Kiertotalouden osaamistarpeet Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden organisaatioissa
Kiertotalous on osa kestävyyssiirtymää
Kiertotalous on talousmalli, jossa pyritään vähentämään luonnonvarojen käyttöä, sulkemaan materiaali-, energia-, ja ravinnekierrot niin, että materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan (Lehtimäki ym., 2023). Kiertotalous on keskeinen osa niin globaalisti kuin Suomessakin ajankohtaista kestävyyssiirtymää, koska kiertotalous edistää ympäristön kestävyyttä ja vähentää luonnonvarojen ylikulutusta (Luoma-Aho 2024; Harvistola 2024).
Kestävyyssiirtymää olisi tärkeää ymmärtää paikallisista lähtökohdista käsin (Eskelinen 2024, kts. myös Halonen ym. 2025). Siirtymä kohtelee eri toimialoja eri tavalla ja siksi sitä on tärkeää ymmärtää lisäksi toimialakohtaisesti. Aiempi blogikirjoitus käsitteli turveyrittäjiä ja tässä tekstissä nostamme esille haastattelemiemme alueen muiden keskeisten toimialojen organisaatioiden edustajien ääntä.
Liiketoiminnan kuulumiset ja kiertotalous liiketoiminnassa
Organisaatioiden edustajat nostivat haastatteluissa esille liiketoiminnan kuulumisistaan muun muassa seuraavia asioita. Digitalisaatio, hintatason muutos, sääntely ja energiatehokkuuden vaatimukset olivat vaikuttaneet liiketoimintaan. Kestävyyssiirtymään liittyvä sääntely oli tuonut joillakin toimialoilla omat haasteensa, mikä onkin selvää (kts. Työ- ja Elinkeinoministeriö 2022).
Kuten aineistostakin nousi esille, on tunnettua, että sääntely voi tuoda mukanaan myös mahdollisuuksia kehittää entistä kestävämpiä toimintatapoja (kts. esim. Ympäristöministeriö 2023). Sääntelyn avulla voidaan varmistaa, että toiminta on ympäristöystävällistä ja kestävää pitkällä aikavälillä. Sääntely voi kannustaa organisaatioita kehittämään uusia, kestäviä teknologioita ja toimintatapoja, mikä voi parantaa niiden kilpailukykyä. (Ulkoministeriö n.d.; Ympäristöministeriö 2023.)
Kestävyyssiirtymään kytkeytyvät energiatehokkuuden vaatimukset olivat aineiston mukaan merkinneet käytännössä esimerkiksi parannuksia tuotannosta aiheutuviin päästöihin. Hyvinvointialueuudistus oli aiheuttanut omat haasteensa, uudistustarpeensa ja myös mahdollisuutensa muun muassa sote-sektorille.
Digitalisaatio (ja osaltaan korona-ajan heijastukset) oli aineiston mukaan muuttanut kulutustottumuksia ja tarjottavien tuotteiden ja palveluiden oli ollut muokkauduttava tähän kehitykseen. Hintatason muutos ylöspäin maailman epävakaan tilanteen myötä oli lisäksi haastanut liiketoimintaa kannattavuuden näkökulmasta.
Organisaatioissa oli käytössä esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttöön, jätteiden kierrätykseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä kiertotalousratkaisuja. Lisäksi useat organisaatiot tekivät aineiston mukaan tiivistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa (esim. asiakkaat, muut organisaatiot ja oppilaitokset). Osassa organisaatioissa kiertotalouden periaatteet otettiin haastatteluaineiston mukaan huomioon jo tuotteiden tai palveluiden suunnitteluvaiheessa. Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että kyse on ollut merkittävästä ajattelutavan muutoksesta joko lähivuosina tai pidemmällä ajalla. Vaikka kiertotalouden periaatteet ovat sinänsä olleet tiedossa ja käytössä jo pitkään, osa haastatelluista oli havahtunut asiaan vasta melko hiljattain omakohtaisen pohdinnan tai kokemusten kautta. Eräskin haastateltu kuvasi, että vaikka hän vastustaa “kerskakulutusta”, ei hän muista ostaneensa koskaan mitään käytettynä. Onkin selvää, että muutos kohti kestävää kulutusta ja toisaalta liiketoimintapojen uudistuksia kohti kiertotaloutta voi lähteä liikkeelle henkilökohtaisista kokemuksista ja arvoista (esim. Kiertotalous-Suomi n.d.).
Tulevaisuudennäkymät
Vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyivät selvästi tulevaisuudennäkymissä, joita haastatellut nostivat esille. Osaltaan tähän vaikuttivat muuttuva vastuullisuusraportointivaatimus ja jo mainittu sääntely, mutta myös halu kehittää toimintaa yhä kestävämpään suuntaan.
Neitseellisten materiaalien käyttöä haluttiin korvata materiaalien uudelleenkäyttämisen avulla, paikallista yhteistyötä haluttiin lisätä ja haluttiin myös olla edelläkävijä esimerkiksi digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Toisaalta nostettiin esille sekin, että talous on iso osa vastuullisuutta. Taloudellisesta vakaudesta ja kilpailukyvystä haluttiin siis pitää hyvää huolta.
Haastatellut nostivat esille myös, että ajattelutavan muutos asiakaskunnassa oli vaikuttanut haluun toimia yhä kestävämmin. Moni haastateltu nosti esille uskovansa, että asiakkaat antavat yhä enemmän arvoa tuotteille ja palveluille, jotka on tuotettu kestävästi ja vastuullisesti. Onkin tunnettua, että kestävyyteen panostavat organisaatiot voivat hyötyä kasvavista markkinoista ja kuluttajien lisääntyneestä kiinnostuksesta kestäviä tuotteita kohtaan (kts. esim. Ulkoministeriö n.d.; Ympäristöministeriö 2023).
Miten toteutimme aineistonkeruun?
Haastattelimme vuoden 2024 toukokuun ja syyskuun välisenä aikana CE4ALL-hankkeen puitteissa 16 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla toimivien organisaatioiden edustajia saadaksemme kuvan liiketoiminnan kuulumisista, mutta ennen kaikkea kiertotalouden osaamiskokonaisuuden kehittämistä silmällä pitäen syvällisemmän ymmärryksen organisaatioiden osaamistarpeista kiertotalouteen liittyen.
Haastatteluihin osallistuneet organisaatiot edustavat monenlaisia toimialoja esimerkiksi valmistavasta teollisuudesta palvelutoimialaan ja rakentamisesta sote-sektoriin, edustaen melko kattavasti alueiden toimialarakennetta. Esitimme kysymyksiä esimerkiksi viime vuosien liiketoiminnasta, tulevaisuuden näkymistä ja siitä, millä tavoin kestävyyssiirtymä ja kiertotalous ovat näkyneet liiketoiminnassa. Kartoitimme ennen kaikkea osaamistarpeita kiertotalouteen liittyen. Kysyimme lisäksi, mitä tämän kaltaisessa osaamiskokonaisuudessa pitäisi haastateltujen mielestä olla mukana. Haastattelut paljastivat monia mielenkiintoisia näkökulmia ja ideoita liittyen kahden maakunnan organisaatioiden liiketoimintaan, mutta erityisesti kiertotalouden osaamiskokonaisuuden rakentamiseen.
Toteutimme lisäksi verkkokyselyn, jossa kartoitimme haastatteluita täydentävästi muun muassa organisaatioiden edustajien kiertotalousosaamista ja –tarpeita. Kyselyyn vastasi 17 vastaajaa usealta eri toimialalta Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta ja kysely oli avoinna kesäkuun alusta lokakuun loppuun.
Osaamistarpeet kiertotalouteen liittyen
Saimme organisaatioiden edustajilta arvokkaita näkemyksiä kiertotalouden osaamiskokonaisuuden kehittämistä varten. Osaamistarpeista ja osa-alueista, joita osaamiskokonaisuuden nähtiin olevan tärkeää sisältää, nousivat vahvimmin esille seuraavat osa-alueet.
Esille nousi ensinnäkin niin sanotun ison kuvan ja perusteiden ymmärtäminen kiertotaloudesta: haastatteluaineistossa nähtiin tärkeänä, että kiertotalouden periaatteet, kuten terminologia ja syy- ja seuraussuhteet avataan ymmärrettävästi. Kyselyaineisto vahvisti tätä tarvetta useiden avointen lomakevastausten myötä, mutta myös sillä, että kyselyvastaajien kiertotaloustuntemuksen keskiarvoksi muodostui melko keskinkertainen 7,8. Lisäksi kysyessämme, “tiedän, miten kiertotaloutta voi hyödyntää yritystoiminnassa”, keskiarvoksi muodostui vain 6,4 ja väittämän “hyödynnämme kiertotaloutta liiketoiminnassamme” keskiarvoksi vain 5,9. Tulkitsemme, että käytännönläheiselle kiertotalousosaamisen kehittämiselle on siispä tarvetta.
Haastatteluissa nähtiin tärkeänä myös se, ettei osaamiskokonaisuudessa tarjota kaikkea kaikille, vaan että osaamiskokonaisuuden osa-alueet sisältäisivät esimerkiksi sekä johtajille että työntekijöille suunnattua tietoa. Asiakas-, kuluttaja- ja alihankkijanäkökulmien avaaminen nähtiin myös tärkeänä, kuin myös kestävään kehitykseen liittyvien uusien teknologioiden esille nostaminen. Erityisen tärkeänä nähtiin talousulottuvuuden avaaminen. Esimerkiksi kustannukset kestävyyssiirtymästä ja resurssitehokkuuden mahdolliset vaikutukset kannattavuuteen kiinnostivat.
Toisaalta taloudellisten ja muidenkin hyötyjen ymmärtämisen nähtiin olevan avainasemassa: olisi haastateltujen mielestä tärkeää tuoda esille, minkälaisia hyötyjä materiaalikierron parantamisella, tuotteet palveluna -ajattelulla tai vaikkapa leasingilla, vuokraamisella tai lainaamisella voisi olla liiketoiminnalle tulevaisuudessa. Vaikka joissakin organisaatioissa oli jo tämän kaltaisia ratkaisuja käytössään, haluttiin niistä myös lisätietoa. Toisaalta kestävyyssiirtymän vaikutuksista laajemminkin (globaali näkökulma, ei pelkästään Suomi) ja laajemmista tulevaisuudennäkymistä (esim. megatrendit) haluttiin haastatteluaineiston kertoman mukaan lisätietoa.
Kyselyaineistosta nousi ylivoimaisesti eniten esille tarve saada lisätietoa kiertotalouden taloudellisesta ulottuvuudesta. Tähän liittyen lisätieto nimenomaan kestävämmistä käytännöistä, jotka voivat johtaa kustannussäästöihin ja kilpailukyvyn parantumiseen kiinnosti vastaajia eniten. Eli kyselyaineisto täydensi haastatteluaineiston löydöksiä.
Kiertotalouteen liittyvät uudenlaiset energiaratkaisut ja innovaatio-osaaminen mainittiin haastatteluissa myös kiinnostavina osa-alueina, joista haluttiin lisätietoa. Erottautuminen niiden avulla kilpailijoista ja ymmärrys asiakkaiden arvoketjuista herättivät myös erittäin paljon kiinnostusta. Sekä haastattelu- että kyselyaineistossa nousi esille lisäksi tarve saada lisätietoa kiertotalouteen liittyvistä lainsäädännöstä, säädöksistä, sääntelystä, standardeista sekä myös kannustimista.
Myös tekoälyratkaisujen ja esimerkiksi Big Datan – massadatan – tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvan paikallisen yhteistyön parempi hyödyntäminen mainittiin asioina, joista haluttiin oppia lisää. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja siihen liittyvä tietous nähtiin myös erittäin tärkeänä. Osaamiskokonaisuuden haluttiin lisäksi sisältävän konkreettisia esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista kestävyyssiirtymään ja kiertotalousratkaisuihin liittyen.
Organisaatioiden edustajilta saatu arvokas tieto auttaa meitä kiertotalouden osaamiskokonaisuuden rakentamisessa, mihin keskitymme hankkeessamme keväällä 2025.
Koulutus avautuu syksyllä 2025 – lämpimästi tervetuloa mukaan oppimaan lisää kiertotaloudesta!
Katso myös CICAT2025-hankkeemme sivut ja kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksemme (UEF CECE) sivut:
https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/cicat2025/#k%C3%A4sitteet)
https://sites.uef.fi/cece/
Lähteet:
Eskelinen, K. (2024). Kriittinen katse kestävyyssiirtymään Kestävyyssiirtymää on tärkeää ymmärtää paikallisista lähtökohdista, painottaa tuore kansainvälinen julkaisu. UEF / Ajankohtaista. 18.12.2024. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/kriittinen-katse-kestavyyssiirtymaan
Halonen, M., Albrecht, M., & Kuhmonen, I. (2024). Rescaling Sustainability Transitions : Unfolding the Spatialities of Power Relations, Governance Arrangements, and Socio-Economic Systems. (1st ed.). Palgrave Macmillan. Saatavilla: https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-69918-4
Harvistola, M. (2024). Turvetuotannon alasajo ja kestävyyssiirtymä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: https://www.labopen.fi/lab-pro/turvetuotannon-alasajo-ja-kestavyyssiirtyma-etela-karjalassa/
Kiertotalous-Suomi. (n.d.). Kestävä kulutus ja liiketoiminta. Viitattu 16.1.2025. Saatavilla: Kestävä kulutus ja liiketoiminta – Kiertotalous-Suomi
Lehtimäki, H., Aarikka-Stenroos, L., Jokinen, A., Jokinen, P. (2023). Circular economy catalysts in sustainability transition. Julkaisussa: The Routledge Handbook of Catalysts for a Sustainable Circular Economy. Edited by Lehtimäki, Hanna, Aarikka-Stenroos, Leena, Jokinen, Ari, & Jokinen, Pekka. Routledge. ISBN 9781032212449. Avoin julkaisu. Saatavilla: https://doi.org/10.4324/9781003267492
Luoma-Aho, K. (2024). Kiertotalousosaaminen on yksi kestävyyssiirtymän ratkaisuista. AFRY Ab. 20.5.2024. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Kiertotalousosaaminen on yksi kestävyyssiirtymän ratkaisuista | AFRY
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:53. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.1.2025. Saatavilla: Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
Ulkoministeriö. (n.d.). Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 15.1.2025. Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet – Ulkoministeriö
Ympäristöministeriö. (2023). Mitä on kestävä kehitys? 15.3.2023. Viitattu 15.1.2025. Saatavilla: Mitä on kestävä kehitys? – Ympäristöministeriö