettajan tukea. Usein kysytyt kysymykset -sivu Moodlessa voisi myös olla tarpeen. Olen sellaisen tänä vuonna jo kurssilleni tehnytkin.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoitti, että flippauksen ja tutkivan oppimisen menetelmin opiskelijoita voidaan varustaa esimerkiksi näillä keskeisillä työelämätaidoilla: yhteistyötaidot, vuorovaikutustaidot ja kriittisen ja luovan ajattelun taidot.

Ei opetusta ilman tutkimusta, niinhän sen yliopistossa kuului mennä 🙂

Kuvassa Helena Kantanen

Helena Kantanen
Yliopistonlehtori, FT

Lisää flippaamisesta blogissani: Flipped or flopped? Kurssia kääntämässä

 

Lähde: Kantanen, Helena, Koponen, Jonna, Sointu, Erkko & Valtonen, Teemu. Including the Student Voice: Experiences and Learning Outcomes of a Flipped Communication Course

 

Julkaistu

Välitöntä brändikokemusta mittaamaan

Jokainen meistä muistaa suuren joukon brändejä ja meillä kullakin on omat mielikuvamme niistä. Myös kuluttajatutkimuksessa on jo pitkään keskitytty analysoimaan assosiaatioita, joita liitämme tunnettuihin brändeihin.

Kun brändi on vallannut paikkansa markkinoilta, ovat brändin kehittämispäätökset jo historiaa. Etenkin brändien ideointivaihe tarvitsee tuekseen tutkimusta.

Millaisten ideoiden varaan kannattaisi uuden brändiaihion kehitystyössä panostaa?

Olemme kehittäneet kauppa- ja ravitsemustieteiden yhteistyönä tutkimusmenetelmää, jolla voisimme analysoida kuluttajan välittömiä reaktioita, kun hän joutuu ensikosketukseen uuden brändiärsykkeen kanssa. Nämä reaktiot sisältävät paljon tietoa uuden brändi-idean mahdollisuuksista.

Sovelsimme brändikokemuksen mittaamiseen alkujaan salattujen asenteiden analysointiin tarkoitettua IAT-menetelmää. Alkujaan tässä tietokoneavusteisessa menetelmässä pyrittiin kohdeärsykkeen aiheuttamien reaktioaikojen perusteella tunnistamaan sellaisia asenteita, joita koehenkilöllä kyllä on, mutta joita hän ei halua tai pysty paljastamaan. Tällaisia ovat esim. rotuennakkoluulot ja poliittiset asenteet.

Nyhtökaura ja sikanauta vertailussa 

Ensimmäiseen kokeeseemme otimme vielä idullaan olevan ruokatrendin ”ruumiillistuman”, Gold&Greenin Nyhtökauran, joka tarjoaa proteiinilähteen lihan vaihtoehdoksi. Tutkimuksen aikaan tämä oli vasta markkinoille tullut uutuus.

Kuvituskuva: nyhtökaura
Nyhtökauran markkinoinnissa järki voittaa tunteet.

IAT-koeasetelmassa Nyhtökauralle tarvittiin vertailubrändi. Valitsimme tähän suomalaisen perusproteiinin lähteen, Snellmanin sikanauta-jauhelihan.

IAT-tehtävän lähtökohtana olivat kummankin brändin pakkauksista otetut kuvat. Kokeeseen osallistui 24 henkilöä. IAT-ohjelma mittasi kunkin henkilön reaktioaikoja stimuluksiin, jotka ponnahtavat brändikuvien mukana hänen eteensä tietokoneen ruudulla.

Tenho ei yllä ajatuksista tunteisiin

Nyhtökauran aiheuttamat, välittömät mielleyhtymät olivat jauhelihaan verrattuna vahvemmin sekä älyllisiä että aistinvaraisia. Nyhtökaura antoi ajattelemisen aihetta ja sen odotettiin olevan hyvänmakuista.

Yllättävää oli kuitenkin se, että Nyhtökaura ei pystynyt herättämään välittömiä positiivisia tunteita yhtään sen voimakkaammin kuin jauhelihakaan. Nyhtökauran ”tenho” ei näyttäisi yltävän tunteisiin asti. Nyhtökauran kehittämisessä kannattaa siis edetä mieluummin kognitiivisin perustein kuin tunteisiin vedoten.

Kuvassa Teuvo KantanenTeuvo Kantanen

Lehtori, KTT

Julkaistu

Plausibility and power in commercialization of knowledge

Commercialization of knowledge shakes the traditional practices in the universities throughout the world. Traditionally, universities have focused on teaching and research aiming to peer reviewed academic publications. However, the external pressure in terms of ever tightening research funding as well as universities’ internal interests have been transforming universities towards commercially oriented sources of public welfare since Bayh Dole Act in 1980.

In Finland, this change has been slow and driven often by engineering sciences or sporadic commercialization projects. In my Doctoral Thesis (link), I focused on a two-year commercialization project aimed at developing university-industry co-operation and generating a general commercialization model for the Science Faculty of a Finnish university. The main objective was to analyze how the sense of commercialization is produced over time and how it unfolds and changes through social interaction.

Social interaction in board meetings

According to Karl Weick’s sensemaking framework, people try to understand novel situations through their identity, according to extracted cues from the ongoing events, in a relation to their experiences, and with other people involved. In short, actors try to find a plausible explanation for the things happening around them.

In my data, the board meetings of the project served as a key site where the interaction between various actors took place and where the meanings of commercialization were negotiated, created, and maintained. The data for the study consisted of observations made in the board meetings, board member interviews, and project documents.

This socially constructed understanding of commercialization changed throughout the study, however, leaning little by little towards plausible explanation where challenges in commercialization were caused by a number of factors external to the project.

More plausible than others

The sensemaking framework focuses on socio-psychological properties of understanding, thus it sparsely provides tools to analyze, why a certain plausible meaning exceeds others. Albert Mills and Jean Helms Mills of Saint Mary’s University, Halifax, have introduced critical approach to sensemaking bringing formative context, organizational rules, power, and discursive practices into sensemaking process.

Through this extended heuristics, I found that the meeting and project rules, substance experts’ competence, and power relations between the board members guided a sense of commercialization, and it unfolded and took shape as a plausible commercialization story. The plausible story condensed into a local rule influencing the unfolding understanding of commercialization.

Scientific knowledge in front

In practice, those with academic background led the unfolding plausible story by bringing forth the academic principles and practices, and thus exercising discursive power to determine the commercialization process.

But, the power wasn’t only related to positions but socially constructed, negotiated and maintained in discourses. It was relational to issues considered, the phase of the project, the events, and the actors present in meetings.

Commercialization as a social process

My Thesis indicates that commercialization is a social interaction of which content and plausibility are constructed through making sense of events happening during the process. In academia, scientific knowledge is so dominant (see Montonen 2014) that it might even bypass or overshadow the economic aspects in commercialization process.

Therefore commercialization of academic knowledge might be easier to organize by such organizations of not directly involved to university (see e.g. Maia & Claro 2013; Isabelle 2013).

Photo of Outi-Maaria Palo-ojaOuti-Maaria Palo-oja, D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.)

Uskottavaa kaupallistamistarinaa punomassa (written in Finnish)
Weaving plausibility into commercialization

Supervisors:
Professor Päivi Eriksson, University of Eastern
Lecturer Teuvo Kantanen, University of Eastern Finland
Postdoctoral Researcher Marke Kivijärvi, Jyväskylä University School of Business and Economics