Avainsana-arkisto: pro gradu -tutkielma

Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Liiketoiminnan kasvu ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Molempia pidetään tavoiteltavina, mutta voivatko työhyvinvointi ja kasvu toteutua samanaikaisesti, samassa yrityksessä, vai onko niiden välillä ristiriita? Miten yksilötason työhyvinvointi ja organisaatiotason kasvu liittyvät toisiinsa?

Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä alleviivaa työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin merkitystä, mutta myös haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää ja tukea työssä jaksamisen edistämiseksi. Toisaalta taas kasvuyritystä leimaavat usein epävarmuus ja jatkuva muutos, joita voidaan pitää haasteina nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Näistä lähtökohdista rakentui pro gradu –tutkielmani, jossa tutkin henkilöstön koettua työhyvinvointia kasvuyrityksessä. Tutkimukseni mukaan tärkeimpiä henkilöstön koettuun työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki, avoin ilmapiiri, työstä palautuminen, työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinta sekä työnohjaus. Merkittävin työhyvinvointia heikentävä tekijä on kiire; se hankaloittaa jo itsessään työhyvinvointia, mutta vaikuttaa siihen myös välillisesti. Kasvun ei koettu suoranaisesti aiheuttavan stressiä, mutta kasvun tuomia muutoksia ei myöskään toivottu. Välillisesti kasvustrategian toteuttamisen vaikutukset olivat kuitenkin läsnä henkilöstön arjessa, ja näin ollen osa myös heidän hyvinvointiaan.

Työn tunnekuorman käsittely on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen tukena, ja siinä auttavat parhaiten työyhteisön eli kollegoiden tuki ja työnohjaus. Työ- ja yksityiselämän välisen rajapinnan hallinnan, työstä palautumisen sekä tukevien kollegoiden ja esimiesten merkitys työhyvinvoinnille on tärkeää. Tukeva ja luottamusta kehittävä johto edistää myös työhyvinvointia. Esimiehet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin lisäämällä työnohjauksen saatavuutta, rakentamalla avointa virhekulttuuria ja ennen kaikkea olemalla läsnä. He voivat myös vaikuttaa kiireeseen selkeyttämällä vastuunjakoa ja tarjoamalla keinoja sen hallintaan.

Työelämälähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna työhyvinvoinnin tutkiminen kasvuyrityksessä on tärkeää, jotta olisi mahdollista tunnistaa sen tarjoama potentiaali monipuolisemmin ja jotta osattaisiin suhtautua kasvun tuomiin haasteisiin rakentavammin. Tarvetta kasvun ja työhyvinvoinnin yhdistävälle tutkimukselle on edelleen, sillä kasvustrategiat tarvitsevat toteutuakseen konkreettisia keinoja, joilla molempiin panostetut resurssit tuottaisivat yhdessä maksimaalisen tuloksen. Tutkielmani osoittaa, että henkilöstön työhyvinvoinnin nostaminen keskiöön ei ole itseisarvo sinänsä, vaan väline, joka palvelee koko organisaatiota ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, kivijalka, jonka varaan kasvua on turvallista rakentaa. Yksilön työhyvinvointi ja organisaation kasvu eivät siis ole toisistaan erilliset, vaan pikemminkin jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevat ilmiöt.

 

Kaisa Kohtamäki

Pro Gradu -tutkielma: Työssä koettu hyvinvointi osana kasvuliiketoimintaa

Ohjaaja: Hanna Lehtimäki