Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena – syvyyttä, näkemystä ja arjen työkaluja omaan työhön
Itä-Suomen yliopisto toteuttaa vuosittain Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena -opintojaksoa.
Opintojaksolla opettava Minna Rytkönen kertoo, että perheiden arkea kuormittavat monisyiset haasteet, jotka kietoutuvat yhteen yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Talouden epävarmuus, työttömyys tai työelämän lisääntyneet paineet heijastuvat perheiden hyvinvointiin (Itla 2025). Samaan aikaan vanhempien kuormitus ja jaksamisen haasteet ovat kasvaneet. Tämä heijastuu lapsen arkeen, vanhemmuuden voimavaroihin sekä perheen kykyyn ylläpitää hyvinvointia tukevia arjen rutiineja (Vuorenmaa ym. 2025). Kun kuormitustekijät kasautuvat, perheiden omat selviytymiskeinot heikkenevät ja tuen tarve korostuu.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat tukevan verkoston hyvinvoinnin edistämiselle
Lasten ja perheiden palvelut muodostavat moniulotteisen, eri tasoilla toimivan verkoston, jonka tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointia perheiden arjessa ja ehkäistä ongelmien kasautumista (Kalmari ym. 2025). Kaikille avoimet palvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä laaja kirjo järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toimintaa, tarjoavat perheille sosiaalisia verkostoja, voimavaroja ja tilaisuuksia varhaiseen tukeen. Kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, perhetyö ja lastensuojelu tarjoavat kohdennetummin perheiden yksilöllisiin tarpeisiin sovitettua apua vanhemmuuteen, arjen hallintaan ja lapsen kasvuolosuhteiden turvaamiseen.
Jotta tuki olisi vaikuttavaa, sen tulee olla saavutettavaa, joustavaa ja perheiden tarpeisiin vastaavaa – sekä perustua luottamukseen, varhaiseen tunnistamiseen ja eri toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön (Halme ym. 2018, Pitkänen ym. 2024).
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena -opintojaksolla tutustutaan lasten ja perheiden palveluverkoston toimintaan sekä näyttöön perustuvaan hyvinvoinnin tukeen. Erityisesti näkökulmina ovat vanhemmuuden tuki ja monialainen yhteistyö. Opiskelijat kertovat saaneensa opintojaksolta konkreettista hyötyä työhönsä:
”Tämän opintojakson asiat ovat hyvin tärkeitä ammatissani luokanopettajana. En ole ennen hahmottanut tukijärjestelmää näin selkeästi. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa tuli tutustuttua myös niiden toimintakenttään perheiden tuen osalta.”
Näyttöön perustuvat periaatteet ovat jaettuja
Lasten ja perheiden palveluverkosto muodostaa kokonaisuuden, jossa jokaisella ammattilaisella on oma selkeä ja merkityksellinen roolinsa. Jotta tuki olisi tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa, on tärkeää, että verkoston jäsenet ymmärtävät palveluiden keskinäisen työnjaon sekä oman työnsä paikan osana yhteistä kokonaisuutta (Pitkänen ym. 2024, Timperi ym. 2025).
Yhteisesti jaettu toimintaperiaate verkostossa on näyttöön perustuva perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Näyttöön perustuvia periaatteita ovat esimerkiksi luottamuksellinen ja osallisuuteen kutsuva yhteistyösuhde, vahvuuksiin perustuva työote, konkreettinen ohjaus ja monialainen työ. Kun periaatteita sovelletaan systemaattisesti koko verkoston tasolla, saadaan koko verkoston voima perheiden hyvinvoinnin tueksi ja ongelmien kasautumisen ehkäisemiseksi. (Halme ym. 2018, Kalland & Salo 2020).
Näyttöön perustuva, perheitä kunnioittava ja heidän osallisuuttaan vahvistava työskentely luo pohjan palvelujärjestelmälle, joka kykenee toimimaan joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukemaan perheitä tavalla, joka edistää sekä hyvinvointia että yhdenvertaisuutta.
Monialaisen työn laadulla on suora vaikutus tuen onnistumiseen
Kun palvelut toimivat yhteen, perhe ei jää yksin ongelmiensa kanssa. Tutkimukset ja valtakunnalliset kehittämisohjelmat ovat osoittaneet, että monialainen yhteistyö parantaa perheiden hyvinvointia, kun se on rakenteellisesti tuettua, asiakaslähtöistä ja perustuu yhteisiin toimintamalleihin (Klavus ym 2019.) Monialaisen yhteistyön avulla ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen oikea-aikaisuus ja saatavuus paranee (Jalonen ym. 2025). Parhaimmillaan se lisää perheiden kuulluksi tulemista, vahvistaa osallisuutta ja parantaa kokemusta kokonaisvaltaisesta tuesta.
”Kurssi antoi erinomaisesti ”lihaa luiden ympärille” luokanopettajan työhön; koen, että pystyn nyt paremmin ohjaamaan ja kertomaan perheille erilaisista perhepalveluista.”
Ilmoittaudu mukaan ja syvennä osaamistasi
Jos kiinnostuit, lisätietoja opintojaksosta löydät verkkosivuiltamme. Opiskelu on verkko-opiskelua, joka alkaa 3.4.2026 ja opiskeluaikaa on 30.7.2026 saakka.
https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/lasten-nuorten-ja-perheiden-palvelut-kasvun-tukena-kevat-2026
Lähteitä
Halme N, Hastrup A, Hietanen-Peltola M, Ikonen R, Kivimäki H, Klemetti R, Koukkula M, Vuorenmaa M, ja Wiss K. 2018. Johtopäätökset ja esitykset toimenpiteiksi lapsen edun, osallisuuden ja perhemyönteisen toimintakulttuurin ja palvelujen vahvistamiseksi. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 1(36). THL. THL Word Template
Itla 2025. Lapsiperheköyhyys datana. Lapsiperheköyhyys datana – Itla,
Kalland M ja Salo S. 2020. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 136(8): 891-7. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä (duodecimlehti.fi)
Kalmari H, Kekkonen ja Nieminen S. 2025. Perhekeskus. Teoksessa: Tynkkynen ym. (toimi.) Tilannekuvia hyvinvointialueilta. Muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. Tilannekuvia hyvinvointialueilta, 218-224.
Klavus ym. 2019. Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja, THL, Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja : Lapsiperhepalvelujen taloudellinen arviointi (julkari.fi)
Pitkänen S, Ranta T, Mäkkylä K, Aro R, Aro N & Kortelainen J. 2024. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut: Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15
Vuorenmaa M, Klemetti R, Paavilainen M, Tuovinen E ja Viitanen E. 2025. Mitä esikouluikäisten lasten perheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset. THL. Mitä esikouluikäisten lasten perheille kuuluu?
Timperi T, Kasanen K, Martikainen J, Vornanen R ja Mönkkönen K. 2025. Sooloilusta yhteissoittoon – monialainen yhteistyö ja yhteistyösuhde opetusalan ja sote-alan ammattilaisten kehystämänä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 62: 487-491.