Kiertotalous eurooppalaisessa kestävyysraportoinnissa
Viime vuosina yritysten kestävyysraportointi on lisääntynyt ja yhä useammat yritykset ovat korostaneet vastuullisuuttaan. Tästä huolimatta kiertotalous ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota näissä raporteissa. Dagiliene ym. (2020) toteavat, että kiertotalouden teemoja tuodaan esiin vähäisesti vastuullisuusraporteissa, ja tiedot keskittyvät lähinnä materiaalien vähentämiseen. Tämä on yllättävää, sillä kiertotalous on kasvavassa määrin merkityksellinen aihe yrityksille, jotka haluavat innovoida ja luoda pitkän aikavälin arvoa. Mutta kuten Opferkuch ym. (2021) tuovat esiin, nykyiset raportointiviitekehykset eivät tue tehokkaasti kiertotalousteemojen sisällyttämistä, ohjeistuksen ollessa aivan liian yleisluontoista sekä epäjohdonmukaista.
Uusi kehys kiertotalouden raportointia varten
Lupaava kehitys tällä saralla on eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) käyttöönotto Euroopan unionissa yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) kautta. Verrattuna yhteen yleisimmin käytettyyn ei-taloudellisen tiedon raportointikehykseen, Global Reporting Initiative (GRI) -standardiin, ESRS-standardit edellyttävät yksityiskohtaisempia tietoja kiertotalouteen liittyvistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja toimintasuunnitelmista, mikä pakottaa yrityksiä olemaan entistä avoimempia ja kattavampia (Falkenberg ym., 2023).
Erityisesti ESRS:n E5-standardi keskittyy resurssien käyttöön ja kiertotalouteen. Se velvoittaa yrityksiä raportoimaan kiertotalouteen liittyvien toimintojensa vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten näitä hallitaan ja mitataan toimintaperiaatteiden, toimien, tavoitteiden, keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja taloudellisten vaikutusten avulla. Nämä vaatimukset ovat päällekkäisiä GRI:n kehyksen kanssa, tarkemmin sanottuna GRI:n standardien 301 (Materiaalit) ja 306 (Jäte) kanssa, mutta vaativat kattavammin laadullista tietoa.
Kiertotalousraportoinnin hyödyt ja haasteet
Opferkuch ym. (2023) mukaan kiertotalouskäytännöistä raportoimiseen liittyy selviä hyötyjä ja haasteita. Yksi suuri haaste on, että kiertotaloustoimien arviointia tai raportointia varten ei ole standardoituja vertailukohtia, minkä vuoksi yritysten on vaikea mitata edistymistään johdonmukaisesti. Lisäksi kiertotaloustiedot ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea esittää selkeästi. Ongelmana on myös kuluttajien tietoisuus – monet ihmiset eivät vieläkään täysin ymmärrä tai arvosta kiertotaloustuotteita, mikä voi vähentää näiden toimien vaikutusta.
Näistä haasteista huolimatta Opferkuch ym. (2023) tarjoavat yrityksille myös houkuttelevia syitä kiertotalousviestinnän omaksumiseen. Kiertotalous tarjoaa runsaasti kiehtovia tarinoita, jotka voivat valistaa sidosryhmiä kestävyydestä, lisätä avoimuutta ja parantaa yrityksen mainetta. Kiertotalousaloitteiden viestiminen voi myös edistää jatkuvaa parantamista ja innovointia. Oleellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä mielekkäiden tavoitteiden ja indikaattoreiden asettaminen on kuitenkin edelleen hankalaa. Nämä tekijät ovat ratkaisevassa asemassa, jotta yrityksen kiertotalousponnisteluista ja niiden vaikutuksista saadaan tarkka kuva.
Kun tarkastellaan asiaa laajemmasta näkökulmasta, kiertotalouden raportointi ja mittaaminen voivat myös tukea kiertotalouden laajempaa siirtymää ohjaamalla pääomavirtoja kiertotalouden suuntaan, tarjoamalla vertailukohtia markkinoille, tukemalla liiketoimintojen päätöksentekoa, muuttamalla ajattelutapoja, ajamalla poliittisia agendoja ja edistämällä standardisointia (Ellen MacArthur Foundation, 2024).
Kiertotalouden tulevaisuus yritysten raportoinnissa
Falkenberg ym. (2023) mukaan asiantuntijat ovat optimistisia sen suhteen, että yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) yhdessä EU:n taksonomia-asetuksen kanssa vauhdittaa positiivisesti kiertotalouden mukauttamiskäytäntöjä, vaikka joitakin epävarmuustekijöitä on edelleen jäljellä. Toisaalta se, että yritys raportoi kiertotalouden teemoista standardin mukaisesti, ei ole välttämättä suoraan yhteydessä kiertotalouden toteuttamiseen tai siitä välittämiseen, jolloin silta raportoinnin ja implementoinnin välillä on edelleen olemassa (Van Grasse & Stiers, 2023; Falkenberg ym. 2023). Kuten Van Grasse ja Stiers (2023) ovat todenneet, kiertotalouden vipuvoimana eivät suoraan toimi CSRD ja ESRS, vaan ne CSRD:n piiriin yritykset, jotka ovat valmiita tarttumaan tilaisuuteen ja omaksumaan kiertotalouden periaatteita.
Lähteet
Dagiliene, L., Frendzel, M., Sutiene, K., & Wnuk-Pel, T. (2020). Wise managers think about circular economy, wiser report and analyze it. Research of environmental reporting practices in EU manufacturing companies. Journal of Cleaner Production, 274, 121968. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2020.121968
Ellen MacArthur Foundation (2024). Navigating the circular economy reporting landscape. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/navigating-the-circular-economy-reporting-landscape
Falkenberg, C., Schneeberger, C., & Pöchtrager, S. (2023). Is Sustainability Reporting Promoting a Circular Economy? Analysis of Companies’ Sustainability Reports in the Agri-Food Sector in the Scope of Corporate Sustainability Reporting Directive and EU Taxonomy Regulation. Sustainability, 15(9), 7498. https://doi.org/10.3390/su15097498
Opferkuch, K., Caeiro, S., Salomone, R., & Ramos, T. (2021). Circular economy in corporate sustainability reporting: A review of organisational approaches. Business Strategy and the Environment, 30(8), 4015–4036. https://doi.org/10.1002/bse.2854
Opferkuch, K., Walker, A. M., Roos Lindgreen, E., Caeiro, S., Salomone, R., & Ramos, T. B. (2023). Towards a framework for corporate disclosure of circular economy: Company perspectives and recommendations. Corporate Social Responsibility and Environmental Management, 30(5), 2457–2474. https://doi.org/10.1002/csr.2497
Van Garsse, S. & Stiers, M. (2023) CSRD as a leverage for a more circular economy? In Grmelová, N. (Eds.), Conference proceedings 15th International Scientific Conference “Law in Business of Selected Member States of the European Union” October 25–27, 2023, Prague, Czech Republic. (p. 84 -94). Oeconomica Publishing House. http://hdl.handle.net/1942/42303