Saavutettava ja tasa-arvoinen yliopisto kuuluu kaikille 

”Yliopistoon minäkö? Olenko tervetullut? Mitähän ne minusta ajattelee?”. Kokemusta sitä, että kokee voivansa elää omannäköistä elämää ja kokee kuuluvansa joukkoon kutsutaan osallisuudeksi. Mutta millaista on romanien tai maahanmuuttaneiden osallisuus yliopistossa? Onko sitä? 

Vuoden 2024 aikana olemme kiertäneet tapaamassa eri ikäisiä, erilaisia koulutustaustoja omaavia itäsuomalaisia romaneja. Pyrimme rohkaisemaan heitä korkeakouluopintoihin, avoimen yliopiston opiskelijoiksi. Samalla selvitämme, miten mahdolliseksi tai saavutettavaksi he kokevat yliopiston ja siellä opiskelun.   

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeeseemme liittyy jatkuvan oppimisen palvelujen, digitaalisten palvelujen saavutettavuuden ja kohderyhmän osallisuuden kokemusten selvittäminen ja kehittäminen yhdessä kohderyhmän kanssa, heidän näkemyksiään ja opiskelukokemuksiaan kuunnellen. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat Jatkuvan oppimisen keskus ja Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. 

Mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu 

Tasa-arvoinen yliopistokoulutus näkee opiskelijan kykyjen ja osaamisen perusteella. Tämä ei kuitenkaan riitä. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hakeutua yliopistoon. Tämä voi olla johtua henkilön etnisestä taustasta, sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai taloustilanteesta. Muita esteitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset haasteet tai neurodiversiteetti.  

Useimmille tapaamillemme romaneille yliopisto on näyttäytynyt kaukaisena tai jopa täysin saavuttamattomana paikkana; ei realistisena vaihtoehtona omalla urapolulla. Omassa lähiympäristössä ei ole korkeakoulutettuja. Kun perheen taloudelliset resurssit ovat pienet, perusasteen jälkeen mielessä ei ole ollut opiskelu, vaan nopea työllistyminen tai yrittäjyys.  

Yliopisto ei vaikuta romaneille saavutettavalta, eikä tietoa ole riittävästi: “Emme tiedä, mitä siellä yliopistossa tehdään tai mihin ammattiin sieltä valmistuu. Moni romani luulee, että pitää olla nero ennen kuin voi mennä yliopistoon, vaikka sielläkin on ihan tavallisia ihmisiä. Yliopistoissa ei juuri näy meidän kaltaisiamme ihmisiä.” 

Miten parannamme saavutettavuutta ja osallisuutta? 

Kaikille sopiva yliopisto on kunnianhimoinen tavoite, joka voi olla jopa ristiriitainen. Fyysinen esteettömyys on tunnetuin keino tavoitella kaikille sopivaa palvelua, mutta tämä vain yksi saavutettavuuden näkökulma. Saavutettavilla palveluilla tavoitellaan myös tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia palveluita. Käytännön keinoja ovat esimerkiksi asenteiden muuttaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, osallisuuden tukeminen ja kulttuurinen saavutettavuus sekä syrjinnän ehkäisy. 

Kouluttautumisella tiedetään olevan myönteinen vaikutus osallisuuden kokemukseen. Kaikkien, joilla on riittävät valmiudet ja halu opiskella, tulisi olla mahdollisuus päästä yliopistoon, osaksi yliopistoyhteisöä. Siksi yliopistossa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavuuteen ja osallisuuden vahvistamiseen.  

Jotta yliopisto olisi mahdollisimman saavutettavaa on huomioitava:  

• Saatavuus eli opiskelupaikkojen, henkilökunnan, tilojen ja opiskeluvälineiden riittävyys  

• Viestintä, joka kohdentuu suoraan erilaisiin hakijaryhmiin, laskee kynnystä korkeakouluun hakeutumiseen  

• Sisäänpääsyyn ja aloituspaikkoihin tulee olla erilaisia vaihtoehtoja 

• Hakijoiden opiskelijavalmiuksien lisääminen vaatii koulutusresursseja 

• Yliopistokoulutuksen sisällä on alueellisia sekä alakohtaisia eroja, jotka voivat vaikuttaa myöhemmin työllistymiseen 

Saavutettavuuden voidaan katsoa toteutuneen vasta sitten, kun romanit vaikuttavat kampuksella opiskelijoina, näkyvät tutkinnon suorittaneina, viestinnässä tai henkilöstön jäseninä – sekä vaativissa asiantuntijatehtävissä työelämässä. 

Kun romanit saavat lisää kokemuksia akateemisesta opiskelusta, yhä useammat seuraavat esimerkkiä. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa romaniopiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Syyskuun 2024 alussa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa väitelleen opetusneuvos Henry Hedmanin väitöstilaisuuteen osallistui runsaslukuinen joukko romaneja. Osa heistä oli töissä korkeakouluissa, osa mahdollisesti suunnittelee omaa väitöskirjaa. Jos näin on käynyt pääkaupunkiseudulla, miksei Itä-Suomessakin? 

Digitaaliset välineet yliopistossa – mahdollistaja vai este? 

Digitaaliset palvelut ovat tätä päivää ja merkittävä osa yliopistossa opiskelua. Helppokäyttöinen, selkeästi ymmärrettävä palvelu, jota voi käyttää erilaisilla laitteilla on digitaalista saavutettavuutta. Digitaalisten palveluiden tulisi mahdollistaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden palveluihin. Erilaiset käyttäjät tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Yhdelle helppo asia onkin toiselle mahdoton. 

Kaikissa väestöryhmissä on henkilöitä, joilla on haasteita digitaalisten palveluiden käytössä. Korona-ajan digiloikan jälkeen on muistattava, että kaikille henkilöille esimerkiksi videopuhelut eivät ole arkinen asia. Taloudellinen näkökulma on myös muistettava. Kaikilla ei ole varaa hankkia uusimpia laitteita ja nopeimpia yhteyksiä.  

Digitaalisilla palveluilla on myös vaikutusta osallisuuden kokemukseen. Voitko elää omannäköistä elämää digitaalisessa maailmassa? Saatko äänesi kuuluville digitaalisissa vuorovaikutustilanteissa? Digitaalisten palveluiden sujuva käyttö vaatii laitteita, toimivia yhteyksiä, teknistä osaamista ja itseohjautuvuutta. Korkeakoulujen tuleekin kiinnittää huomiota toimiviin ja selkeästi ymmärrettäviin tietojärjestelmiin, digipedagogiikkaan ja -materiaaleihin.  

Tuki ja ohjaus auttaa opiskelun alkuun 

Vähemmistöillä on oikeus positiivinen erityiskohteluun. Tämä ei tarkoita opintojen vaatimuksista helpottamista vaan tukea ja aikaa sopeutua uuteen toimintaympäristöön. Yksilöllinen tai ryhmäohjaus opintojen suunnittelussa sekä digitaalisten laitteiden käytössä auttaa opiskelijaa opintojen alkuun.   

Jatkuva oppiminen ja avoin yliopisto antaa romaneille ja maahanmuuttaneille mahdollisuuden tutustua yliopistoon matalalla kynnyksellä.  Siksi Monikulttuuriset opintopolut tarjoaa mahdollisuuden kokeilla avoimen yliopiston opintoja ilmaiseksi. Kokeilu on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa kokemusta yliopisto-opinnoista.  

Elokuussa käynnistyi ensimmäinen Starttivalmennus avoimen yliopiston opintoja aloittaville tai niistä kiinnostuneille.  Ohjaamme avoimen yliopiston opinnoista kiinnostuneita valinnoissa. Autamme alkuun aktivoimalla tunnuksia, suunnittelemalla realistisia aikatauluja ja ilmoittautumalla kursseille yhdessä, tai miettimällä opintoihin motivoivia tekijöitä.  

Tiivis yhteisö on romaneille voimavara. Vertaistuki ja yhdessä opiskeleminen kehittää oppimisen taitoja ja antaa voimia. Ryhmä on jo nyt tuonut yhteen motivoituneita, yliopisto-opiskelusta kiinnostuneita henkilöitä, joille yliopistotutkinto on selkeä tavoite ja mahdollisuus edetä elämässä.  

Arviointi kehitystyön perustana 

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa arvioidaan monikulttuuristen ryhmien kokemusta saavutettavuudesta sekä osallisuudesta. Kriteereinä olemme käyttäneet korkeakoulutuksen saavutettavuuden kriteereitä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuusindikaattoria. Tämän lisäksi kerätään palautetta korkeakoulujen henkilökunnalta ja työpajatoiminnasta. UEFin ja Diakin yhteistyönä tehtävä arviointiraportti valmistuu vuonna keväällä 2026. Arvioinnin tulokset ja jatkosuositukset tullaan esittämään hankkeen päätösseminaarissa. 

Monikulttuuriset opintopolut? 

Monikulttuuriset opintopolut on viiden itäsuomalaisen korkeakoulun yhteinen hanke, joka pyrkii parantamaan aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksia hakeutua opiskelijaksi yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin.  Hankkeessa erityisen mielenkiinnon kohteena ovat opinto- ja urapolun eri vaiheissa olevat romanit ja maahanmuuttaneet. Lisäksi kehitämme korkeakoulujen oman henkilöstön osaamista. Hanketta toteutetaan vuosina 2023-2026 ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. 

Lue lisää: 

Saavutettavuus | Invalidiliitto 
Saavutettavuuden lait ja standardit – Saavutettavuusvaatimukset 
Esteetön opiskelu – UEF Kamu 
Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua – Valto (valtioneuvosto.fi) 
Digiosallisuuden edistäminen – THL 
Hedman Henry 2024. Minäkö mustalainen? Romaniuden jatkuvuus eksogaamisissa perheissä. Kasvatustieteellinen väitöskirja. Helsingin yliopisto http://hdl.handle.net/10138/584425