Oppimisen hyvinvointi – miten innostus syntyy?
Tervetuloa mukaan HYVÄ – Hyvinvointia vuoden ympäri -koulutushankkeen blogiin, joka liittyy tekemäämme hyvinvointikalenteriin. Kalenterissa esittelemme näkökulmia ja ajatuksia siitä, kuinka hyvinvointia voidaan ylläpitää vuoden ympäri. HYVÄ-hanketta rahoittaa Opetushallitus, joten sisällöt on suunnattu opetus- ja kasvatusalalle. Toki voit saada niistä vinkkejä myös itsellesi ja työyhteisöllesi, vaikka et työskentelisikään kyseisellä alalla. Näiden lyhyiden, välitunnin mittaisten blogien tarkoituksena on taustoittaa hyvinvointikalenterissa esitettyjä asioita. Tervetuloa mukaan!
Vuodenvaihteen jälkeen me ihmiset innostumme usein uudesta. Uuden vuoden lupauksia on voitu tehdä, ja niiden myötä yritämme virittäytyä innostumaan uusista tai aiemmin tutuista asioista.
Innostumisen tunnetta on määritelty muun muassa seuraavasti: Duodecimin koulukirjaston artikkelin mukaan innostus on myönteinen tunne, joka pulppuaa ja lisää energiaa, tarmokkuutta, sinnikkyyttä ja motivaatiota. Innostuksen myötä näemme vaivaa ja ponnistelemme meille tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on myös tärkeä uusien ideoiden synnylle. Innostuessamme vaikutamme välillä jopa muuttuvan hetkeksi. meissä on enemmän optimismia, iloa, riemua ja jopa kiihkoa. Muut ihmiset voivat nähdä tämän muutoksen meissä hetkittäisenä persoonallisuuden muutoksena. Tutkijoiden mukaan innostus sytyttää ja lataa meitä ponnistelemaan kohti meille tärkeitä tavoitteita.
Aalto-Setälä ja Saarinen mainitsevat, että innostumiselle on sekä sisäisiä että ulkoisia esteitä. Me aikuiset saatamme innostua vasta, kun unohdamme olevamme aikuisia tai kun tavoittelemme meille todella tärkeitä asioita. Työyhteisön tasolla innostumista voi estää turvattomuuden tunne. Emme ehkä uskalla esittää uusia ja erilaisia ajatuksia, koska epäilemme, mitä muut ajattelisivat meistä. Sisäisiä esteitä voivat olla esimerkiksi turvallisuushakuisuus ja kontrollin tarve. Innostuminen edellyttää usein kontrollista hieman irti päästämistä, mikä voi avata ovia uusille mahdollisuuksille. On hyvä huomata, ettei innostus ole uhka arvollemme tai arvostuksellemme esimerkiksi tiimin jäsenenä. Voisimmekin ajatella, että innostuminen saattaa jopa vahvistaa arvostustamme tiimissä. Samalla voi pohtia, uskallanko innostua eri asioista kuin muut. Olen silti edelleen osa tiimiä, vaikka innostun eri teemoista. Innostus edellyttää psykologista turvallisuutta. Ulkoiseksi esteeksi voivat muodostua esimerkiksi työpaikan ankarat säännöt ja raja-aidat.
Tutkijoiden mukaan innostumme meille tärkeistä asioista, jos uskomme resurssiemme riittävän tavoitteen saavuttamiseen, koemme voivamme vaikuttaa tavoitteeseen ja pidämme tavoitteen saavuttamista todennäköisenä. Tärkeiksi koetuissa asioissa voi olla piirteitä kuten esteettisyys, altruismi, oikeudenmukaisuus tai episteemisyys. Tällöin innostuksen kohde voi olla esimerkiksi hieno tai näyttävä, auttaa muita, edistää oikeudenmukaisuutta tai tuottaa tärkeää tietoa.
Innostus on tunne, ja tunteet tarttuvat. Siksi omalla innostumisella voi vaikuttaa työpaikan innostumisen ilmapiiriin. Innostuminen on yhteisöllinen tunne, jota voi vahvistaa esimerkiksi myötäinnostumalla toisten ideoista ja ajatuksista. Muita keinoja ovat keskustelu tavoitteen hyödyistä ja siitä, miksi uskomme tavoitteen olevan saavutettavissa. Näin annamme innostukselle luvan ja tilaa.
Yritetään siis viljellä innostumisen siemeniä ja ammentaa sen energiaa uusien asioiden keksimiseen ilman rajoittavia esteitä. Oppiminen voi olla ilo – seuraavassa jaksossa juhlistamme lukuvuoden päätöstä ja aikaansaannoksia.
Kokeiluvinkki: Mieti asioita, jotka innostavat sinua. Tee niiden pohjalta innostumisen kartta ja pohdi, mitä sen toteuttaminen käytännössä edellyttäisi.
Kuuntele jakso Spotifyista!
Kirjoittajat
Arttu Puhakka
Myyntipäällikkö
Itä-Suomen yliopisto
Pauli Kallio
Jatkuvan oppimisen asiantuntija
Itä-Suomen yliopisto