Jos lapsi olisi laulu, millaisia säveliä soisin sen soivan?

”Olen kuullut, että opiskelijoilleni tulee mukava tunne, kun he tulevat tunneille.” ”Ystävällinen, iloinen ja onnellinen opettaja, jolla on hyvä energia. Näin ovat oppilaani minua itse kuvanneet.” ”Kun näen oppilaitani koulun pihalla, he ilahtuvat näkemisestäni ja osoittavat sen avoimesti.” 

Nämä suorat lainaukset opettajien oppilailtaan saamista palautteista kertovat tarinaa aidoista ja arvostavista kohtaamisista, jotka luovat pohjan turvalliselle ja hyväksyvälle ilmapiirille. Niihin kiteytyy erinomaisesti myös syksyn kahden koulutuksen, ’Emotionaalinen älykkyys ja resilienssi voimavaroina arjen kohtaamisissa’ ja ’Turvallinen ja rauhallinen koulupäivä kaikille’, keskeinen viesti. Tämä viesti korostaa opettajan itsetuntemuksen, tunteiden säätelyn, resilienssin sekä pedagogisen osaamisen merkitystä ja yhteyttä turvalliseen ja hyväksyvään tunneilmapiiriin, jotka yhdessä luovat kivijalan oppimisen mahdollistavalle oppimisympäristölle. Ihmisellä on iästä, koulutuksesta ja asemasta riippumatta tarve tulla kuulluksi, kohdatuksi ja nähdyksi. Jos nämä perustarpeet jäävät huomiotta opettajan tai oppilaan elämässä, se heikentää hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksiä.

Aihepiirien rajaaminen kahteen laajaan, hyvinvointiin ja oppimiseen keskittyvään opintojaksoon vaati meiltä kouluttajilta pienen tuumaustauon. Lopulta päätimme lähestyä näitä tärkeitä aihepiirejä, jotka tukevat ja edistävät opettajan itsetuntemusta ja hyvinvointia monipuolisesti niin, että ne samalla tarjoaisivat opettajille työkaluja, ymmärrystä ja syvempää osaamista. Tavoitteena oli auttaa opettajia tukemaan oppilaiden hyvinvointia arjessa sekä löytämään keinoja ehkäistä oppimisvaikeuksia aiheuttavia haasteita ja edistää oppimista psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä ja ympäristössä.

Kun jatkat lukemista, pääset mukaan koulutusmatkalle, josta valitsimme tähän blogiin kaksi hyvinvoinnille ja oppimiselle tärkeää teemaa, psykologisen turvallisuuden ja resilienssin, voimavaroiksi arjen kohtaamisiin.

Turvallinen tunneilmapiiri tarjoaa mahdollisuuden oppimiselle

Ilman turvallisuuden tunteen kokemusta ihmisen toimintaa ohjaavat asiat, joiden juurisyynä toimii pelko. Koulutuksessa puhuimme siitä, miten aivojen tehtävä on suojata meitä myös niiltä ympäristön uhkatekijöiltä, joita koulu toimintaympäristönä tarjoaa. Tällaisia pelkoa herättäviä ja toimintaan vaikuttavia uhkatilanteita koulun arjessa ovat jatkuva häly ja meteli, epäasiallinen käytös, töniminen, ryntäily, jne. Kun aivomme havaitsevat uhkatilanteen, käynnistyy kehossa stressireaktio, joka saa meidät toimimaan. Kun ymmärrämme, että pelko on yksi voimakkaimmista reaktioista, jonka aivot voivat kokea uhkaksi koetussa tilanteessa ja joka vaikuttaa niin ajatteluun, tunteisiin kuin käyttäytymiseenkin, niin on selvää, että tunne turvallisuudesta on aivan keskeistä oppimisessa. Pelon ja turvattomuuden vallassa aivot siirtyvät selviytymistilaan, jolloin oppiminen ja uuden tiedon omaksuminen vaikeutuvat.

Koska omakohtainen kokemus asiasta auttaa ymmärtämää asioita paremmin, harjoittelimme koulutuksessa muun muassa seuraavan harjoitteen avulla löytämään psykologisen turvallisuuden tunteen omasta turvattomuuden kokemuksestamme. Voit pysäyttää lukemisen hetkeksi ja kokeilla, miten tämä pieni harjoitus auttaa sinua ymmärtämään turvallisuuden tunteen merkitystä omalle ajattelullesi ja toiminnallesi.

”Asetu hetkeksi työmoodiin, palaveriin, keskusteluun tai mihin tahansa työpaikan vuorovaikutustilanteeseen, missä olet kokenut olosi vaivautuneeksi, ehkä ahdistuneeksi tai huomannut negatiivisten ajatusten valtaavan mielesi. Ehkä olet toivonut, että kukaan ei kysyisi sinulta mitään tai palaveri olisi jo ohi, sillä hiljaisuus ahdistaa ja saa sinut pelkäämään. Tai saattaa olla, että vain muutama ihminen puhuu ja huomaat ajattelevasi, että aina nuo samat ovat äänessä. Kuulostele ja aisti, miltä tuntuu, kun ajatukset muuttuvat ikäviksi ja negatiivinen sisäinen puhe käynnistyy. Millä sanoilla kuvaat näitä tunteita? Valitse juuri niitä sanoja, jotka nousevat omista kokemuksistasi. Kaikki sanat ovat oikeita, vääriä sanoja kuvaamaan omia tunteita ei ole olemassa. Kirjoita seuraavaksi tämä epämukava tilanne itsellesi muistiin. Mitä tapahtui, keitä oli paikalla, mitä tunteita tunsit, mitä ajattelit, miten tilanne päättyi, jne.”

Mielikuvaharjoitusten avulla voit pysähtyä tarkastelemaan tilanteita ja asioita ikään kuin ulkoapäin, tehdä tarinoihin pieniä muutoksia ja kirjoittaa niitä uusiksi. Psykologisen turvallisuuden tunteeseen voit näin myös itse vaikuttaa, tunnistamalla omia tunteita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, tutkimalla niitä ja ymmärtämällä, mitä tilanteissa itselle tapahtuu ja mikä saa aikaan turvattomuuden tunteen.

Jatka nyt harjoitus loppuun:

”Lisää tai ota pois tarinasta jotakin, jonka voit mielikuvissa helposti tehdä. Pysähdy katsomaan mielikuvaa ja kuulostele, mitä muutos saa aikaan tuntemuksissasi. Toista 4 ja 5 vaihe niin monta kertaa, että saavutat mielikuvissasi tilanteessa psykologisen turvallisuuden tunteen. Pohdi lopuksi, mitä pieni tai pienet muutokset tarinassasi saivat sinut oivaltamaan.”  (Meriläinen, M. & Piispanen, M. 2024.; Dana, D. 2021.)

Opettajan vastuulla on työssään edistää ja ylläpitää psykologista turvallisuutta kaikissa vuorovaikutustilanteissa, niinpä paneuduimme koulutuksessa teemoihin, joiden avulla sen voi tietoisesti huomioida osana arjen pieniä valintoja: selkeitä rutiineja, ennakoitavuutta, yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä avoimen ja arvostavan vuorovaikutuskulttuurin rakentamista.

Kohdatut vastoinkäymiset haastavat resilienssin

Koulutuksessa kysyimme meille jokaiselle tärkeän kysymyksen: ”Miksi oman resilienssin tiedostaminen ja tunnistaminen on niin tärkeää?” ja löysimme siihen sekä vastauksia, että käytännön keinoja, joiden avulla resilienssiä voi tietoisesti tutkia, analysoida ja tietenkin vahvistaa. Olimme jälleen tunteiden äärellä, kun totesimme, että opetuksessa koettu stressi on helpompi kohdata ja kestää silloin, kun opettajalla on sekä tietoa että työkaluja ymmärtää omaa stressiään ja tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan.

Resilienssillä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä muutoksista ja haasteista ja löytää tasapaino elämäänsä uudelleen ja uudelleen vastaan tulleiden haasteiden jälkeenkin. Resilienssiin liittyy myös ajatus kasvusta, syvemmän merkityksen löytämisestä haastaville kokemuksille. Keskeistä resilienssin vahvistamisessa onkin kyky reflektoida omia kokemuksiaan ja tunteitaan.

Puhuimme koulutuksessa siitä, miten opettajat kantavat työssään usein suurta vastuuta ja voivat tuntea riittämättömyyttä yrittäessään täyttää kaikkia odotuksia. Henkilökohtaisen resilienssin tiedostaminen auttaa opettajaa huomaamaan, milloin hänen oma ajattelunsa voi lisätä työn aikaan saamaa kuormitusta esimerkiksi negatiivisen sisäisen puheen muodossa. Omaa resilienttiä persoonaa tutkiessa huomasimmekin, miten resilientti opettaja kykenee haastamaan tällaisia ajatuksia ja palauttamaan realistisen ja myötätuntoisen näkökulman itseään kohtaan.

Pysähdy sinäkin hetkeksi omien voimavarojesi äärelle ja tee itsellesi näkyväksi niitä asioita, joista sinä nautit ja jotka auttavat sinua palautumaan stressaavista tilanteista. Sillä juuri palautuminen on resilenssin ytimessä. Aika, jonka käytät omien voimavarojen ja palautumista edistävien asioiden tutkimiseen ei ole ylellisyyttä, vaan välttämättömyys, jonka avulla jaksat myös haastavina aikoina. Koulutuksessa hyödynsimme Voimavara-ympyrä-harjoitusta, jota myös sinä voit halutessasi käyttää visualisoimaan omia voimavarojasi.

Voimavaraympyrä

”Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitkä asiat, tekemiset, henkilökohtaiset ominaisuutesi ja unelmasi lisäävät ja vahvistavat voimavarojasi. Osa voimavaroista on varmasti helppo tunnistaa – aloita ympyrän täyttäminen niillä. Tee voimavarojasi näkyväksi seuraavien osa-alueiden avulla: ihmissuhteet, koti, arvot, mielekäs tekeminen, lepo ja ravinto, muu (mikä?) Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä auttamaan voimavaraympyräsi täyttymistä:” 

• Millaisia asioita on mukava tehdä? 

• Minkälaisista asioista saat mielihyvää? 

• Minkälaisista asioista olet saanut kehuja? 

• Mitkä asiat innostavat sinua? 

• Mistä saat energiaa? / Millaiset asiat auttavat sinua palautumaan, kun olet väsynyt? 

• Millaiset asiat auttavat sinua jaksamaan vastoinkäymisissä? 

• Mikä auttaa sinua saavuttamaan tavoitteita? 

(Meriläinen, M: & Piispanen, M. 2022, 2024).

Aito kohtaaminen –muisto, joka kantaa

”Tulit usein ruokalassa pöytääni istumaan ja kyselit kissastani ja sain kertoa siitä sinulle.” (kirje oppilaalta, tulevaisuudesta) 

Jokainen päiväsi opettajana on mahdollisuus luoda pieniä ihmeitä – ei pelkästään oppimisen, sillä vaikutuksesi ulottuu paljon pidemmälle kuin koulupäivän päättymiseen – se kantaa oppilaitasi läpi elämän. Kun saat entiseltä oppilaaltasi kirjeen, jossa hän nostaa esiin hetken, jossa kohtasit hänet aidosti ja välittävästi, mitä hän silloin kirjoittaa? 

Kouluttajakuvaus
Maarika ja Merja ovat koulutuksen ja hyvinvoinnin moniosaajia, joiden työssä yhdistyvät syvällinen pedagoginen osaaminen ja kokemus, terapeuttinen asiantuntijuus ja intohimo opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja osaamisen edistämiseen. Opetus- ja kasvatusalan koulutuksissa tarjoamme työkaluja ja näkökulmia turvalliseen koulupäivään, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia. Työn ulkopuolella meidät voi nähdä päivittäin metsäpoluilla, sillä ulkoilu, liikunta ja hetket metsässä koirien kanssa ovat voimavaraympyrämme keskeisiä osasia, jotka tuovat työn ohella tasapainoa ja iloa elämään.

Lähteet: 

Dana, D. 2021. Anchored. Sounds True. Kindle Edition. 
Meriläinen, M. & Piispanen, M. 2022. Kynnyksellä -käsikirja omantyöhyvinvoinnin ohjaamiseen. BoD-kustannus. 
Meriläinen, M. & Piispanen, M. 2024. Mielenliikahduksia – ajatuksia, tunteita ja oivalluksia matkalla itseen. BoD-kustannus. 
Piispanen, M. & Meriläinen, M. 2019. Kohtaamisen Gallerian aforismikokoelma: aforismeja opettajuudesta.